Yliopistojen uudesta työehtosopimuksesta neuvottelutulos
10.3.2010
Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos
myöhään maanantai-iltana 9.3.2010. Saavutetussa neuvottelutuloksessa saatiin
vähintään kohtuudella turvattua työsuhteen keskeisten ehtojen taso.
Neuvottelujen loppusuoralla työnantaja luopui laajoista työaikajoustoista,
sairasajan palkan heikennyksistä ja monista muista sopimuksen
heikennystavoitteistaan.
Alla kuvaamme uuden sopimuksen keskeisimpiä muutoksia aiempaan sopimukseen
nähden. Sopimuksen sisällöstä tullaan tekemään tarkempi ja kattavampi esittely
Pardia+ jäsensivuille ja YHL:n jäsensivuille. Tämä tulee sivuille sopimuksen
lopullisen hyväksymisen jälkeen parin viikon kuluttua.
Työaika
Suurin muutos työajoissa on siirtyminen yhteen yleiseen työaikaan, joka on
keskimäärin enintään 7 h 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia
viikossa. Tämä tarkoittaa kahden tunnin viikkotyöajan lyhennystä nykyisille
viikkotyöajassa oleville. Näitä ryhmiä ovat laboratoriohenkilöstö,
virastomestarit ja kiinteistöhenkilöstö. Kahden tunnin työajan lyhennys
toteutetaan 1.8.2010.
Työaikajoustoja sopimukseen kirjattiin kohtuullisesti. Näiden joustojen
käyttö on sopimuksessa tarkkaan rajattu, eikä johda käytännössä suurin
muutoksiin työaikajärjestelyissä.
Opettajien työaikajärjestelmässä pääosa tutkijoista siirtyy noudattamaan 1600
tunnin kokonaistyöaikaa.
Vuosilomat
Vuosilomien osalta uusi sopimus ei tuo muutoksia. Vuosilomamääräykset
säilyvät määrältään ja muutoinkin valtion vuosilomasopimuksen mukaisina.
Sairasajan palkka
Sairasajan palkassa sovitettiin yhteen virkamiesten ja työsuhteisten
sairasajan palkkamääräykset. Ratkaisu löytyi järjestöjen tekemästä esityksestä,
jolla varmistettiin palkanmaksu kaikissa tapauksissa vuoden ajalta.
Muutokset palkkausjärjestelmäprosessissa
Säännölliset suoritusarvioinnit tehdään jatkossa kahden vuoden välein.
Suoritusarviointien perusteella toteutettavat palkankorotukset tulevat voimaan
kaikkien henkilöstöryhmien osalta säännöllisesti toteutettavan
suoritusarvioinnin perusteella 1.6. lukien.
Tehtävän vaativuustason muuttuessa alustava arviointi suoritustasosta tehdään
heti ja tämän perusteella toteutettava suoritustason muutos toteutetaan samasta
hetkestä. Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa saa kuitenkaan alentua, jos tehtävän
vaativuustaso nousee.
Sopimuksella vahvistettiin työntekijän oikeus saada tehtävän vaativuus
uudelleen arvioitavaksi hänen sitä pyytäessään. Arviointijärjestelmiin ei tehty
muutoksia.
Määräaikaisuudet
Työehtosopimukseen otettiin määräys, jonka mukaan määräaikainen sopimus
voidaan tehdä laissa mainituilla perusteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että
jatkossa erimielisyyden määräaikaisuuden perusteista voi viedä normaaliin
työehtosopimusosapuolten väliseen erimielisyysmenettelyyn ja tarvittaessa
työtuomioistuimeen.
Perhevapaat
Sopimuksessa toteutettiin palkallinen viikon mittainen isyysvapaa sekä
tilapäisen hoitovapaan (lapsen sairastaminen) palkallisen jakson pidennys
nykyisestä kolmesta neljään päivään.
Sopimuskorotukset sovittiin valtion sopimuksen kustannusvaikutuksen
mukaisina.
Vuodelle 2010 on sovittu palkankorotuksesta 1.11.2010, joka on suuruudeltaan
0,98 %. Se sisältää yleiskorotuksen 0,4 % sekä palkkausjärjestelmän
kehittämiseen kohdistettavan järjestelyerän 0,58 %. Sen lisäksi maksetaan
kuukausipalkasta laskettava 5,5 %:n suuruinen kertaerä marraskuun palkanmaksun
yhteydessä.
Kertaerällä kompensoidaan palkankorotusten siirto tältä keväältä marraskuun
alkuun. Kyse on siten vain sopimuskorotusten taannehtivasta maksusta, eikä ns.
”kinkkurahasta”.
Sopimuskorotukset vastaavat tasoltaan valtion vuoden 2010 sopimuskorotuksia.
Sopimus on voimassa 1.3.2010-29.2.2012. Vuoden 2011 korotuksista neuvotellaan
helmikuun 2011 loppuun mennessä. Mikäli näissä neuvotteluissa ei päästä
sopimukseen on työehtosopimus irtisanottavissa päättymään 28.2.2011.
Sopimuskauden työryhmät
Sopimuskaudelle sovittiin perustettavaksi neljä työryhmää.
Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän tehtävänä on valmistella 15.10.2010
mennessä esitys palkkausjärjestelmän kehittämisestä sekä laatia
palkkausjärjestelmän soveltamiseen liittyvä ohjeistus.
Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä käsittelee
määräaikaisten työsuhteiden käytössä noudatettavien periaatteiden
selkeyttämistä. Työryhmän tulee ottaa työssään huomioon myös tasa-arvonäkökulma.
Yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa tarkasteleva työryhmä
selvittää ja valmistelee 31.3.2011 mennessä yhteistoiminta- ja
työsuojelumääräykset.
Tilastoyhteistyöryhmä kehittää osapuolten välistä yhteistä informaatiota ja
tilastointitarpeita.
Sopimuksen hyväksyminen
Neuvottelutuloksen pitää vielä hyväksyä Pardian hallituksessa. Pardian
hallitus käsittelee neuvottelutulosta kokouksessaan 24.3. Tätä ennen sopimusta
käsitellään myös YHL:n hallituksessa ja valtuustossa.
Neuvottelijoina haluamme erityisesti kiittää jäsenistöä sekä kaikkia
aktiiveja työtaistelun valmistelusta ja työtaisteluvalmiudesta. Tällä
suunnitellulla yhteisellä voimanponnistuksella oli arviomme mukaan ratkaiseva
merkitys neuvottelujen loppuun saattamisessa.
Niko ja Kerttu
Lisätietoja:
neuvottelupäällikkö Niko Simola
Palkansaajajärjestö Pardia ry
p. 040 566 8517
niko.simola@pardia.fi
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
Yliopistojen tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
p. 050 377 7366
kerttu.pellinen@yhl.fi
Sivun alkuun
YHL:n jäsentiedote
8.3.2010 klo 11.05
YHL:n jäseniä koskevista työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluista kahdella
sektorilla on päästy neuvottelutulokseen. Sunnuntaina 7.3. neuvottelutulos
saavutettiin LTY-sektorin ja valtion neuvottelupöydässä. Neuvottelutulosten
sisällöstä voitte lukea tarkemmin
Pardian
tiedotteista ja
puheenjohtaja Antti Palolan neuvottelublogista. Sopimuskausi on molemmissa
kaksivuotinen, kuitenkin niin, että sopimus voidaan sanoa irti kauden puolessa
välissä, mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen
määräaikaan mennessä. Näissä sopimuksissa on sovittu joidenkin sisältö- eli
tekstiasioiden parannuksista, työryhmien asettamisesta sekä kahdesta
korotuksesta vuodelle 2010. Sopimusten sisällöstä saadaan tarkempaa tietoa
myöhemmin.
Yliopistojen työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. Neuvotteluja
käytiin useamman tunnin ajan sunnuntaina ja niitä jatketaan tänään maanantaina
klo 16.00. Keskeisistä palvelussuhteen ehdoista (mm. työajasta, sairausajan
palkasta ja palkkausjärjestelmäsopimuksen muutoksista) ja myös useasta muusta
sopimuksen kohdasta keskustelut ovat edelleen kesken. Valtion neuvottelutuloksen
valmistuttua työnantaja on ilmeisesti valmis jättämään kokonaistarjouksen, joka
sisältää myös uuden tarjouksen sopimuskorotuksista.
