4/2011

Turun yliopiston henkilökuntayhdistys 60 vuotta

Arvokkuutta - viihtymistä - vaikuttamista

Turun yliopiston henkilökuntayhdistys on teettänyt historiikin, joka kuvaa yhdistyksen toiminnan ja edunvalvontatyön 60 vuoden ajalta. Seuraavassa on tiivis kertomus toiminnasta.

TYHYssä pitkään toimineita aktiiveja kiitettiin YHL:n hopeisella ansiomerkillä. Kuvassa vasemmalta Helena Juusela, Arja Kananen, Mats Kommonen, Outi Nieminen, Taina Piponius, Airi Siltala, Heli Törmänen ja Tarja Virta. Kuvasta puuttuu Marja Nykänen. Kuva: Juha Kaitio

Lokakuun 26 päivänä 1951 kokoontui kuusitoista Turun yksityisen yliopiston palveluksessa toimivaa henkilöä Kauppatorin laidalla sijaitsevan yliopistorakennuksen (entinen Hotelli Phoenix) luentosaaliin I päättämään Turun yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistyksen perustamisesta. Paikalla olivat mm. tuleva rehtori Osmo Ikola sekä tuleva rehtori ja kansleri Tauno Nurmela. Kokouksen hyväksymissä säännöissä todettiin, että yhdistyksen kotipaikka on Turun kaupunki ja että yhdistyksen ”tarkoituksena on toimia Turun yliopiston opettajien ja virkamiesten yhdyssiteenä ja valvoa heidän oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etujaan”. Yhdistyksen hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin professori K. A. Inkeri. Yhdistykseen kuului sen alkuvuosina suurin osa yliopiston henkilökunnasta, noin 70 jäsentä.

Virkamieskunta järjestäytyy

Opettaja- ja virkamiesyhdistys syntyi aikana, jolloin valtion virkamiespiireissä oli tullut yleiseksi tavaksi kuulua omaan ammattijärjestöön. Sodan jälkeisessä epävarmuuden ilmapiirissä
koetettiin turvata yhteisten asioiden hoito omassa työyhteisössä. Uuden yhdistyksen alkutaipaleella yliopiston professorit muodostivat eräänlaisen ”herrasmiesklubin”, jossa pieni jäsenmaksu takasi jäsenyyden yliopiston johdon tukemassa yhdistyksessä. Taustalla oli ajatus siitä, että keskusjärjestö Virkamiesliitto hoitaa palkka-asiat. Yhdistyksen omaehtoinen toiminta jäi pitkäksi aikaa vähäiseksi. Tätä ajanjaksoa voidaan hyvällä syyllä luonnehtia yhdistyksen historiassa staattisuuden ajaksi.

Tilanne muuttui oleellisesti, kun eduskunta hyväksyi vuonna 1970 uuden virkaehtosopimuslainsäädännön. Siinä valtion virkamiehille annettiin oikeus sopia palkoista ja muista palvelusuhteen ehdoista. Tätä oikeutta virkamiehillä ei ollut ennen lain säätämistä, vaan heidän eduistaan päätti viime kädessä valtio. Myös yliopiston nopea henkilökunnan määrän kasvu loi pohjan yhdistyksen toiminnan laajentamiselle. Virkamiesyhdistyksestä muotoutui asteittain henkilökunnan etuja ajava ammattijärjestö.

Yliopisto valtiollistettiin 1970-luvulla

Turun yliopiston siirtymien 1974 valtion yliopistoksi ja samaan aikaan tapahtunut yliopistohallinnon radikaali muutos vaikuttivat huomattavasti yhdistyksen toimintaa. Se sai merkittävän aseman yliopiston kolmikantaperiaatteelle valituissa hallintoelimissä. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi nopeasti, ja sen jäsenrakenne muuttui siten, että tutkimusta ja opetusta avustavasta henkilökunnasta muodostui jäsenistön selvä enemmistö. Tästä syystä yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1975 Turun yliopiston henkilökuntayhdistykseksi. Siitä tuli selvästi suurin ja merkittävin Turun yliopiston piirissä toimivista ammattijärjestöistä.

Henkilökuntayhdistyksestä tulee ammattijärjestö

Vuonna 1971 perustetusta Korkeakoulujen henkilökuntaliitto KHL:sta muodostui kaikkien korkeakoulujen henkilökuntayhdistysten yhteenliittymä, joka ryhtyi puheenjohtajansa Erkki ”Susi” Pulliaisen johtamana tiukoin ottein ajamaan korkeakoulujen henkilöstön etuja. Turun yhdistys sai merkittävän aseman KHL:n toiminnassa, kun Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Seppo K. Markkanen nousi 1980-luvun vaihteessa neljäksitoista vuodeksi KHL:n puheenjohtajaksi.

