Työtaistelutietoa

Työtaistelu tai lakko herättää paljon kysymyksiä. Jos nämä lyhyet selostukset eivät anna vastauksia kysymyksiisi, kysy lisätietoa omalta luottamusmieheltäsi tai YHL:n toimistosta.

Lakko-oikeus

Työntekijöiden lakko-oikeus pohjautuu perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Lakko-oikeuden rajoituksista säädetään työehtosopimuslailla. Aikana, jolloin työehtosopimus ei ole voimassa, laki ei rajoita lakkomuotoja eikä lakon syitä. (ks. Lakkomuotoja) Työsuhde pysyy voimassa lakon aikana, mutta palkkaa ei makseta.

Oikeudet ja velvollisuudet

Järjestön lakkopäätös on jäseniä sitova. Lakon aikana jäsenet osallistuvat lakkotehtäviin esim. lakkovahtiin. Lakon piiriin kuuluvat työt ilmoitetaan yleisellä tasolla järjestön lakkokäskyssä, joka lähetetään yhdistysten lakkopäälliköille. Ulkopuolelle rajatut tehtävät täsmennetään kussakin yliopistossa erikseen. YHL:n jäsenet, jotka kuuluvat lakon piiriin, ovat poissa työpaikalta lakon aikana.

Lakkorajat

Lakko koskee yliopistossa kaikkia tehtäviä, lukuun ottamatta niitä erikseen määriteltyjä tehtäviä ja henkilöstöryhmiä, joiden rajaamisesta lakon ulkopuolelle on päätetty erikseen.

Työt, jotka on rajattu lakon ulkopuolelle, ovat lakon ulkopuolella olevaa työtä. Lakon ulkopuolelle voidaan rajata myös erityisryhmiä. Lakkorajat sisältyvät lakkoilmoitukseen ja lakkokäskyyn.

Lakon ulkopuolella oleva työ

Lakon ulkopuolella olevaa työtä (määritelty lakkorajoissa) tekevällä on oikeus lakosta huolimatta kaikkiin työskentelyyn perustuviin sopimuksenmukaisiin palkka- yms. etuihin.

Lakon ulkopuolella olevan asema

Lakon ulkopuolella olevan tulee lakon aikana pitäytyä vain omiin tavanomaisiin tehtäviinsä. Hän ei ole velvollinen tekemään lakonalaista työtä eikä lakon aiheuttamaa ylityötä.

Henkilöstön edustajat

Kun on kysymys laillisen lakon valmistelusta ja laillisesta lakosta, luottamusmiehen toimimiselle vastuullisissakin tehtävissä lakko-organisaatiossa ei ole estettä. Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työtaisteluun. Tänä aikana hän ei ole vastuussa työsuojeluasioista.

Lakon päättyminen

Määräaikaiseksi määritelty lakko päättyy kyseisen määräajan kuluttua.

Lakko, jonka päättymisestä määrättynä päivänä ei ole sitä aloitettaessa ilmoitettu, päättyy yleensä vasta kun työehtosopimus saadaan solmittua. Lakon lopettamissopimuksessa määritellään milloin palataan töihin. Töihin on palattava sopimuksen mukaisesti tai heti, kun saa tiedon lakon päättymisestä.

Lakon vaikutuksia

Lakon vaikutuksia työsuhteeseen liittyviin etuihin:

  • Työsuhde pysyy voimassa
    Järjestön päätökseen perustuva työtaisteluun osallistuminen ei katkaise työsuhdetta. Yhden päivän lakolla ei ole juurikaan vaikutuksia työsuhteeseen liittyviin etuihin esim. vuosiloman määräytymiseen. Jos lakko pitkittyy, vaikutuksia voi tulla. Kun pitkä lakko päättyy, neuvottelutuloksen yhteydessä sovitaan aina myös toimenpiteistä ja ehdoista, joilla lakko lopetetaan ja milloin työntekijöiden tulee viimeistään palata töihin.
  • Eläke ja osa-aikaeläke
    Lakko vaikuttaa eläkkeen määrään vain sitä kautta, että eläkkeen perusteena oleva palkka pienenee lakossa olon takia. Yhden päivän vaikutus eläkepalkkaan on lähes olematon.Osa-aikaeläkkeelle pääsyä lakko saattaa siirtää. Osa-aikaeläkkeen myöntämisen edellytyksenä on muun muassa kuuden kuukauden kokoaikatyö välittömästi ennen osa-aikaeläkkeen alkua. Lakkoon osallistunut voi päästä osa-aikaeläkkeelle siis aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua lakon päättymisestä. Jos lakko kestää niin kauan, että ei ole työssä kuuden viikon aikana, on pyydettävä eläkelaitokselta osa-aikaeläkkeen keskeyttämistä. Lakon jälkeen eläke myönnetään entisin perustein. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan eläkkeeseen lakolla ei ole vaikutusta.
  • Vuorotteluvapaa
    Vuorotteluvapaalle pääsy voi estyä vain, jos lakko kestää yli 30 päivää, sillä lakkoaika on palkatonta poissaoloa. Jos vuorotteluvapaan hakijalla on ollut yli 30 päivän palkaton poissaolo viimeisten 13 kuukauden aikana, oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole.
  • Vuosiloma
    Jos vuosiloma alkaa ennen lakkoa, loma jatkuu lakosta huolimatta. Henkilö on siis tällöin vuosilomalla eikä lakossa. Loma päättyy silloin, kun se on lomalistaan merkitty päättyväksi.Lomalta palaavan on ilmoitettava työnantajalle lomalta paluusta ja lakkoon jäämisestä – muutoin poissaolo voidaan tulkita ns. luvattomaksi poissaoloksi. Jos loma jää lakon takia pitämättä, työnantaja maksaa lomakorvauksen pitämättä jääneestä lomasta. Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan lomarahaa. Vuosilomatilanteista lisää Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta –sivulla.
  • Lakon vaikutus vuosiloman kertymiseen
    Lakossaolopäiviä ei lueta vuosilomia laskettaessa työssäolopäiviin verrattaviksi päiviksi. Lomaraha pienenee kertymättä jäävää vuosilomaa vastaavasti.
  • Vanhempainvapaat ja sairausloman ajan palkka ja päiväraha
    Lakon piiriin kuuluvalla äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaalla tai sairauslomalla olevalla on lakon aikana oikeus palkkaan, jos vapaat tai sairausloma on alkanut ennen lakkoa ja jatkuu lakon aikana. Mikäli lakko on alkanut ennen sairastumista, on lakko ensisijainen työnteon keskeytyksen syy, ja näin ollen sairausajalta ei ole oikeutta sairausajan palkkaan. Työntekijä saa Kelan sairauspäivärahaa sitä koskevien määräysten mukaisesti.
  • Palkanmaksun keskeyttäminen
    Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 7 päivältä, jos hänen työntekonsa on estynyt sellaisen toisten työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihin. Tällaiselta työntekijältä ei voida evätä työttömyyspäivärahaa, jos hän jää työttömäksi. (Työttömiksi lakon aikana joutuvien asemaan liittyy paljon erityistilanteita, joita täytyy tarkastella aina erikseen.)

Lakkomuotoja

  • Boikotti: ei tule kyseeseen yliopistoissa
  • Italialainen lakko: hidastuslakko
  • Istumalakko: enemmän teollisuuden käyttämä lakkokeino, jossa istutaan neuvottelun ajan
  • Jarrutus: hidastetaan työtahtia
  • Joukkoirtisanoutuminen: TEHY:n käyttämä keino, joka on työsuhteisille mahdollinen; keinoa voi yleensä käyttää vain avainryhmät, joiden tilalle ei voida helposti palkata ammattitaitoista henkilöstöä
  • Lakko: laillinen, kun ilmoitetaan kaksi viikkoa aikaisemmin ja kun työrauhavelvoite ei ole voimassa
  • Liukuva pistelakko: lakko, jossa avainasemassa oleva työntekijäryhmä on lakossa
  • Mielenosoitus: osoitetaan mieltä marssimalla tai kokoontumalla johonkin paikkaan esim. Oulun yliopiston YT-menettelyä vastaan
  • Myötätuntolakko: tuetaan jonkin toisen ryhmän työtaistelua
  • Osalakko/Rajattu lakko: ks. Liukuva pistelakko; voidaan myös rajata osa Suomea tai osa yliopistoista lakkoon
  • Osittainen työstä kieltäytyminen: esim. ylityökielto
  • Saarto, Hakukielto: asetetaan tietyt tehtävät saartoon tai hakukieltoon, kielletään hakemasta avoimia tehtäviä jollakin ammattialalla
  • Toimintapäivä: yhden päivän lakko ks. lakko
  • Tukilakko: ks. myötätuntolakko
  • Työpaikan valtaus: vallataan työpaikka protestiksi jotakin asiaa vastaan, ei poistuta, ei tehdä töitä
  • Työaikajärjestelyistä kieltäytyminen: myös muut työajan järjestelyt kuin ylityöt, laillisuuden puitteissa
  • Työsulku: työnantaja voi asettaa tehtävät työsulkuun, työntekijät eivät voi mennä työpaikalle, ei ole lakko vaan työnantajan vastatoimi
  • Ylityökielto: kieltäydytään ylitöistä, jos esimies niitä esittää