Yliopistoneuvotteluja siis jatketaan ja tavoitteena on päästä
yhteisymmärrykseen koko sopimuskokonaisuudesta. Yhteisymmärrystä ei vielä ole
saavutettu, joten myöskään viime viikolla annettua työtaisteluvaroitusta ei ole
peruutettu.
Neuvottelujen etenemisestä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Seuratkaa
YHL:n ja Pardian sekä oman yhdistyksenne tiedotteita.
Kerttu Pellinen
puheenjohtaja
Sivun alkuun
Miksi meillä on lakonuhka
Monessa yliopistossa on toimitettu henkilöstölle työnantajaliiton tiedote,
jossa annetaan hieman erilainen kuva neuvottelutilanteesta kuin mitä me
järjestöt olemme kertoneet.
Tässä Pardian puheenjohtajan näkemys tilanteesta ja tiedotteesta.
Lakkovaroituksella turvaamme neuvotteluasemaamme, henkilökunta osoittaa sillä
tukeaan neuvottelijoille, jotka eivät salli palvelussuhteen ehtojemme
heikentämistä ehdotetussa määrin. Työtaistelu on neuvotteluväline; laillinen ja
demokratian peruskiviin kuuluva. Ja tarvittaessa näytämme lisää voimaa
neuvottelujen tueksi.
Lakko-oikeus ja jäsenyys
Useissa yliopistoissa on ollut esillä kysymys, mikä on liiton jäsenyyden, tai
liittoon kuulumattomuuden, vaikutus lakkoon osallistumiseen.
Lakko on laillinen työtaistelutoimi, jonka toimeenpanosta voi päättää
työntekijäyhdistys. Kun tällainen päätös on tehty ja lakko tulee, siihen on
kaikilla lakon ilmoitettuun piiriin kuuluvilla oikeus osallistua.
Ammattijärjestö ei mene lakkoon, vaan henkilökunta. Työnantaja ei voi suhtautua
työntekijöihinsä eri tavalla riippuen siitä, kuuluuko työntekijä
ammattijärjestöön vai ei, sen kieltää laki yksiselitteisesti ja nimenomaisesti.
Näin ollen lakkoon voivat osallistua kaikki, eikä henkilökunnan 18.3. saamaa
työnjohdollista kohtelua voi mitenkään erotella sen mukaan, onko joku jäsen vai
ei.
Ammattijärjestön ja sen jäsenten näkökulmasta jäsenyys toki vaikuttaa
tilanteeseen. Jäsenyyden ehtona on työtaistelupäätösten noudattaminen. Tämä on
välttämätöntä, jotta joukkovoimaa voidaan tarvittaessa käyttää. Se on kolikon
kääntöpuoli sille, että järjestö neuvottelee työntekijälle hyödyllisiä
työehtosopimuksia, joissa sovitaan hänelle tiettyjä etuja, kuten työaika ja sen
järjestelyt, tai sairausloman ehdot, jotka yleensä ovat parempia kuin mitä
pelkkä laki vaatisi. Ilman sopimusten suojaa ja toimivaa eduvalvontaa meidän
jokaisen asema olisi oleellisesti heikompi, palkat pienempiä ja työsuhdeturva
äärettömän heikko. Jäsenyys myös suojelee jäsentä painostukselta, hän voi sanoa
työnantajalleen, että hänellä ei ole vaihtoehtoa osallistumiselle. Työntekijä
voi halutessaan mennä työhön lakkopäivänä. Tällöin hän rikkoo ammattijärjestönsä
sääntöjä ja pettää lojaaliutensa kanssatyöntekijöitään kohtaan. Mutta
työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa jäsenyydellä ei ole merkitystä,
se on meidän työntekijöiden välinen keskinäinen asia.
Muut kuin jäsenet ovat vapaita osallistumaan työtaisteluun, eikä heitä saa
painostaa jäämään töihin. Tässä yliopistojen tilanteessa ei pitäisi olla
kenellekään epäselvää, etteikö työtaisteluun kannattaisi osallistua. Nyt kiistan
aiheena on aivan kaikkien tärkeimmät työehdot, sekä jäsenten että muiden.
Jokaisen on fiksua kuulua samaan rintamaan ja näyttää, että omat työehdot
kiinnostavat. Tämä ei ole vain järjestöjen ja työnantajan välinen asia, tämä on
yliopiston henkilökunnan ja työnantajaosapuolen välinen asia. Järjestöt ovat
henkilökunnan neuvotteluväline, joka tekee käsinkosketeltavan tärkeää työtä
kaikkien eduksi, juuri nyt. Sitä kannattaa kaikkien tukea, koska siitä tuesta on
nyt kiinni jokaisen työntekijän kaikki työehdot tästä tulevaisuuteen. Tämän
vuoksi myös järjestöön kuulumattomiakin työhön menijöitä pitää kutsua
rikkureiksi. Tässä ei ammattiyhdistys hae itselleen etua tai valtaa, vaan
yrittää suojella kaikkia heikennyksiltä. Tätä hetkeä varten olemme jäsenmaksua
maksaneet.
Yllä kuvatun vuoksi työnantajan on syytä olettaa, että kaikki ovat lakossa,
paitsi ne jotka järjestö erikseen rajaa lakon ulkopuolelle tai jotka erikseen
ilmoittautuvat rikkureina töihin.
Lisäksi olemme YHL:n lakkotoimikunnassa suureksi iloksemme vastaanottaneet
tuenilmaisuja lukuisilta järjestöiltä, joiden jäseniä on yliopistoissa töissä
pieniä määriä. He liittyvät lakkoomme ja osoittavat, että me todella olemme
kaikki nyt samassa rintamassa. Samalla tavalla on nyt rohkaistava jokaista
yliopiston työntekijää osallistumaan työtaisteluumme, vaikka hän ei järjestöömme
kuuluisikaan. Se on hänen oikeutensa ja meidän kaikkien etu.
Tämä on kaikkien juttu, ja kaikki ovat tervetulleita yhteiseen yliopistojen
koko henkilökunnan riviin. Nyt puolustamme työyhteisömme tulevaisuutta.
Yliopistossa 5.3.2010
Mats Kommonen
Lakkopäällikkö, VPJ
YHL
Sivun alkuun
YHL antoi lakkokäskyn 3.3.2010 - miten tähän jouduttiin?
Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja käyvät järjestöt, Pardia, JUKO ja JHL
jättivät yhdessä lakkovaroituksen. Kaikkien järjestöjen paikalliset toimijat
tekevät parastaikaa valmisteluja ilmoitetun lakon toteuttamista varten. Lakko
järjestetään kaikkia yliopistojen työntekijöitä koskevana työnseisauksena
18.3.2010.
Miksi tähän jouduttiin?
Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muutos toteutettiin
hirmuisella kiireellä. Henkilöstön epäilyt ja varovaisuus herätti ihmetystä ,
olihan luvattu, että yliopistojen talous turvataan, kaikkien yliopistojen
voimavaroja lisätään tasapuolisesti eivätkä henkilöstön palvelussuhteen ehdot
heikkene muutoksen vuoksi.
Yliopistojen työehtosopimusneuvottelut käydään Yksityisen opetusalan liiton
(YOL) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO),
Palkansaajajärjestö Pardian sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL)
välillä. Neuvottelupöydässä on myös melko säännöllisesti Yliopistojen
työnantajayhdistyksen (SYTY) edustajia. Neuvotteluja vetää YOL:n toimitusjohtaja
Nina Pärssinen liiton asiantuntijoiden tuella. Pardiaa edustavat varsinaisissa
neuvotteluissa neuvottelupäällikkö Niko Simola Pardiasta ja YHLn puheenjohtaja
Kerttu Pellinen. Sopimusasiantuntija Satu Henttonen ja asiamies Aki Nieminen
ovat osallistuneet työryhmätyöhön ja toimineet tarpeen tullen sijaisina
neuvottelupöydässä.