Uudistunut henkilökuntayhdistys opetteli omaehtoista ammattijärjestötoimintaan. Se pystytti ja vakiinnutti yhdessä yliopiston kanssa oman luottamismies- ja työsuojelutoimintansa.
Yhdistys neuvotteli yliopistotyönantajan kanssa kuoppakorotukista ja virkavääristymien oikaisuista. Se joutui perehtymään jo toimintansa alkuvuosina työtaistelun järjestämiseen, kun se pani toimeen Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja sen omistaman ravintolan Iskerin toimistohenkilökunnan keskuudessa kahdeksan viikkoa kestäneen lakon vuonna 1977. Kymmenen vuotta myöhemmin v.1986 yhdistys hoiti osuutensa Virkamiesliiton yli 42 000:ta valtion virkamiestä koskeneessa, seitsemän viikkoa kestäneessä lakossa mallikelpoisesti. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Jarkko Koskinen kirjoitti vuoden lopun joulutervehdyksessään: ”Kulunut vuosi on ollut raskaan antoisa. Sen aikana jouduimme tilanteisiin, joissa yhdistyksen jäsenten yhteenkuuluvaisuus joutui koetukselle. Me kestimme. Jokainen tunsi vastuunsa. Nyt voimme taas luottavaisin mielin kulkea eteenpäin”.

Ammattijärjestökentässä tapahtuu

Henkilökuntayhdistys selvisi ”vähäisin kolhuin” 1990-luvun alkuvuosien henkilökuntaa, ammattiliittojen keskusjärjestöjä ja korkeakouluja ravistelleesta syvästä lamasta. Vaikka Turun yliopiston määrärahoja leikattiin lamavuosina kaikkiaan noin 22 prosentilla, niin henkilöstön irtisanomisia ei tarvinnut kuitenkaan tehdä. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ajauduttua konkurssiin ja Virkamiesliiton toiminnan loputtua KHL liittyi STTK-J:hin eli nykyiseen Pardiaan. Henkilökuntayhdistyksen jäsenten huomattava enemmistö tuki jäsenäänestyksessä liittymistä STTK:oon. Yhdistyksen oman, korkeakoulujen edunvalvontaan keskittyneen liiton nimi muuttui ammattikorkeakoulujen perustamisen jälkeen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilökuntaliitto YHL:ksi. Jäsenistön luottamus yhdistykseen säilyi myös pahimpina järjestöllisen hajaannuksen ja laman vuosina.

TYHY ja yliopistouudistus

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen vuodesta 2005 lähtien sitoi vuosiksi yhdistyksen aktiivien työpanoksen, ja vuoden 2010 suuri yliopistouudistus mullisti henkilökuntayhdistyksen roolin yliopistossa. Samaan aikaan, kun Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät, myös kauppakorkeakoulun henkilökuntayhdistys liittyi yliopiston henkilökuntayhdistykseen. Uudessa Turun ylipistossa perinteisesti kolmikantaisesti johdetun yliopiston edustukselliset toimielimet poistuivat, ja yliopisto näytti muuttuvan henkilöstön silmin tarkasteltuna ennakolta arvaamattomasti toimivaksi ”yritykseksi”, jossa henkilökunta koki epävarmuutta ja jossa tiedon kulku heikkeni huomattavasti aikaisemmasta. Myös byrokratia tuntui lisääntyneen. Yliopiston muuttunut ilmapiiri on asettanut yhdistykselle uusia haasteita.

TYHY vaikuttaa jäsentensä puolesta

Henkilökuntayhdistyksen vastuullisiin johtotehtäviin ei ole sen historian aikana ollut yleensä tungosta. Puheenjohtajan tehtävästä on äänestetty harvoin. Sen sijaan yhdistyksen hallituspaikoista ja luottamustehtävistä on äänestetty vilkkaasti. Yhdistyksen puheenjohtajaksi on usein valittu hallintovirkamies, jolla on ollut jo työnsä puolesta valmiuksia ja yhteyksiä hoitaa yhdistyksen asioita. Tällä hetkellä 600 -jäsenistä henkilökuntayhdistystä johtaa yliopiston tietoturvapäällikkö Mats Kommonen. Hän on myös yliopiston hallituksen jäsen.

Varsinaisten edunvalvontatehtävien ohella henkilökuntayhdistys on pitänyt huolta jäsentensä viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista järjestämällä runsaasti kulttuurintäyteisiä vierailuja Turussa ja muissa kaupungeissa sekä yliopistoissa, matkoja kotimaassa ja ulkomailla, osallistumisia liikuntatapahtumiin sekä erilaisia viihtymistilaisuuksia. Yhdistystä voitaneen pitää yliopiston huomattavimpana henkilökunnan työkykyä ylläpitävänä ja kulttuurista toimintaa järjestävänä toimijana.

Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksellä on takanaan värikäs ja menestyksellinen 60-vuotinen historia. Sen edessä on edelleen merkittäviä haasteita. Yhdistyksellä on kuitenkin hyvät edellytykset toimia myös jatkossa yliopiston merkittävimpänä henkilökunnan etujen valvojana.

Seppo K. Markkanen