4/2011

Vastuut jakoon

Jyväskylän yliopiston keskushallinto on menossa uusiksi. Työntekijät ihmettelevät kiirettä, mutta kaipaavat kuitenkin muutosta kankeisiin nykykäytäntöihin.

Hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan organisaatiouudistuksen tavoitteena on tarjota parempia palveluja tiedekunnille ja opiskelijoille sekä helpottaa hallinnon työntekijöiden töitä.

Jyväskylän yliopistossa käytiin alkusyksystä siitä harvinaiset yt-neuvottelut, että työntekijätkin ovat olleet enimmäkseen levollisin mielin. 280 ihmistä koskeneet neuvottelut liittyivät yliopiston hallintopalvelujen uudelleenjärjestämiseen, eikä ihmisten vähentäminen hallinnosta ole tuntunut oikein mahdolliseltakaan, Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Jouni Penttinen kertoo jyväskyläläisten tuntoja.

– Olen aika luottavainen sen suhteen, että kaikki tulevat työllistymään. Meillä on niin vähän ihmisiä tekemässä töitä, etten keksi, mistä voisi vähentää, Penttinen sanoo.

Hallintojohtaja Kirsi Moisander vahvistaa asian: ihmisten vähentäminen ei ole missään vaiheessa ollut uudistuksen tarkoituskaan. Tehtävät saattavat muuttua, mutta yksittäisten ihmisten irtisanominen voi tulla kyseeseen vain, jos työntekijä ei kelpuuta hänelle tarjottua uutta tehtävää tai jos työt loppuvat  kokonaan. Uudistus on vielä kesken, mutta yhtään tällaista tapausta ei Moisanderin mukaan ole vielä tullut vastaan.

Päätöksenteko on keskittynyt

Hallintopalvelujen uudistuksen tavoitteena on siirtyä vanhoista tilivirastokäytännöistä asiakaslähtöisyyteen. Tämä tarkoittaa Moisanderin mukaan entistä parempia palveluja sekä tiedekunnille että esimerkiksi opiskelijoille, mutta tarkoitus on helpottaa myös hallinnon työntekijöiden työtä. Nykyisin vastuualueet tekevät välillä päällekkäistäkin työtä ja välillä asiaa
taas saatetaan pomputella ihmiseltä toiselle.

Penttinen kertoo, että toisaalta työntekijät ovat kokeneet päätöksenteon keskittyneen liikaa hallintojohtajalle, mikä on kuormittanut yhtä ihmistä paljon ja tehnyt toiminnasta kankeaa ja keskitettyä. Tästäkin Moisander on samaa mieltä.

– Uusi yliopistolaki loi alussa keskitettyä toimintamallia, joka voimassa olevassa johtosäännössä näkyy. Nyt pystytään jo selkeämmin arvioimaan ja kehittämään yliopiston toimintatapoja ja organisaatioita selkeämmiksi, jolloin myös vastuuta voidaan jakaa aiempaa tarkoituksenmukaisemmin.

– Vaikka kokonaisvastuu on tietenkin hallintojohtajalla, haluan töitä jakamaan muitakin ihmisiä. Toivon kovasti, että vastuualueiden vetäjille saadaan kunnolla vastuuta tehdä työtään, Moisander myöntää.

Kiireinen aikataulu

Jyväskylän yliopiston organisaatiouudistus koostuu kolmesta palasesta, joista isoin on hallintokeskuksen toiminnan ja rakenteen uudelleenorganisointi. Vastuualueiden määrää ollaan tiputtamassa kymmenestä seitsemään, joista yksi olisi nykyisin erillislaitoksena toimiva tietohallintokeskus. Tietohallintokeskuksen roolin on nähty viime vuosina kasvaneen,
ja siksi se halutaan lähemmäs yliopiston johtoa. Muita vastuualueita ovat esimerkiksi tila-, talous- ja opintopalvelut.

Kolmas palanen on Erillis- ja palvelulaitosten sekä hallintokeskuksen palvelukeskuksen eli ERPAKEN aseman selkeyttäminen. Henkilöstöhallinnon palveluja tarjoava ERPAKE perustettiin vasta pari vuotta sitten, mutta Penttisen mukaan se ei ole oikein löytänyt paikkaansa.

Kuuden viikon mittaiset yt-neuvottelut loppuivat lokakuun puolessa välissä, yliopiston hallitus päätti tietohallintokeskuksen ja ERPAKEN aseman muuttamisesta marraskuun lopulla. Ennen kuin uudistunut organisaatiorakenne astuu voimaan ensi vuoden alussa, pitäisi vielä muokata johtosääntöä hallituksen päätöksen mukaisesti.

Vaikutusmahdollisuuksia vai ei?

Penttinen pelkää, että kiire johtaa hosumiseen. Uudistus on kauniista puheista huolimatta myös tuntunut valmiiksi naulatulta.

– Tuntuu, että asiat ovat olleet hyvin pitkälti valmiiksi mietityt. Vaikutusmahdollisuudet ovat tuntuneet vähäisiltä, vaikka työnantaja onkin kiltisti kuunnellut ja kiittänyt kommenteista, Penttinen toteaa.

Moisander kiistää tämän. Hänen mukaansa valmistelu on toden teolla alkanut vasta ytneuvottelujen jälkeen. Muutenkaan ei ole ollut tarkoitus tehdä kerralla valmista.

– Ei meillä ole valmiiksi hiottua timanttia, vaan nyt käydään keskustelua tiedekuntien ja erillislaitosten kanssa oman sisäisen keskustelun lisäksi. Tässä joudutaan yhdessä hakemaan parhaita toimintatapoja vielä pitkään. Toivon, että maaliskuun lopussa ihmisillä olisi selkeä kuva omista töistään.

Penttinen myöntää, että monesti työntekijöiden ensimmäinen reaktio organisaatiouudistuksiin on epäilys ja vastarinta, mutta ajan mittaan ajatukset muuttuvat.

– Luulen, että tästä ihan kelvollinen lopputulos saadaan aikaan, mutta töitä se tulee vaatimaan, Penttinen huokaa.

Lisäriesaa sisäilmasta

Sekä Moisander että Penttinen kertovat, että etenkin viime vuosi oli yliopiston työntekijöille raskas. Yliopistouudistus aiheutti paljon lisätyötä jo valmiiksi kiireisille ihmisille. Siksikään uusista uudistuksista ei jakseta aina oikein innostua.

– On huomattavissa ihan selkeää työuupumusta. Se näkyy suoraan siinä, ettei jakseta tehdä kaikkea sitä työtä mitä on, Penttinen kertoo.

Tämänvuotisessa työhyvinvointikyselyssä on Moisanderin mukaan kuitenkin jo saatu parempia arvoja kaikilla yliopiston tasoilla.

Kohentuneelle työhyvinvoinnille on tarvetta, sillä uusia haasteita on kuitenkin monella edessä. Jyväskylän yliopiston työntekijöistä yli tuhat on paraikaa väistötiloissa sisäilmaongelmien takia. Juuri näitä aikoja väistövuorossa ovat hallintokeskuksen työntekijät. Paluu korjattuihin tiloihin on luvassa vuodenvaihteessa 2012–2013.

Teksti: Tuomo Tamminen