Viime vuoden syyskuusta lähtien käydyissä neuvotteluissa on edistytty
tuskastuttavan hitaasti. Helmikuussa sopimusesityksiä käsiteltäessä on käynyt
ilmi, että työnantaja esittää keskeisten palvelussuhteen ehtojen heikentämistä.
Epäselviä ja epätyydyttäviä yksityiskohtia on paljon. Esimerkkeinä voi mainita
seuraavat isot kokonaisuudet:
Työaika
Yleiseen työaikaan esitetään laajoja joustoja. Työnantajan yksipuolisella
päätöksellä voitaisiin pidentää päivittäistä työaikaa yhdeksään tuntiin päivässä
ja neljäänkymmeneen tuntiin viikossa. Paikallisesti sopien voitaisiin joustoja
laajentaa vielä enemmän, kymmeneen tuntiin päivässä ja kuuteenkymmeneen tuntiin
viikossa. Työajan tasoittumisjaksoksi on esitetty 26 viikkoa. Työnantaja voisi
myös yksipuolisesti sijoittaa säännöllisen työvuoron sunnuntaille tai
kirkolliselle juhlapyhälle. Yötyötäkin voitaisiin teettää niin, että koko
työvuoro sijoitettaisiin klo 23 – 6 väliselle ajalle - tästä tosin pitäisi
paikallisesti sopia. Varallaolokorvauksesta ei enää haluttaisi sopia
työehtosopimuksessa.
Näihin ehdotuksiin YHL ja Pardia eivät voi suostua. YHL on asettanut
tavoitteekseen liittokokouksen päätöksen mukaisesti kaikille työaikalain
piirissä oleville yhtenäisen, virastotyöajan pituisen työajan. YHL:n kaikkien
jäsenten velvollisuutena on tukea tämän liittokokouksessa yhteisesti asetetun
tavoitteen saavuttamista.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkallista aikaa haluttaisiin lyhentää rajusti. Palkkaa
maksettaisiin enimmillään 56 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen sairauden
jatkuessa työntekijä putoaisi sairauspäivärahalle.
Enintään 3 vuotta kestäneessä palvelussuhteessa olevalla palkallinen jakso
olisi 28 päivää, jonka jälkeen ei palkkaa maksettaisi, vaan henkilön pitäisi
hakea sairauspäivärahaa. Aikaisemmin työsopimussuhteisten eri sairaudesta
johtuvia sairauslomapäiviä ei laskettu yhteen, mutta nyt palkallisten
sairaspäivien enimmäismäärä kertyisi myös eri sairauksista yhteenlaskettuna.
Palkallisen ajan lisäksi vain pieni osa sairauspäivärahan ajasta kerryttäisi
vuosilomaoikeutta. Sairauspäivärahaa maksetaan vuoden ajalta.
Työnantaja on väittänyt tekemänsä esityksen olevan joiltakin osin jopa
parempi kuin valtion työsopimussuhteisten sairausajan palkkaetu. Joissakin
yksittäisissä tapauksissa täyttä palkkaa ehkä maksettaisiin muutama päivä
pidempään. Tällöin unohdetaan kuitenkin se tosiseikka, että valtion
työsopimussuhteiselle maksetaan palkkaa, vaikkakin alennettuna,
yhdenjaksoiseltakin sairauslomalta koko kalenterivuoden ajan. Koko tältä ajalta
kertyy myös vuosilomaa. On muistettava, että valtaosa yliopistolaisista on
entisiä virkasuhteisia, joiden sairausajan palkkaturva oli aivan eritasoinen.
Yhteensovittamistyössä työnantaja on onnistunut huonosti.
Työnantaja on vuodenvaihteen jälkeen poistanut merkittäviä työkyvyn
ylläpitämiseen tähtääviä etuuksia, joita yliopistojen henkilöstöllä on ollut
aikaisemmin. Työsopimussuhteisten fysikaalista hoitoa ei enää kustanneta ja
joissakin tapauksissa aikaisemmin työnantajan kustantamiin työterveyslääkärin
tarpeellisiksi toteamiin lääketieteellisiin tutkimuksiin voi päästä enää omalla
rahalla.
Palkkausjärjestelmä
Työnantajan tavoitteena on keventää palkkausjärjestelmän soveltamista siten,
että säännöllisiä arviointeja tehtäisiin henkilökohtaisen suoriutumisen osalta
vain joka toinen vuosi. Tämä siis tarkoittaisi sitä, että mahdollisuus saada
korotus henkilökohtaiseen henkiosuuteen heikentyisi merkittävästi
entisestäänkin. Vaativuusarviointi tehtäisiin vain uudesta tai muuttuneesta
tehtävästä taikka erimielisyyskäsittelyn jälkeen. Vanhassa sopimuksessa olevia
henkilön oikeusturvan kannalta tärkeitä menettelytapoja ja turvalausekkeita
poistettaisiin tai heikennettäisiin. Palkkausjärjestelmän soveltamiseen ei ole
esitetty parannuksia.
Palkankorotuksista ei ole annettu nollatarjouksen jälkeen uutta esitystä.
Määräaikaiset palvelussuhteet
Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteiden tarkastelusta ja niiden määrän
vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä ei haluta sopia. Hyvään vauhtiin
päässyt ja jossakin määrin tuloksiinkin johtanut työ keskeytyisi.
Yhteistoiminta, työsuojelu ja luottamusmiehet
Työnantaja ei haluaisi tehdä keskustason yhteistoimintasopimusta , ei liioin
työsuojelun yhteistoimintasopimusta. Luottamusmiesten ja
työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä sopiminen ei myöskään kiinnosta
työnantajaa. Isojen muutosten ollessa arkipäivää henkilöstön edustajien
toimintaedellytysten turvaaminen on jokaiselle jäsenellemme tärkeää. Jos
ajankäytöstä ei sovita selkeästi, luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja
muiden henkilöstön edustajien mahdollisuudet jäsenistön ja henkilöstön
tukemiseen ovat heikot. Töitä kuitenkin riittää. Mikäli vapautuksista ja
sijaisjärjestelyistä ei selkeästi sovita, henkilöstön edustajan tehtävät vain
valuvat hallitsemattomasti muulle työyhteisölle. Satojen, jopa tuhansien eri
ammattialoilla työskentelevien työntekijöiden edustajan tehtävää ei ole
mahdollista hoitaa ilman turvattua ajankäyttöä. Paikallista sopimista
haluttaisiin lisätä, mutta samalla heikennettäisiin luottamusmiesten
mahdollisuuksia kouluttautua tehtävään, tiedottaa asioista ja osallistua
neuvotteluihin.
Mm. edellä kuvatut esitykset palvelussuhteen ehtojen heikennyksistä ovat
vaikeuttaneet neuvotteluja. Työnantaja on myös todennut, että se ei halua
valmistella edes vähemmän kriittisiä tekstejä järjestöosapuolen kanssa ennen
kuin valtion virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutulos on syntynyt. Järjestöt
ovat täysin kyllästyneitä syksystä asti tapahtuneeseen ajan pelaamiseen. ja
puolitotuuksien esittämiseen.
Täysin sopimukseton tila on jatkunut aivan liian pitkään. Vaikka jokaisen
työntekijän arkipäivä ei ihan vielä ole häiriytynyt, joillekin on jo tullut
ongelmia, vaikkapa palkan määräytymisessä. Edes uusien ja muuttuneiden tehtävien
arviointeja ei ole tehty kuukauteen ja palkankorotuksia on jäänyt siitä syystä
saamatta. Säännölliset arviointikierrokset on peruutettu tältä keväältä, joten
perustellutkin toiveet henkitason korottamisesta jäävät melko varmasti
toteutumatta. Henkilöstön edustajien asema on hyvin erikoinen – yt-neuvotteluja
käydään, mutta niitä käyvien luottamusmiesten asema on epämääräinen. Työnantaja
poistaa työntekijöiden etuuksia niistä edes ilmoittamatta. Tilanne on kestämätön
Me haluamme vauhdittaa neuvotteluja, ja saada ne päätökseen. Haluamme
kunnolliset palvelussuhteen ehdot. Emme pyydä mahdottomia, kun edellytämme
entisen tasoista työehtosopimusta, vaikka se joiltakin osiltaan poikkeaisikin
tutusta vanhasta sopimuksesta. Se meille luvattiin.
