Selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle yliopistolain vaikutuksista

Ylipistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. lausuu seuraavaa.

Eduskunnan sivistysvaliokunta velvoitettiin seuraamaan lain toimivuutta, kun uusi yliopistolaki säädettiin vuonna 2009. Lain toimivuutta on tarkasteltu nyt kahteen kertaan ja Opetus- ja kulttuuriministeriö on kummallakin kerralla saadusta kriittisestä palautteesta huolimatta todennut, ettei ole tarvetta muuttaa lakia. Lakia on muutettu muista kuin henkilöstöpoliittisista syistä.

Viime vuonna lakia arvioitiin perusteellisella selvityksellä, jonka teki Owal Group Oy. Liittoamme haastateltiin ja liittomme luottamushenkilöt osallistuivat työpajoihin, joissa arvioitiin lain vaikutuksia. Olemme tyytyväisiä, että saimme olla vaikuttamassa selvityksen sisältöön ja esiin nostamamme huoli henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien vähentymisestä ja yliopistojen johtamisesta otettiin vakavasti. Katsomme, että vuoropuhelu vie asioita eteenpäin ja antaa positiiviselle kehitykselle eväitä. Mitä todellisuus sitten on eri yliopistoissa? Yleisesti voi sanoa, että se on hyvin erilaista.

Yhdymme yliopistolain uudistuksen vaikutuksissa kantaan, että johtamisjärjestelmän muutos on etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Kolmikannan romuttaminen ja vallan keskittäminen veivät vaikutusmahdollisuuksia henkilöstöltä. Koko henkilökunnan lojaalius ja sitoutuminen, varmuus kuulumisesta yliopistoon sen kiinteänä ja täysivaltaisena osana, on elinehto suomalaisen tiedeyhteisön jatkuvalle menestykselle. Yliopiston henkilökunta on alansa parhaita ammattilaisia, he ovat enemmän kuin palveluprosesseja.

Positiivisena pidämme OKM:n toimia, joilla parannetaan johdon ja yliopistoyhteisön vuorovaikutusta, jonka katsomme etenevän visiotyössä ja yliopistolain vaikutusten arvioinnin jatkotyöskentelyssä, joka on käynnistynyt verkossa ja josta on seminaari 5.4.2017. Nähtäväksi jää, miten työskentelyn tulokset aikanaan näkyvät yliopistojen arjessa.

Korkeakoulujen profilointityö kärsii resurssipulasta. Strategisen rahoituksen vähäisyys ja esimerkiksi tietojärjestelmähankkeiden kalleus hidastavat toimintaa. Itseään toteuttavaksi on osoittautunut Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen arvio parin vuoden takaa, että syntyy varmasti kahden tai kolmen korkeakoulun yhteishankkeita, mutta laajamittainen yhteinen profilointityö tuskin etenee nopeasti.

Hallitus

Yliopistojen hallituksissa on vaaleilla valitut henkilöstön edustajat. Vähintään 40 prosenttia, usein 50 prosenttia, hallituksen jäsenistä on yliopiston ulkopuolisia edustajia.

Hallitukset jäävät yliopistolaisten arjessa etäisiksi. Muun henkilöstön ryhmästä valittujen hallitusten jäsenten toimintamahdollisuuksia hallituksissa on myös rajoitettu mm. päätettäessä henkilöstövähennyksistä. Liittomme on miettinyt hallituksen vaalitapoja ja hallituksen kokoonpanoa. Olisiko ryhmittelyn professorit, keskiryhmä ja opiskelijat sijaan oltava neljä ryhmää: professorit, muu opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat Tätähän pohdittiin yliopistolakia valmisteltaessa. Esitämme että sivistysvaliokunta harkitsee asiaa.

Kollegio

Yliopistolain 65.2 §:n mukaan yliopistokollegion tehtäviin kuuluu vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus. Kollegio päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. Kollegion tehtävä on myös seurata yliopiston tilaa. Yliopistokollegiolla pitää olla asioiden valmisteluvaiheessa virallinen rooli tai sen pitää pystyä käsittelemään asioita, joita valmistellaan hallituksen käsittelyyn. Yhdymme Tieteentekijöiden liiton näkemykseen, että kollegion roolia tulisi vahvistaa.

Henkilöstöpolitiikka

Liittomme tarkastelee henkilöstöpolitiikkaa muun henkilöstön, suuriman edustamamme henkilöstöryhmän näkökulmasta. Meidän kokemuksemme on, että yliopistojen henkilöstöpolitiikka on koventunut. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja ylipäätään henkilöstölle etäiseksi jäävä hallitus kangistaa henkilöstöjohtamisen, mikä näyttäytyy henkilöstölle joustamattomana, epästrategisena henkilöstöresurssien suunnitteluna ja rekrytointina. Varsinkin niissä yliopistoissa, joissa on käyty monet yt-kierrokset yliopistolain uudistamisen jälkeen ja karsittu henkilöstöä hyvinkin epäsuunnitelmallisesti ilman kytköstä suunnitelmalliseen organisaatiomuutokseen tai muuhun toiminnan muutokseen.

