4/2011

Uudet työmuodot laajentavat reviiriään? 

Säästöt ja menoleikkaukset ovat tämän päivän kestojuttuja työpaikoilla. Kustannusrakenteita syynätään, tuottavuutta pitää nostaa ja tuloksellisuutta parantaa. Henkilöstö kuormittuu työpaineiden alla ja huoli omasta työpaikasta kasvaa.

Säästöpaineet näkyvät selvimmin toimintamenojen leikkauksina. Vähentyneet määrärahat johtavat henkilöstön aseman uudelleenarviointeihin. Säästöpaineet nostavat esille työelämän varjopuolet: joustavuusvaatimukset ja kertakäyttöisyys. Työntekijöistä tulee päästä irti helposti ja mutkattomasti. Tämä ilmenee räikeimmillään siten, että ensin irtisanotaan omat työntekijät ja tilalle otetaan vuokratyövoimaa.

Vuokratyön historian merkittävimpiä askelmerkkejä oli vuokratyön sääntelyn purku 1990-luvun alkupuolella. Perusteluina olivat muun muassa tarpeet karsia byrokratia ja vuokratyön vapauttaminen kilpailulle osana Euroopan yhdentymiskehitystä ja työelämän joustavuusvaatimuksia. Vuokratyö nähtiin vastauksena työnantajien tilapäisen työvoiman tarpeisiin, mutta sen ei pitänyt vaarantaa vakituisten työntekijöiden asemaa.

Vuokratyöllä paikataan henkilöstövajetta?

Yhteistoimintaneuvotteluja käydään monella taholla myös Pardian toimintakentässä. Onko vuokratyöilmiö saavuttanut Pardian toimintakentän? Kysymys kohdistetaan Pardian puheenjohtaja Antti Palolalle.

Palola painottaa, että virastojen – kuten myös yliopistojen – on
aina huolehdittava siitä, että niillä on käytössään riittävä ja oikein mitoitettu määrä henkilöstöä.

– Toimintamenojen rajuilla leikkauksilla on aina seurauksensa, puheenjohtaja Palola myöntää. Valtionhallinto, kuten myös yliopistosektori, ovat työvoimavaltaisia aloja, joissa henkilöstön palkkarahat muodostavat merkittävän kustannuserän. Tästä seuraa se, että kun toimintamäärärahoja karsitaan niin säästöt kohdistuvat aina henkilöstöön.

Palola sanoo pelkäävänsä, että vuoden 2012 talousarvioesitys ja ensi vuoden alkupuolella päätettävät tulevien vuosien menokehykset saattavat johtaa siihen, että yhä enenevässä määrin ryhdytään käyttämään vuokratyövoimaa. Samaan aikaan vakituista henkilöstöä uhkaavat lomautukset ja irtisanomiset.

– Halutaan näyttää säästöjä palkkakustannuksissa vaikka kokonaiskustannukset pysyvät samana elleivät suorastaan kasva, puheenjohtaja Palola toteaa.

Hän kertoo esimerkkinä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (Palkeet). Palkeet tuottaa keskitetysti talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtion virastoille. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä vakituisen henkilöstön määrää ollaan vähentämässä. Samaan aikaan kuitenkin myönnetään määrärahaa tilapäisen työvoiman käyttöön.

– Minulle on kerrottu, että yliopistoissa vuokratyövoiman käyttö ei ainakaan toistaiseksi ole yleistä, Palola kiittelee. Yksittäisissä tapauksissa sitä on kuulemani mukaan käytetty tilapäisten ruuhkahuippujen tasaamisessa – mikä onkin vuokratyön keskeinen tarkoitus.

Palola painottaa, että virastojen – kuten myös yliopistojen – on aina huolehdittava siitä, että niillä on käytössään riittävä ja oikein mitoitettu määrä henkilöstöä.

– Perustehtävät tulee aina hoitaa vakituisella henkilöstöllä, hän vaatii. Vuokratyö ei saa missään tapauksessa korvata vakituista työtä, eikä vakituista työtä tekevää työntekijää.

Työn uudet muodot eivät saa johtaa työntekijöiden huonoon kohteluun

Työelämän murros synnyttää työn tekemisen uusia muotoja. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa työntekijöiden huonoon kohteluun ja työehtojen polkemiseen.

– Vaikka suhtaudumme kielteisesti vuokratyön käyttöön omassa toimintakentässämme, ei tämä suinkaan tarkoita sitä, että hyväksyisimme epätyypillisessä työssä olevien työntekijöiden huonoa kohtelua, Palola sanoo.

Pardian puheenjohtaja huomauttaa, että työmarkkinoilla ei aina ole edes muuta työtä tarjolla, kuin määräaikaista ja osa-aikaista. Vastoin, varsinkin työantajajärjestöjen, yleisesti esittämää väitettä useimmat epätyypillisessä työssä olevat haluaisivat eri tutkimusten mukaan saada vakituisen työpaikan. He kokevat myös olevansa eriarvoisessa asemassa kuin
vakituiset työntekijät muun muassa palvelussuhteeseenliittyvien etujen osalta.

– Valtion sopimuksessa sovittiin työryhmän asettamisesta, jonka tehtävänä on selvittää vuokratyön käyttöä valtiolla, huomauttaa Palola. Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet poikkihallinnollisen työelämän uudistamishankkeen, jossa tarkastelun kohteena ovat muun muassa määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden  vaikutukset työntekijöiden asemaan, työelämän laatuun ja työuriin. Selvitysten ja arviointien perusteella päätetään jatkotoimista yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2012.

Anne Nordström

Vuokratyödirektiivi kansalliseen lainsäädäntöön

Nykyinen vuokratyödirektiivi (2008/104/ EY) tuli voimaan Euroopan parlamentin päätöksellä lokakuussa 2008. Olennaisinta vuokratyödirektiivissä on yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeiset työsuhteen ehdot eivät saa olla heikompia kuin mitä annettaisiin suoraan yrityksen palkatuille. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 5.12.2011 mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti vuokratyödirektiivi tulee saattaa kansalliseen lainsäädäntöön tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus ehdottaakin vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia muutoksia työsopimuslakiin ja lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin. Lait on tarkoitus tulla voimaan 5.12.2011

AN