Kerttu Pellinen
YHL:n puheenjohtaja
Sivun alkuun
YHL:n lakkokäsky
Sivun alkuun
Yliopistosektorille työtaisteluvaroitus
Yliopistohenkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL
antoivat tänään yliopistojen koko henkilöstöä koskevan työtaisteluvaroituksen.
Lakkovaroitus annettiin valtakunnansovittelijalle ja yliopistotyönantajaa
edustavalle Yksityisen Opetusalan Liitolle.
Työtaisteluvaroitus koskee yhden päivän lakkoa, joka sulkisi torstaina 18.3.
maan kaikki yliopistot. Lakkovaroitus koskee noin 27 000 yliopistoissa toimivaa
palkansaajaa.
Yliopistosektorin pääsopijajärjestöillä on tavoitteena saada aikaan
yliopistohenkilöstölle työsuhteen ehdot turvaava työehtosopimus. Sopimukseton
tila on jatkunut yliopistoissa pitempään kuin muilla sektoreilla.
Pääsopijajärjestöt muistuttavat, että neuvotteluja on käyty jo puolisen
vuotta. Niiden vauhdittamiseksi järjestöt ovat pakotettuja antamaan
lakkovaroituksen.
Yliopistouudistuksessa henkilöstön asema luvattiin turvata.
Neuvottelupöydässä olleet työnantajan esitykset eivät täytä annettuja lupauksia
vaan merkitsevät selviä heikennyksiä yliopistoväen etuihin.
Yliopistotyönantajan esitykset tarkoittaisivat mm. sitä, että sairausajan
palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Työaikajoustot
lisääntyisivät ja työaikalain piirissä olevilla työntekijöillä säännöllinen
työaika voitaisiin sijoittaa sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta.
Järjestöjen mielestä yliopistoväki on joustanut jo tarpeeksi. Valtava
yliopistouudistus ja tutkintorakenneremontti on viety nurkumatta läpi.
Joustotalkoilla on rajansa.
Työnantajan esittämät heikennykset ulottuvat myös yliopistojen opetus- ja
tutkimushenkilöstöön. Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opettajat ja
tutkijat voisivat keskittyä ydintehtäviinsä – toisin näyttää käyvän. Tutkijat
uhkaavat jäädä ilman tarvittavia suojasäännöksiä ja heille voitaisiin määrätä
opetustehtäviä ilman selviä rajoja. Väitöskirjantekijät uhkaavat pudota tyhjän
päälle. Lisäksi opetustehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyksiä.
Yliopistotyönantaja on esittänyt selviä heikennyksiä myös luottamusmies- ja
työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan.
Pääsopijajärjestöt eivät voi myöskään hyväksyä yliopistotyönantajan
”palkkatarjousta”, joka on käytännössä lähes nollatarjous. Vaikka yliopistot
erotettiin tämän vuoden alusta valtiosta, yliopistoväki on laitettu valtion
sektorin palkkarahojen panttivangiksi.
Lakkorajat
Lakkoon osallistuvat kaikki yliopistoihin työsuhteessa olevat
yliopistosektorin pääsopijajärjestöjen jäsenet seuraavin poikkeuksin:
- Lakon ulkopuolelle jää ihmisten, eläinten, näytteiden ja elävien
kokoelmien välttämätön hoito sekä atk-runkoverkkopalvelujen välttämätön hoito
siltä osin kuin kiinteistöjen ja elävien aineistojen välitön turvallisuus on
niistä riippuvainen. Lisäksi lakon ulkopuolelle jää sellainen tutkimustyö,
jonka keskeyttämisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa (esimerkiksi
pitkäkestoinen tutkimussarja katkeaisi).
- Lakon ulkopuolelle jätetään ulkomailla töissä tai konferensseissa olevat.
- Lakon ulkopuolelle jätetään väittelijä, vastaväittelijä ja kustos.
- Lakon ulkopuolelle jätetään osa-aikaeläkkeelle 6 kk:n kuluessa siirtyvät.
Lakon ulkopuolelle rajataan seuraavien jukolaisten järjestöjen jäsenet:
Suomen työterveyshoitajaliitto ja Terveystieteiden akateemiset johtajat ja
asiantuntijat ry (TAJA ry).
Lisätietoja:
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, gsm 050 1578
yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtaja Eeva Rantala, gsm 040 7508
284
Palkansaajajärjestö Pardia
puheenjohtaja Antti Palola, gsm 040 509 6030
neuvottelupäällikkö Niko Simola, gsm 040 566 85 17
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, gsm 040 5083 382
sopimustoimitsija Kari Saarenketo, gsm 040 3101 242
Lisätietoja YHL ry:n puolelta antaa puheenjohtaja Kerttu Pellinen,
gsm 050-377 7366
Sivun alkuun
Universitetsanställda varslar om strejk
De universitetsanställdas huvudavtalsorganisationer FOSU, Pardia och JHL har
idag lämnat strejkvarsel angående hela universitetspersonalen. Strejkvarslet
överlämnades till riksförlikningsmannen och till Förbundet för den privata
utbildningssektorn YOL, som representerar universitetsarbetsgivaren.
Strejkvarslet gäller en endagsstrejk, som torsdagen den 18 mars stänger
landets alla universitet. Strejkvarslet omfattar ungefär 27 000 löntagare vid
universiteten.
Universitetssektorns huvudavtalsorganisationer har för avsikt att få till
stånd ett kollektivavtal som tryggar universitetspersonalens
anställningsvillkor. Universiteten har befunnit sig i ett avtalslöst läge längre
än andra sektorer.
Huvudavtalsorganisationerna påpekar att förhandlingarna har pågått i ett
halvt års tid. Det är för att förhandlingarna ska få en knuff framåt som
organisationerna anser sig nödgade att lämna strejkvarsel.
Då universitetsreformen genomfördes, gavs det ett löfte om att personalens
ställning skulle tryggas. De förslag som arbetsgivaren har lagt fram under
förhandlingarna infriar inte de givna löftena, utan medför klara försämringar av
de universitetsanställdas förmåner.
Universitetsarbetsgivarens förslag betyder bland annat att den avlönade delen
av sjukfrånvaron förkortas radikalt jämfört med nuläget. Flextiden föreslås öka
i omfattning, och enligt förslaget vore det i fråga om arbetstagare som omfattas
av arbetstidslagen möjligt att fastställa den ordinarie arbetstiden så att den
infaller på en söndag, utan att arbetstagaren har gett sitt samtycke.
Organisationerna är av den åsikten att de universitetsanställda har varit
alldeles tillräckligt flexibla. Den väldiga universitetsreformen och reformen av
examensstrukturerna har genomförts utan att personalen har knorrat. Det finns en
gräns för flextalkot.
De försämringar som arbetsgivaren föreslår berör också universitetens
undervisnings- och forskningspersonal. Det utlovades i anslutning till
universitetsreformen att lärarna och forskarna skulle få möjlighet att
koncentrera sig på sitt kärnuppdrag – så förefaller det inte att bli. Forskarna
hotar att lämnas utan behövliga skyddsbestämmelser och de kunde åläggas
undervisningsuppgifter utan klara gränser. De som jobbar med sin
doktorsavhandling hotar att bli helt utan skyddsnät.
Universitetsarbetsgivaren har föreslagit klara försämringarna också i fråga
om systemet med förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige och i fråga om
samarbetet på arbetsplatsen.
Huvudavtalsorganisationerna kan inte heller godta universitetsarbetsgivarens
”lönebud”, som i praktiken är lika med noll. De universitetsanställda har gjorts
till statsektorns lönepengars gisslan, trots att universiteten vid årsskiftet
avskiljdes från staten.
Strejkgränser
Alla som hör till universitetssektorns huvudavtalsorganisationer och som är i
arbetsavtalsförhållande till något universitet deltar i strejken på några
undantag när. Undantagen är följande:
- Utanför strejken står oundgänglig vård av människor, djur, prover och
levande samlingar samt oundgänglig skötsel av den grundläggande webbservicen
till den del som fastigheters och levande materials omedelbara säkerhet är
beroende av dessa. Utanför strejken står också sådant forskningsarbete, där
ett avbrott skulle medföra betydande skada (till exempel att en långvarig
forskningsserie skulle brytas).