Henkilöstön epävarmuus ja työhyvinvoinnin heikkeneminen eivät näy juurikaan Varman työhyvinvointikyselyissä 2010-2015, koska yt-menettelyjen kautta tehdyt henkilöstövähennykset ovat luoneet pelon ilmapiirin, jossa jäljelle jääneet työntekijät pelkäävät uusia yt-menettelyjä, joissa vähennetään lisää henkilöstöä. Epäilemme vahvasti, että henkilöstö ei uskalla vastata rehellisesti ja vuoden 2016 synkän vuoden vaikutukset ilmapiiriin eivät ole vielä todennettavissa. Oma jäsenkyselymme viime syksynä verrattuna vuosiin 2014 ja 2016 kertoo seuraavaa:

Myös muu henkilöstö, erityisesti hallintotehtävissä toimivat, joiden tehtävissä ja organisaatioissa on tapahtunut paljon erilaisia muutoksia, on väsynyttä. Irtisanomiset ja rekrytointikiellot ovat suurelta osalta kohdistuneet muuhun henkilökuntaan ja vaikuttaneet siihen, että työtaakka vain kasvaa. Tunnollinen työntekijä uupuu, kun ei voi tehdä työtään hyvin.

Henkilöstön rekrytoinnista on todettava myös se, että Sivistystyönantajan palkkaselvityksessä 2015 kerrotaan, että yliopistojen kokoaikainen henkilöstömäärä 2014-2015 laski 600 henkilöllä. Heistä muuta henkilöstöä oli 400. Uusien palkattujen henkilöiden aloituspalkka oli matalampi kuin pidempään palvelleiden ansiotaso, joten meneillään on työnantajan markkinat. Esimerkiksi usein tradenomitasoiseen tehtävään palkataan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Yliopistojen talouden vaikutus henkilöstövähennyksiin

Yliopistojen talous ei ole aina ollut miinuksella, kun henkilöstövähennyksiä on tehty, vaan on vedottu operatiiviseen tulokseen, jonka mukaan jonkin yksikön talous on miinuksella. Yliopistot ovat pikemminkin kasvattaneet puskureita, koska valtion rahoituksen ja muun rahoituksen poukkoilevuus saa varautumaan huonoihin aikoihin. Sijoitustoiminnan tuottojen käyttäminen talouden tasapainottamiseen ei ole estänyt niin suuressa määrin irtisanomisia kuin olisi ollut toivottavaa. Henkilöstön näkemys henkilöstövähennysten toteuttamisesta pehmein keinoin esim. eläköitymisen tai tukipakettien kautta ei ole juuri toteutunut. Myös periaatteellinen erimielisyys yhteistoiminnan toteuttamisesta vaikeuttaa neuvotteluja. Työnantajan esitykset yt-neuvotteluihin tulevat valmiina ja niihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa yt-neuvottelujen aikana. Henkilöstön kytkeminen suunnitelmiin heti, kun niillä on tai tulee olemaan henkilöstövaikutuksia, olisi pehmeä keino ja voisi johtaa parempaan ilmapiiriin, mutta tämän estää näkemysero yhteistoimintalain määräysten noudattamisesta.

Rahoitusleikkaukset ovat henkilöstövaikutusten lisäksi johtaneet muuhun resurssipulaan ja tilanahtauteen, joka pahimmillaan mm. vaarantaa laboratorioissa työturvallisuuden ja on työsuojelullinen riski. Yliopistojen talouden tasapainottaminen ja rahoituksen pitkäjänteisyys ja hyvä yhteistoiminta takaisivat työrauhan, jossa yliopistoja voidaan kehittää ja saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet pitkällä aikavälillä.

Yhteistoiminta

Yhteistoimintaa pitää terästää yliopistoissa huomattavasti. Se ei saa olla pelkkä irtisanomismenettelyn väline.  Valmistelukoneiston toimintatapoja pitää muuttaa avoimemmiksi siten, että henkilöstön todelliset vaikutusmahdollisuudet paranevat. Näemme tämän ainoana mahdollisuutena vaikuttaa aidosti hallituksen lisäksi päätöksiin, joita yliopistoissa tehdään

Yhteistoimintalakia on muutettava kuten Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on esittänyt.

Lopuksi

Kannamme myös huolta yliopiston alaisten yhtiöiden henkilöstöstä. Mielestämme he ovat yliopistoyhteisön jäseniä. Nyt he ovat kuin ulkopuolisia omissa organisaatioissaan, joiden yhteistoiminnalla ei ole kytköstä yliopistoihin. Näissä yhtiöissä henkilöstöpolitiikka on vielä astetta kovempaa ja niissä on myös jättäydytty työehtosopimustoiminnan ulkopuolelle, mikä on turvattomuutta lisäävä ja työviihtyvyyttä vähentävä tekijä. Yliopistot eivät kanna henkilöstön osalta vastuuta muodostaessaan in-house ja out-house yhtiöitä.

Helsinki 17.3.2017

Satu Henttonen
puheenjohtaja

Elisa Hyytiäinen
varapuheenjohtaja