Työaika

Valtion virastoissa työskentelevät YHL:n jäsenet tekevät pääosin 7 tunnin ja 21 minuutin virastotyöaikaa päivässä ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Yritysten työajoista on sovittu asianomaisissa työehtosopimuksissa.

Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan yliopistoissa on kaksi työaikaa. Työaikalain piirissä olevat noudattavat yhtä ja samaa työaikaa, joka on 7 tuntia 21 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa puolestaan kokonaistyöaikaa, joka on 1 624 tuntia vuodessa.

Lepotauko

Päivittäinen lepotauko eli ruokailutauko on yhden tunnin mittainen, mutta se voidaan paikallisesti sopien lyhentää vähintään 30 minuutin mittaiseksi työaikalain mukaisesti. Yliopistoissa puolen tunnin lepotauko on yleisesti käytössä. Taukoa ei lueta työaikaan, ja työntekijä voi sen aikana poistua esteettä omalta työpaikaltaan.

Osa-aikatyössä, jossa työaika on enintään kuusi tuntia, päivittäinen lepotauko ei ole pakollinen, mutta siitä voidaan sopia erikseen.

Lisätyö

Päivittäisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä, on lisätyötä.

Kun esimerkiksi työaika on 7 tuntia 21 minuuttia, säännöllisen päivittäisen työajan 7 tuntiin 45 minuuttiin saakka ylittävä työ on lisätyötä. Tämän jälkeen esimiehen aloitteesta tehtävä työ on ylityötä. Osa-aikatyötä tekeviä koskevat samat määräykset.

Lisätyötä ei korvata korotettuna vaan yksinkertaisen, normaalin tuntipalkan mukaan. Lisä- ja ylityökorvauksista on sovittu yliopistojen työehtosopimuksessa samalla tavalla kuin valtion virka- ja työehdoissa.

Ylityö

Ylityötä on vuorokaudessa 7 tunnin 45 minuutin ja viikossa 38 tunnin 45 minuutin lisäksi esimiehen aloitteesta tehty työ, jonka työntekijä suostuu tekemään.

Jos työntekijä suostuu tekemään esimiehen aloitteesta vuorokautisen työajan ylittävää työtä eli jäämään työhön säännöllisen työaikansa jälkeen, ensimmäiset 24 minuuttia tästä tehdystä työstä ovat lisätyötä ja vasta tämän jälkeen vuorokautista ylityötä.

Vastaavasti jos työntekijä tekee ensin normaalin työviikon, mutta suostuu esimiehen aloitteesta tulemaan työhön esimerkiksi lauantaina, ensimmäiset 2 tuntia tehdystä työstä on lisätyötä ja vasta tämän jälkeen tehdyt tunnit viikoittaista ylityötä.

Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on esimiehen aloitteesta vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittävä työ.

Liukuva työaika

Liukuva työaika ei ole ylityötä!

Liukuvaa työaikaa ei tule sekoittaa ylityöhön. Liukumien käyttäminen voimassa olevien säännösten ja paikallisesti määriteltyjen rajojen puitteissa on aina työntekijän itse määrättävissä. Mikäli esimies tekee aloitteen säännöllisen työajan ylittämisestä, sovelletaan lisä- ja ylityön laskenta- ja korvausmääräyksiä. Esimiehen ylityöaloite kannattaa pyytää kirjallisesti (sähköposti, paperidokumentti tai tekstiviesti) jälkikäteisten ongelmien välttämiseksi. Jos työntekijä joustaa työajoissa omasta aloitteestaan eikä sovi asiasta esimiehen kanssa, on lisä- tai ylityö harmaata työtä, jota ei korvata. Älä tee harmaata ylityötä!

Työaikajoustot

Valtion virka- ja työehtojen työaikasopimus sekä yliopistojen yleinen työehtosopimus mahdollistavat monien työaikamuotojen käyttöönoton. Näitä ovat erilaiset työajan joustomallit kuten esimerkiksi työaikapankki, liukuva työaika, säästövapaa, sekä pidennetty ja tiivistetty työaika. Kaikista joustavien työaikojen käyttöönotoista sovitaan paikallisesti. Tärkeää on sopia selkeät pelisäännöt ja varmistaa työaikasuojelu. Kenelläkään ei voida teettää enemmän työtä kuin laki ja inhimilliset voimavarat sallivat. Muuhun kuin säännölliseen työaikaan suostuminen edellyttää useimmiten yksittäisen työntekijän oman suostumuksen. Perhetilanteen vuoksi tai joistakin muista syistä sopimukset mahdollistavat myös työajan tilapäisen lyhentämisen.