- Utanför strejken står personer som befinner sig utomlands eller som deltar
i konferenser.
- Utanför står den som är disputand, opponent eller kustos.
- Utanför strejken står de som inom sex månader går i deltidspension.
Strejken avgränsas så att medlemmarna i följande FOSU-anslutna organisationer
står utanför: Finlands företagshälsovårdareförbund och Hälsovetenskapernas
akademiska ledare och experter TAJA.
Kontakt:
Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU rf
ordförande Erkki Kangasniemi, tfn 050 1578
vice ordförande för universitetsdelegationen Eeva Rantala, tfn 040 750
8284
Löntagarorganisationen Pardia rf
ordförande Antti Palola, tfn 040 509 6030
förhandlingschef Niko Simola, tfn 040 566 8517
Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf
ordförande Tuire Santamäki-Vuori, tfn 040 508 3382
avtalsombudsman Kari Saarenketo, tfn 040 310 1242
Sivun alkuun
University negotiations at a critical point
- gearing up for a strike
JUKO, Pardia, JHL
MEMBER BULLETIN 25 February 2010
The principal negotiators in the university sector returned to the
negotiating table on 25 February. The employee union organisations presented
their response to the written proposal of the Employers’ Association of
Universities in Finland (SYTY) and the negotiations were scheduled to continue
on Friday, 26 February and, if necessary, on 1 and 2 March.
The employer has proposed terms and conditions of employment that will
clearly be weaker than the existing conditions. For example, the period of
salaried sickness leave would be radically shorter than the currently applicable
period. This would mean, for example, that the employee would quite quickly
begin to receive, instead of salary, the sickness allowance provided by Kela,
and would no longer accrue annual holiday during the sick leave.
The working hour flexibility within the scope of the Working Hours Act
(Työaikalaki 605/1996) would be implemented in the manner determined by the
employer, for instance, a 9-hour day and a 48-hour week or, as separately agreed
on locally, a 10-hour day and 60-hour week. Additionally, the employer could
elect for regular working hours on a Sunday without the approval of the
employee.
The employer is proposing that the agreement on yearly total working hours of
1,600 hours, previously applicable to the teaching staff, be expanded to cover
researchers as well, but without the necessary protective regulations. In the
future, researchers could, thus, be assigned teaching tasks or other new duties
without any clear boundaries. If this is the case, doctoral students, for
example, would be without any protection. There remains a good deal of confusion
concerning the maximum teaching duty in instruction-oriented positions, and
there is a clear danger that the workload in these groups would increase.
The current situation, in which there is no valid agreement, causes great
insecurity regarding the type of working hour and working hour supervision
system the teaching staff will have in the future. The university reform
promised that the teaching and research personnel would be able to focus more on
their own core competencies and tasks.
As there is currently no valid agreement, the universities have not conducted
the assessments required for the salary system, and, thus, employees have not
received the due salary increases. The employer has proposed changes to the
assessment system, but the consequences of these changes are uncertain.
Furthermore, weaker conditions have been proposed for, among other areas, the
shop steward and occupational safety and health system, and the co-operation
(YT) negotiations. Due to the lack of a valid agreement, the universities are
already now unclear about who is representing the employees in important
matters, such as in YT negotiations.
The employer has not made a new salary offer since its earlier near-zero
offer. The next discussion concerning money will take place when a solution is
reached in the collective negotiations for state civil servants.
This uncertainty cannot continue for long. Therefore, all of the principal
contractual organisations representing the employees of the universities have
made their decision regarding future industrial actions. They are prepared to
give notice of a strike within the next week. The strike can begin, at the
earliest, within two weeks of the notice. The strike notice will contain the
limitations and duration of the strike.
Members should closely monitor the information provided by their own unions
and local strike organisations.
Members may also contact their own organisation or shop steward for more
information.
JUKO, Pardia, JHL
Sivun alkuun
Kritisk fas för universitetsförhandlingarna
– strejkvarning bereds
FOSU, Pardia, JHL
MEDLEMSCIRKULÄR 25.2.2010
Huvudförhandlarna för universitetssektorn återupptog sina förhandlingar den
25 februari. Arbetstagarparten avgav sitt svar på ett textförslag från
arbetsgivarhåll, och överläggningarna fortsätter fredagen den 26 februari. Vid
behov kan de fortgå den 1-2 mars.
Arbetsgivarsidan har föreslagit ett antal helt uppenbara försämringar,
jämfört med villkoren i de tidigare anställningsavtalen. Enligt arbetsgivarnas
förslag skulle den avlönade perioden under sjukskrivning radikalt förkortas
jämfört med nu. Följden av detta vore bl.a. att en arbetstagare under sin
sjukdomsperiod skulle vara hänvisad till enbart dagpenning, varigenom semester
inte längre skulle kunna tillgodoräknas för denna tid.
Möjligheterna till flexibla arbetstider enligt arbetstidslagen föreslås ske
på ett sätt som bestäms av arbetsgivaren: exempelvis 9 timmar om dagen och 48
timmar per vecka eller – med lokal överenskommelse – 10 dagliga timmar och 60
veckotimmar. I förslaget ingår också att arbetsgivaren får rätt att förordna om
regelbunden arbetstid om söndagarna, utan att medgivande från arbetstagarens
sida behövs.
Avtalet för lärare om 1 600 timmar total arbetstid per år håller på att
utvidgas till att omfatta forskare, utan de nödvändiga skyddsbestämmelserna. Det
är alltså i framtiden tänkbart att forskare åläggs undervisning och andra nya
uppgifter, utan klara gränser. Det skulle innebära att t.ex. de som skriver
avhandling får så gott som ingenting. Det uppstår också oklarheter om
maximigränserna för undervisning av personer med övervägande
undervisningsuppdrag, och det finns risker för att dessa personers arbetsbörda
ökar.
Ett avtalslöst tillstånd som det nuvarande leder till stor osäkerhet om
vilket system för övervakning och tillsyn av arbetstiderna som kommer att
tillämpas. I samband med universitetsreformen gavs löften om att undervisande
och forskande personal i större utsträckning skulle få koncentrera sig på sina
kärnuppgifter.
Till följd av det avtalslösa tillståndet har universiteten inte kunnat göra
de utvärderingar som förutsätts i avlöningssystemet, och det innebär att
lönelyften har uteblivit. Arbetsgivarsidan har föreslagit ändringar i
bedömningssystemet, och vad dessa ändringar medför kan inte bestämmas med
säkerhet.
Vidare har det föreslagits försämringar som skulle drabba förtroendemanna-
och arbetarskyddsarrangemangen samt samarbetsverksamheten. En följd av den
avtalslösa situationen är att det redan nu för universitetens del finns
osäkerhet om vem som företräder arbetstagarna i viktiga frågor av typen
samarbetsförhandlingar.
Arbetsgivarsidan har inte kommit med något nytt löneförslag efter det
tidigare förslaget, som ju i det närmaste var ett nollförslag. Pengar diskuteras
nästa gång först efter det att en förhandlingslösning har nåtts för den statliga
sektorn.
Det osäkra läget är ohållbart i längden. Det gör att alla
huvudförhandingsorgan har fattat beslut om förberedelser av
arbetskonfliktsåtgärder. Organisationerna gör sig redo att avge strejkvarning
nästa vecka. Egentliga stridsåtgärder kan tidigast inledas två veckor efter att
strejkvarning givits. I strejkvarningen meddelas strejkgränserna och strejkens
längd.
Medlemmarna har skäl att följa noga med de meddelanden som utges av
fackorganisationerna och de lokala strejkorganen.
Medlemmarna kan i ärendet kontakta sina egna organisationer eller
förtroendemän.
FOSU, Pardia, JHL
Sivun alkuun
Yliopistoneuvotteluissa ei edistymistä
- lakkovaroitus tullaan antamaan
JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 26.2.2010
Neuvotteluja jatkettiin perjantaina 26. helmikuuta tekstikysymyksistä.
Keskeisimmät asiat ovat edelleen auki. Rahasta ei keskusteltu.
