Työntekijästä johtuvat irtisanomisperusteet työnantajan työllistäessä alle 20 työntekijää

Palkansaajajärjestö Pardialle
9.8.2018

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry lausuu asiassa seuraavaa:

Pidämme lainmuutosta tarpeettomana. Se asettaisi työntekijät erikokoisissa yrityksissä ja työpaikoissa eriarvoiseen asemaan. Irtisanomisperusteiden määrittely on esityksessä hyvin epämääräistä ja esityksen voi katsoa heikentävän yhdenvertaisuutta. Lisäksi sen työllistävät vaikutukset ovat erittäin kyseenalaiset.

Lainmuutos asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan, mikäli alle 20 työntekijää työllistävän työnantajan palveluksessa voisi tulla irtisanotuksi lievemmän työntekijän työvelvoitteen laiminlyönnin tai rikkomuksen seurauksena kuin isommassa yrityksessä. Työpaikan menettämisestä voi koitua kauaskantoisia henkilökohtaisia seurauksia (esim. maineen menettäminen) uudelleentyöllistymisen kannalta, joten irtisanomisperusteiden määrittelyssä tasavertainen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää.

Lakiesityksen työllistävä vaikutus on kyseenalainen, sillä työntekijän koeaika on nykyisellään jo kuusi kuukautta. Puolen vuoden ajanjaksoa voi pitää vähintäänkin riittävänä mahdollisten virherekrytointien huomaamiseen. Lisäksi mahdollisuus isompia työnantajia helpompaan irtisanomiseen voi itsessään toimia työllisyyttä heikentävänä tekijänä, sillä se periaatteessa antaisi työnantajalle intressin olla työllistämättä enempää kuin 20 henkilöä.

Määräaikaisuuksien määräänkään lakimuutoksella tuskin on vaikutuksia. Määräaikaisuuksien suurin syy on epävarma talous. Määräaikaiseksi palkkaamisella voi helpottaa myös varmistumista työntekijästä – sen kun voi aina muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.

Pienellä yrityksellä on suurta yritystä helpompi osoittaa tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanomiselle. Lisäksi lainsäädäntö antaa nykyisellään mahdollisuuden sisällyttää ns. kriisipykälä työehtosopimukseen mahdollisia taloudellisesti haastavia tilanteita varten. Lainmuutoksen perusteluissa spekuloidaan myös yritysten pilkkomista pienempiin osiin irtisanomisten helpottamiseksi, mikä muodostaisi ilmeisen vaaran ja porsaanreiän, joka voi pahimmillaan johtaa irtisanomissuojan laajamittaiseen heikkenemiseen.

Katsomme, että työntekijöiden ja työn on oltava Suomessa valtiovallan suojeluksessa, joten lainsäädännöllisin keinoin ei ole syytä heikentää irtisanomissuojaa. Ristiriita perustuslakiin nähden on myös ilmeinen, joten tähän lakimuutokseen ei ole syytä ryhtyä.