|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
|
< Palaa sisällysluetteloon Kokemusten vaihtoa yli rajojenYHLn hallitus tutustui Vilnan yliopistoon (VU) ja Liettuan yliopistouudistukseen seminaarimatkalla syyskuun alussa. Vierailukohteenamme oli yliopiston keskiaikainen pääkampus sekä yliopiston kirjasto.
Tutustumiskäynti päättyi yli tunnin mittaiseen opastettuun kiertokävelyyn vanhalla kampuksella. Ryhmämme pääsi tutustumaan mm. observatorioon, yliopiston kirkkoon, vanhaan lukusaliin sekä auditorioon, jossa oli sangen vaikuttavat Petras Repšysin maalaamat freskot ”The Seasons of the Years”. Kuva: Jari Tolvanen. Ryhmämme ottivat vastaan yliopiston kansainvälisistä asioista vastaava vararehtori Rimantas Vaitkus sekä yliopiston kirjaston tieto- ja kulttuuriperintöasioista vastaava johtaja Marija Prokopcik. Vararehtori Vaitkus esitteli Vilnan yliopiston asemaa Liettuan korkeakoulukentällä sekä yliopistouudistusta. Johtaja Prokopcik kertoi kirjaston vaiheista sekä meneillään olevasta uudisrakentamisesta. Yliopiston kirjasto on perustettu vuonna 1570, jolloin paikalla aloitti katolilaisen jesuiittajärjestön ylläpitämä lyseo. Lyseosta tuli korkeinta opetusta antava yliopisto 1579. Baltian maiden myrskyisä historia on vaikuttanut yliopistonkin toimintaan mm. siten, että omistajapohja on vaihdellut jesuiittajärjestöstä useampaan eri valtioon, ja välillä toiminnan on keskeyttänyt poliittinen liikehdintä ja ajoittain sotatila. VU on sijainnut myös Pietarissa. Liettuan valtiolle yliopisto palasi 1939, mutta saksalaismiehitys sulki yliopiston 1943. Toiminta jatkui neuvostomiehityksen aikana 1944. Itsenäisen asemansa yliopisto sai takaisin 1990. Suomen yliopistouudistus luupin alla Vararehtori Vaitkus kertoi, että Liettuassa seurattiin Suomen yliopistouudistusta tarkasti, koska oma valtion yliopistoja ja korkeakouluja koskeva uudistus oli vireillä. Korkeakoulukenttä on varsin laaja siihen nähden, että Liettuassa on n. 3 miljoonaa asukasta: Valtion yliopistoja on 14 ja korkeakouluja 13, joiden lisäksi toimii 8 yksityistä yliopistoa ja 10 korkeakoulua. Julkisrahoitteisten tutkimuslaitosten (11) ohella Liettuassa on useita tutkimusalan yrityksiä. Liettuan korkeakouluissa on lähes 200 000 opiskelijaa. Liettuankin uudistuksessa yliopistojen hallinnollinen asema muuttui. Valtion yliopistoista ja collegeista tuli Suomen julkisoikeudelliseen yhteisöön rinnastettavia julkisia korkeakouluja. Korkeinta päätösvaltaa käyttää osittain ulkopuolisista jäsenistä koostuva hallitus, johon 5 jäsentä valitsee korkeakoulu sisältään (ml. hallinnon edustaja ja opiskelija), 5 jäsentä valitsee opetusministeri ja yhden jäsenen molemmat osapuolet yhdessä. Hallitus nimittää rehtorin. Koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistusta vahvistetaan ja kansainvälisiä arviointeja on jo tehty. Samalla korkeakoulujen rahoitusmalli uudistui. Suurimmalta osalta uudistus tuntuikin todella tutulta. Rahoitusmalli poikkeaa kuitenkin olennaisesti suomalaisten yliopistojen rahoituksesta. Kilpailu opiskelijoista on kovaKorkeakoulujen välinen