Neuvotteluaikavarauksia on sovittu viikolle 9.
Työnantajan esittämien tekstihuononnusten torjumiseksi ja neuvottelujen
vauhdittamiseksi pääsopijajärjestöt tulevat antamaan lakkovaroituksen viikolla
9. Työtaistelu voi alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen
antamisesta. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.
Jäsenten on syytä seurata tarkkaa järjestöjen ja paikallisten
lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai
luottamusmieheensä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Kerttu Pellinen
kerttu.pellinen@yhl.fi
gsm 050 377 7366
Sivun alkuun
Yliopistoneuvottelut kriittisessä vaiheessa
- lakkovaroituksen antamiseen varaudutaan
JUKO, Pardia, JHL
JÄSENTIEDOTE 25.2.2010
Yliopistosektorin pääneuvottelijat palasivat neuvottelupöytään 25.
helmikuuta. Järjestöosapuoli antoi vastauksensa yliopistotyönantajan
tekstiesityksille ja neuvotteluja jatketaan perjantaina 26.2. ja tarpeen mukaan
1. ja 2.3.
Työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen
ehtoihin. Työantajan esityksen mukaan sairausajan palkallinen jakso lyhenisi
radikaalisti nykyisestä. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työntekijä putoaa
sairausajan päivärahalle eikä tältä ajalta kerry enää vuosilomia.
Työaikalain piirissä olevien työaikajoustot tapahtuisivat työnantajan
määräämällä tavalla, esimerkiksi 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa tai
erikseen paikallisesti sovittaessa 10 tuntia päivässä ja 60 tuntia viikossa.
Lisäksi työnantaja voisi sijoittaa säännöllisen työajan sunnuntaille ilman
työntekijän suostumusta.
Opettajien 1600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta ollaan laajentamassa
tutkijoihin ilman välttämättömiä suojasäännöksiä. Jatkossa tutkijoille
voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän
vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät putoavat lähes tyhjän päälle.
Opetuspainotteisissa tehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyttä ja vaarana
on, että näiden ryhmien työmäärä kasvaa.
Nykyisen kaltainen sopimukseton tila aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä,
minkälaisessa työaika- työajanvalvontajärjestelmässä opetushenkilöstö jatkossa
on. Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opetus- ja tutkimushenkilöstö pystyy
keskittymään enemmän ydintehtäviinsä.
Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistot eivät ole tehneet
palkkausjärjestelmän mukaisia arviointeja ja tämän seurauksena palkankorotuksia
on jäänyt saamatta. Työnantaja on esittänyt arviointijärjestelmään muutoksia,
joiden seurauksista ei voi olla varma.
Lisäksi heikennyksiä on esitetty mm. luottamusmies- ja
työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Sopimuksettomasta tilasta johtuen
yliopistoissa on jo nyt epäselvyyksiä siitä, kuka edustaa työntekijöitä
tärkeissä asioissa, kuten yt-neuvotteluissa.
Työnantaja ei ole tehnyt uutta palkkatarjousta aikaisemman lähes
nollatarjouksen jälkeen. Rahasta keskustellaan seuraavan kerran, kun valtion
neuvottelutulos on syntynyt.
Epävarma tilanne ei voi jatkua kauaa. Tämän vuoksi kaikissa
pääsopijajärjestöissä on tehty työtaistelutoimenpiteisiin liittyvät päätökset.
Järjestöt varautuvat jättämään lakkovaroituksen ensi viikolla. Työtaistelu voi
alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lakkovaroituksen antamisesta.
Lakkovaroituksessa ilmoitetaan lakkorajat ja lakon kesto.
Jäsenten on syytä seurata tarkkaa järjestöjen ja paikallisten
lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai
luottamusmieheensä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Kerttu Pellinen
kerttu.pellinen@yhl.fi
gsm 050 377 7366
Sivun alkuun
University staff in Oulu staged a demonstration against
co-operation negotiations at the university
The university staff in Oulu marched out of their workplace on 15 February
2010. The demonstration was aimed at the co-operation negotiations which began
at the university the same day and which may lead to lay-offs and dismissals.
University of Oulu personnel organization (member of the Federation of Salaried
Employees Pardia), Oulu University members of JUKO Negotiation Organization for
Public Sector Professionals and the university of Oulu members of the Trade
Union for the Public and Welfare Sectors JHL staged the demonstration.
Read more:
http://www.pardia.fi/in_english/
Sivun alkuun
Yliopistojen henkilöstölle tarjottu sopimuskorotus
Jäseniltä on tullut kyselyitä joissa on ihmetelty ristiriitaa
pääsopijajärjestöjen ja työnantajan antamien tiedotteiden välillä. Ihmettely on
koskenut vuodelle 2010 tarjotun sopimuskorotuksen (HUOM. ei palkankorotuksen )
tasoa. Työnantaja on ilmoittanut tarjonneensa 0,5 prosentin korotusta ja
järjestöt ilmoittivat tarjotun korotuksen olevan tasoa 0,04 prosenttia. Molemmat
ovat sinänsä oikeita lukuja, mutta järjestöjen ilmoitus vastaa paremmin
todellisuutta. Korotusta tarjottiin joulukuusta 2010 alkaen, jolloin
näennäisesti 0,5 prosentin korotus kuluvalle vuodelle on 0,5 /12 kuukautta, eli
tarkalleen 0,0416 prosenttia. Kustannusprosentti on siis todellisuudessa näin
pieni.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Kerttu Pellinen
kerttu.pellinen@yhl.fi
gsm 050 377 7366
PardiaPlus-jäsensivuilla olevissa jäsentiedotteissa ajankohtaista tietoa
sopimustilanteesta.
Sivun alkuun
Yliopistoneuvotteluissa aikalisä
Yliopistotyönantaja antoi keskiviikkona lähes nollatarjouksen
palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2011. Tarjouksen
kustannusvaikutus tälle vuodelle on 0,04 prosenttia. Lisäksi esityksissä
sopimusteksteistä on vielä isoja asioita auki, kuten mm. työaikakysymykset ja
sairausajanpalkka. Sopimuskokonaisuudesta puuttuu muutenkin vielä oleellisia
osia.
Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt ovat pettyneitä työnantajan tarjoukseen
ja neuvotteluissa on otettu aikalisä. Työantajalta odotetaan uutta tarjousta ja
teksteistä kokonaisesitystä uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelupöytään
palataan näillä näkymin torstaina 25. helmikuuta.
Järjestöt nostavat neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestövalmiutta.
Jäsenet voivat olla asiasta yhteydessä omaan järjestöönsä tai
luottamusmieheensä.
Lisätietoja:
Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö Niko Simola
gsm 040 566 8517
YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen
kerttu.pellinen@yhl.fi
gsm 050 377 7366
Sivun alkuun
Yliopistojen TES-neuvottelut viikolla 7
Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja käytiin tiiviisti koko viikonlopun
ajan ja niitä jatkettiin maanantaina 15.2. Seuraavat neuvottelutapaamiset on
sovittu keskiviikoksi ja torstaiksi. YHL:n hallitus käsittelee
neuvottelutilannetta perjantaina 19.2.2009.
Katso myös tiedotus
PardiaPlus-jäsensivuilta.
Sivun alkuun
Neuvottelu käy työstä
Valtion sopimusneuvotteluissa on otettu aikalisä. Työryhmät jatkavat työtään
ensi viikon ajan ja pääneuvottelijat tapaavat perjantaina 19.2.2010. Valtion
virastoissa ja laitoksissa työskentelevä YHL:n jäsenistö saa odotella ratkaisua
ainakin vielä viikon.
Odottavalla kannalla ovat myös YHL:n jäsenet yliopistoissa. Yliopistojen
työehtosopimusneuvotteluja jatkevaan tiiviisti viikonloppuna ja ensi maanantaina
15.2. Neuvottelujen aiheina ovat työehtosopimuksen keskeiset elementit työaika,
vuosiloma, palkkauksen perusteet ja sairausajan palkka. Sopimuskokonaisuus
kaikkine osineen alkaa muutenkin hahmottua. YHL:n tavoitteista keskusteltiin
liiton työvaliokunnassa perjantaina. YHLn tavoitteena on melko lyhyt, noin
vuoden mittainen sopimuskausi. Palkkaratkaisuun liittyvistä tavoitteista käytiin
alustava keskustelu kuluvalla viikolla ja keskustelua jatketaan viikonlopun
neuvotteluissa.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
kerttu.pellinen@yhl.fi
Sivun alkuun
Yliopistojen työehdot säilyvät likimain ennallaan
sopimuksettomana aikana
Neuvottelu-uutiset 1.2.
Yliopistoissa siirryttiin viime yönä sopimuksettomaan tilaan, kun vanhaa
valtion työ- ja virkaehtosopimusta noudatettiin vielä tammikuun loppuun.
Neuvottelut uudesta yliopistojen henkilöstöä koskevasta työehtosopimuksesta
jatkuvat edelleen.
Työnantaja on lähettänyt yliopistoille ohjeet sopimuksettoman tilan aikana
noudatettavista palvelussuhteen ehdoista.
Ehdot pysyvät likimain ennallaan niin kauan kuin neuvotteluja käydään.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että muun muassa vuosilomat, sairausajan
palkkaus, työaikaa koskevat määräykset, ja matkakustannusten korvaukset
hoidetaan entiseen tapaan.
Ohjeen mukaan yliopistolla ei ole kuitenkaan velvollisuutta käydä
palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaista kevään arviointikierrosta.
Viime viikolla saatiin sovittua vanhan sopimuksen mukaisesta kehittämis- ja
samapalkkaerästä. Erät maksetaan yleiskorotuksena siten, että kaikkien palkkoja
korotetaan 2,26 prosentilla helmikuun alusta lukien.
Viime viikon neuvotteluissa työryhmät keskustelivat muun muassa
palkkausjärjestelmäsopimuksesta, opetus- ja tutkimushenkilöstön työajasta,
yleisestä työajasta, vuosilomista, sairausajan palkasta sekä luottamusmies- ja
koulutussopimuksista. Neuvotteluja jatketaan tiiviisti. Nyt viimeinen sovittu
neuvottelupäivä on 15.2.
- Jos sopimuksettomasta tilasta on jotain kysyttävää, kannattaa kääntyä oman
luottamusmiehen puoleen. Kaikki luottamusmiehet ovat saaneet tiedon työnantajan
ohjeista, neuvottelupäällikkö Niko Simola sanoo.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
050-377 7366, kerttu.pellinen@yhl.
HUOM! Käy lukemassa ajankohtaiset uutiset valtion
neuvottelutilanteesta Pardian kotisivuilta
www.pardia.fi.
Sivun alkuun
Neuvottelutilanne ja yliopistoille annetut ohjeet
sopimuksettomasta tilasta
29.1.2010
Yliopistoissa neuvotteluja uusien sopimustekstien aikaansaamiseksi on käyty
lähes päivittäin. Tällä viikolla neuvotteluissa on käsitelty muun muassa
palkkausjärjestelmää, vuosilomia ja työaikoja koskevia asioita. Neuvotteluja
jatketaan seuraavan kerran sunnuntaina 31.tammikuuta.
Edellisten sopimusten voimassaolo päättyi yliopistojen osalta jo joulukuun
lopussa. Työnantaja ilmoitti siirtymävaiheessa yksipuolisesti noudattavansa
vanhoja sopimuksia tammikuun loppuun asti. Yliopistotyönantajat ovat tänään
antaneet yliopistoille tarkennetut ohjeet koskien sopimuksettoman tilan aikana
helmikuussa noudatettavia ehtoja. Ohjeen mukaan keskeisinä työsuhteen ehtoina
(mm. työaika, vuosilomat, sairasajan palkka) noudatetaan edelleen vanhojen
sopimusten mukaisia määräyksiä.
Yliopistoille on annettu ohjeet koskien keskeisiä työsuhteen ehtoja
sopimuksettoman tilan aikana. Niiden mukaan mm. palkkausjärjestelmään liittyvien
prosessien osalta työnantaja on todennut, ettei sillä ole velvollisuutta enää
käydä kevään arviointikierrosta, eikä pitää arviointiryhmien kokouksia. Uusien
työntekijöiden osalta työnantaja voi määritellä yksipuolisesti palkkauksen ja
sen perusteet, huomioiden kuitenkin työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun
periaatteen, neuvottelupäällikkö Niko Simola sanoo.
Ohjeita on selostettu tarkemmin PardiaPlus-sivujen
Yliopistoneuvottelut-sivulla, jonne voi kirjautua Pardian pääsivulta tai
Neuvottelupöydästä blogi-sivulta jäsennumerollasi. Ohjeet Pardian sivuilla:
http://www.pardia.fi/jasenyys/pardiaplus-palvelut/miten_kirjaudun/.
Luottamusmiehet ja yhdistysten puheenjohtajat opastavat tarvittaessa sivuille
pääsyssä.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
050-377 7366, kerttu.pellinen@yhl.fi
Sivun alkuun
Yliopistoihin neuvottelutulos vanhan
sopimuksen saatavista
Jäsentiedote 25.1.2010
Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet valtion virkaehtosopimuksessa
sopimuskaudella 2007-2010 sovitun kehittämiserän ja samapalkkaerän
kohdentamisesta. Erät käytetään yleiskorotuksena siten, että palkkoja korotetaan
2,26 prosentilla helmikuun alusta lukien.
Palkankorotukset tulevat maksuun mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään
maaliskuun palkanmaksun yhteydessä. Mikäli palkankorotukset eivät toteudu
helmikuun palkanmaksussa, maaliskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan
takautuvasti myös helmikuun osuus.
Edellä sanottu neuvottelutulos koski vanhan virka- ja työehtosopimuksen
mukaisia siirrettyjä eriä. Saimme näin pöydän putsattua vanhan sopimuskauden
asioista. Sopimusneuvottelut uuden työehtosopimuksen sisällöstä jatkuvat
edelleen.
JUKO, Pardia, JHL
Lisätietoja:
puheenjohtaja Kerttu Pellinen
050-377 7366, kerttu.pellinen@yhl.fi
Sivun alkuun
TES-neuvottelut jatkuvat tiiiviillä aikataululla
Jäsentiedote 15.1.2010
Tällä viikolla on yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltu,
kuinka ratkaistaan kehittämiserän kohdentaminen.
Tämä palkankorotusvarallisuus sisältyi vuonna 2007 solmittuun valtion virka-
ja työehtosopimukseen. Neuvottelut asiasta jatkuvat maanantaina 18.1., jolloin
tavoitteena on saavuttaa osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Tällä viikolla alkoivat uudelleen neuvottelut muista työehtosopimusasioista
ja ne jatkuvat myös ensi viikolla. Seuraavalle kahdelle viikolle on sovittu
tiivis, lähes päivittäinen, kokousaikataulu, jonka tavoitteena on saavuttaa
neuvottelutulos työehtosopimukseksi.
Järjestöt ovat tavoitteidensa takana yhtenäisesti.
Pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia, JHL
Lisätietoja:
neuvottelupäällikkö Niko Simola, 040 566 8517
puheenjohtaja Kerttu Pellinen (YHL), 050 377 7366
Sivun alkuun
Siirtyvien virkasuhteisten työsopimukset
26.10.2009
Siirtyvien virkasuhteisten työsopimuslomake
SYTY:n ja YOL:n valmistelema virkasuhteista työsopimussuhteisiin siirtyvien
työsopimusmalli/lomake on valmistunut. Lomakemallia on käsitelty
perusteellisesti henkilöstöjärjestöjen kanssa ja lomakkeeseen on tehty
järjestöjen esittämiä tarkennuksia. Sopimuslomakepohjan ohella työnantajapuoli
on valmistellut henkilöstöhallinnon tarpeita varten lukuohjeen. Sama ohje on
annettu luottamusmiesten käyttöön, joten heiltä on mahdollista pyytää selityksiä
kohtiin, jotka aiheuttavat kysymyksiä.
Työsopimusmallissa on todettu työnantaja- ja työntekijätiedot ja nimike.
Tehtävien osalta on kirjaus, jonka mukaan työntekijä siirtyy nykyisine
tehtävineen. Ohjeessa todetaan, että tehtävät säilyvät samoina, kuin mitä ne
ovat olleet joulukuun lopussa.