kilpailu opiskelijoista on ankaraa, sillä rahoitusmallin uudistus antoi opiskelijalle todennäköisesti tiedostamatta jäävää valtaa. Opiskelijat hakevat keskitetyssä haussa korkeakouluihin ja haettavana ovat pääaineiden sijasta koulutusalat. Opiskelija, joka täyttää useamman korkeakoulun pääsyvaatimukset, voi valita opinahjonsa. Opiskelijan myötä korkeakoulu saa rahoitusosuuden. Lukukausimaksut ovat käytössä, ja hyvin menestyvät opiskelijat saavat ne kuitattua stipendijärjestelmällä. Malli muistuttaa jossain määrin päättymässä olevaa ammattikorkeakoulujemme rahoitusmallia, jossa leijonanosa rahoituksesta tulee aloituspaikkojen mukaan. Ulkoistaminen nosti hintojaVararehtori Vaitkus kertoi, että myös Liettuan korkeakouluissa ja julkishallinnossa laajemminkin on ollut innostusta ulkoistamiseen. VU ulkoisti siivous- ja kiinteistöpalvelunsa joitain vuosia sitten. Vararehtori totesi, että saatu kokemus ei ollut hyvä: ulkoisten palveluiden hinta nousi jatkuvasti ja henkilöstö valitti saamansa palvelun laadusta. Yliopisto tarkistikin laskelmansa ja päätti palkata siivous-, turvallisuus- ja kiinteistöhenkilöstön itselleen. Tämä jälkeen kustannukset ovat pysyneet vakaina ja palvelujen laatu parantunut. Vararehtori Vaitkus lupasi tulla tarvittaessa Suomeenkin kertomaan kuinka hyvän lopputuloksen he saivat palaamalla entiseen käytäntöön. Meillä taitaisi olla käyttöä tälle konsultille. Kirjastosta palvelukeskusYliopiston pääkampus sijaitsee Vilnan sydämessä, mm. presidentin palatsi on rakennettu yliopiston viereen. Kampuksia on eri puolilla kaupunkia, ja tällä hetkellä yliopisto rakennuttaa uutta kampusta Sauletekio Slenisiin eli Auringonnousun laaksoon Vilnan keskustan ulkopuolelle. Laaksokampukselle tulee yliopistojen toimitilojen lisäksi opiskelija-asuntoja ja yritysten tiloja. Rakennushanke on aloitettu uudesta kirjastorakennuksesta, joka tulee keskelle uutta aluetta. Kirjaston johtaja Marija Prokopcik esitteli yliopiston kirjastoa, jonka päätoimipaikka on sijainnut samassa rakennuksessa kirjaston perustamisesta lähtien. Prokopcik totesi, että sijainti suojellussa keskiaikaisessa rakennuksessa vaikeuttaa peruskorjausten toteuttamista ja esteetöntä palvelua. Yliopiston kirjaston kokoelma käsittää 5,4 miljoonaa dokumenttia. Kirjasto palvelee yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita sekä tutkijoita kaikkialta ja on samaan tapaan avoin kirjasto kuin suomalaiset yliopiston kirjastot. Pääkirjaston lisäksi kirjastoon kuuluu laitoskirjastoja sekä tietopalvelukeskus ja kulttuuriperinnön keskus. Sauletekio Sleniisin uudisrakennuksesta, CSC:stä (National open accesss Centre for Scientific Communication) halutaan rakentaa traditionaalista kirjastoa laajemmin käsitettävä palvelukeskus ympäri vuorokauden avoinna olevine lukusaleineen ja moderneine teknisine ratkaisuineen. Keskukseen mahtuu 1,8 miljonaa dokumenttia. Käyttäjille tulee 600 työpistettä ja henkilöstölle 80 työpistettä. EU-tukea saanut rakennushanke aloitettiin 2009 ja keskuksen pitää valmistua v. 2012. Teksti: Saija Kyllönen
|
|
||||||||||||||||||||