Yliopistojen yhdistymistilannetta ajatellen on ohjeistukseen tehty varaus. On
olemassa muitakin, mm. yliopistojen sisäiseen organisoitumiseen tai
mahdollisesti tehtävien palvelukeskukseen siirtymiseen liittyviä tilanteita,
joissa tulevat tehtävät eivät ole vuodenvaihteessakaan täysin selvillä.
Näissäkin tapauksissa henkilö periaatteessa siirtyy nykyisine tehtävineen uuden
yliopiston palvelukseen. Tehtävä työsopimus ei muuta tätä tilannetta millään
tavalla. Kaikissa tämäntyyppisissä tilanteissa edellytämme asianmukaisen
varsinaisen työsopimuksen tekemistä siinä vaiheessa, kun henkilön työyksikkö,
työnsuorituspaikka ja työtehtävät ovat tiedossa.
Työnsuorituspaikka säilyy samana kuin mikä se on 31.12.2009. Tästä on kirjaus
työnantajan ilmoittamissa tiedoissa
Työsopimusmallissa ei mainita sitä päivämäärää, jolloin palvelussuhde
yliopistoon on aikoinaan alkanut. Työsuhteen keston perusteella määräytyvien
ehtojen ja etujen määrittelyssä kuitenkin otetaan huomioon 31.12.2009 mennessä
kertynyt, tähänkin saakka huomioon otettu palvelusaika.
Mahdollinen määräaikaisuuden peruste tulostuu työsopimukseen sen mukaisesti
kuin se on aikanaan tietojärjestelmiin viety. Määräaikaisuuden mahdolliseen
lainmukaisuuden kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Määräaikaisuuden
lainmukaisuus määräytyy lain perusteella, eivätkä työnantaja ja työntekijä voi
siitä toisin sopia. Näin ollen työsopimuksessa oleva kirjaus perusteesta ei ole
merkityksellinen edellä mainitussa kysymyksessä.
Työajan osalta työsopimukseen tulostuvat vain ne kohdat, jotka koskevat
kutakin henkilöä.
Lomakkeeseen on kirjattu, että palkan määrä on sama kuin virkasuhteessa,
josta siirtyminen tapahtuu. Palkan euromäärä on siis tammikuussa sama kuin oli
joulukuussakin (mikäli muuta ei ole erikseen sovittu). Palkanmaksupäivät
säilyvät ennallaan.
Määräaikainen työsopimus on sopimusmallin mukaan molemmin puolin
irtisanottavissa. Työnantajan puolelta edellytetään kuitenkin samoja perusteita
kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisessa.
Uutta yliopistojen työehtosopimusta ei vielä ole ja tämän vuoksi
työsopimusmallissa on kohta, jonka mukaan uuden työehtosopimuksen määräykset
työajasta, irtisanomisajasta ja vuosilomasta korvaavat työsopimuksessa olevat
vastaavat ehdot.
Jokaisella työsopimuksen allekirjoittavalla henkilöllä on oikeus saada
työnantajan edustajalta selostus siitä, mitä eri työsopimuksen kirjaukset hänen
kohdallaan tarkoittavat. Siirtyvien virkamiesten tulee ennen allekirjoittamista
tarkistaa, että kaikki työsopimuksen tiedot on kirjattu oikein. Jos jostakin
kohdasta on epävarma, on suositeltavaa kysyä asiaa luottamusmieheltä ennen
sopimuksen allekirjoittamista. Sen jälkeen kun edellä mainitut seikat on
selvitetty, virkasuhteesta työsuhteeseen siirtyviä henkilöitä koskeva YOL:n
työsopimusmallin mukainen työsopimus voidaan allekirjoittaa.
Mikäli siirtyvä virkamies ei allekirjoita sopimusta, työnantaja antanee
hänelle saman työsopimuslomakkeen ilmoituksena sovellettavista palvelussuhteen
ehdoista. Sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen ei ole tammikuun palkanmaksun
este.
Nykyiset työsopimussuhteiset työntekijät
Yliopistolain voimaanpanolaki edellyttää työsopimusten tekemistä siirtyvien
virkasuhteisten kanssa ennen siirtymävaihetta. Nykyisten työsopimussuhteisten
sopimuksia ei siis tarvitse uusia, mikäli työtehtävissä ei tapahdu välittömästi
siirtymävaiheessa sellaisia muutoksia, että uuden sopimuksen tekeminen on
perusteltua
Ensi vuoden puolella alkavat palvelussuhteet
Yliopistojen yhteistä työsopimusmallia 1.1.2010 tai sen jälkeen yliopistojen
palveluksessa aloittaville on kuulopuheiden mukaan työstetty SYTYssä, mutta se
ei ole vielä valmis. Tavoitteena on pidetty, että sopimusmalli käsitellään ennen
käyttöönottoa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Joissakin yliopistoissa on kuitenkin
jo valmisteltu omia sopimusversioita. Näiden mallien mukaisten työsopimusten
tekemistä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää siihen saakka, kunnes
keskustasolla on selvitetty mahdollisuus toteuttaa yhdenmukainen sopimusmalli.
Neuvotteluterveisin Kerttu, Niko ja Satu
Sivun alkuun
Yliopistojen yhteinen työsopimusmalli on vasta valmistelussa
Neuvottelut uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta on aloitettu Yksityisen
opetusalan liiton eli YOL:n ja palkansaajajärjestöjen välillä. Neuvotteluihin
osallistuu YOL:n lisäksi SYTY ry. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on saada
aikaan uusi yliopistojen työehtosopimus joulukuun loppuun mennessä.
SYTY ja YOL valmistelevat työsopimusmallia, joka otetaan käyttöön kaikissa
yliopistoissa. Palkansaajajärjestöt saavat työsopimusmallin kommentoivaksi
syyskuun lopussa ja sitä käsitellään lokakuun alussa olevissa neuvotteluissa.
Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan kenenkään ei tarvitse eikä tule
allekirjoittaa mahdollisesti eri yliopistojen esittämiä omien työsopimusmallien
mukaisia työsopimuksia. Työsopimukset tehdään yhteistä mallia käyttäen.
Neuvottelut ovat alkuvaiheessa eikä palkansaajajärjestöillä ole vielä
käytettävissään valmisteilla olevaa työsopimusmallia. Palkansaajajärjestöt
tiedottavat asiasta lisää heti työsopimusmallin valmistuttua. Luottamusmiesten
tärkein tehtävä on nyt valvoa, ettei kukaan edustettava allekirjoita yliopiston
oman työsopimusmallin mukaista työsopimusta.
Tämä ohje koskee virkasuhteesta työsuhteeseen vuoden vaihteessa siirtyviä.
Tämän vuoden puolella rekrytoitavien ja vakinaistettavien osalta noudatetaan
nykyisiä valtion työsopimusmalleja.
21.9.2009
JUKO, YHL ja JHL
Sivun alkuun
HE yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 20.2.2009
Hallitus on antanut 20.2.2009 Eduskunnalle esityksen yliopistolaiksi ja
siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen tavoitteena on, että eduskunta
käsittelee lain kevään 2009 aikana niin, että laki yliopistolain voimaanpanosta
tulisi voimaan 1.8.2009 ja yliopistolaki 1.1.2010.
Esitys
yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 20.2.2009 (pdf-tiedosto)
Hallituksen esitys yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi sekä muuta
aineistoa yliopistouudistuksesta
Opetusministeriön sivuilla.
Sivun alkuun
Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi
yliopistolainsäädännöksi
Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt esityksen
uudeksi yliopistolaiksi ja voimaanpanolaiksi 13.1. ja 20.1.2009. Esitystä
käsitellään vielä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ennen sen antamista
eduskunnalle. Ennakkotiedon mukaan esitys on tarkoitus antaa 20.2.2009.
Alkusyksystä 2008 lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen on tehty joitakin
vähäisiä muutoksia. Henkilöstön asemaa koskevat kohdat ovat kuitenkin pääosin
entisessä muodossaan.
Luonnos 20.1.2009 HE
yliopistolaiksi (pdf-tiedosto)
Sivun alkuun
|
