4/2011

Kirjastoalan tulevaisuusseminaari: ”Kirjastovoima olkoon kanssasi – Bibliotekskraft vare med dig”

MINERVA-yhteistyöryhmän eli yhdeksän kirjastoalan järjestön järjestämässä seminaarissa lokakuussa käytiin keskustelua kirjastoalan tulevaisuudesta ja erityisesti palkkauksesta.

Kirjastoalan tulevaisuusseminaari kokosi Helsingin yliopiston pieneen juhlasaliin toista sataa kuulijaa.

– Kirjastoalan palkkauksen reilu tasokorotus on ehdoton edellytys, jotta suomalaisen kirjasto-osaamisen huipputaso voidaan säilyttää, seminaarin avannut Suomen kirjastoseuran  puheenjohtaja Jukka Relander vaati ja sanoi, että rakkautta kirjastoa kohtaan voi osoittaa kerran vuodessa kaupungin tai valtion budjetissa varaamalla riittävästi määrärahoja myös palkkaukseen.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kertoi hallitusohjelman kirjauksista liittyen kirjastoalaan ja tietoyhteiskunnan haasteisiin. Sähköisten palvelujen kehittämistä tulee jatkaa. Digitaalisuus on tulevaisuutta ja myös kirjastoalan voima. Sivistysvaliokunta näkee tärkeänä kulttuuriperinnön säilyttämisen ja saatavuuden, esimerkkinä tästä on vuonna 2008 käynnistynyt kansallinen  digitalisointiohjelma. Yhteinen asiakasliittymä tulee käyttöön vuonna 2012.

Mitä kirjasto on nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokirjastojen toiminta on kiinteästi sidoksissa edustamiensa organisaatioiden perustehtävään - tutkimukseen, opetukseen ja yliopistojen yhteiskunnalliseen tehtävään, totesi kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen.

-Yliopistokirjastojen ja kirjastohenkilökunnan työ kytkeytyy siis tiiviisti tieteen prosesseihin, hän sanoi. Olemme tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun kumppaneita nyt ja tulevaisuudessa.

Kaiposen mukaan yliopistokirjastot mielletään usein suurten painettujen tieteellisten kokoelmien säilyttäjäksi, kartuttajaksi ja niistä annettavan tietopalvelun tarjoajiksi. Tämä rooli kirjastoilla toki vielä on, ja erityisen tärkeää se on ns. kirjavaltaisilla tutkimusaloilla.

– Entistä nopeammin lisääntyvän elektronisen julkaisemisen maailmassa on hyvä pitää mielessä, että myös tänään ainelaitoksilla tehdään tulevaisuuden tieteen historiaa, Kaiponen sanoi. Tietoa syntyy digitaalisena, ei enää kynällä ja paperilla!

Yliopistokirjastoille tämä on uusi laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä alue. Aineistojen säilytysratkaisut voivat löytyä joko yliopistokohtaisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Kirjastoilta tutkijat odotettavat tukea mm. metadatan tallennuskysymyksissä, jolla löytyvyys ja jatkokäyttö voidaan turvata.

Kaiponen kertoi, että uusin haaste kirjastoille on tutkimuksen laadun tarkasteluun liittyvät tehtävät. Kirjastot ovat olleet myös aktiivisesti mukana erilaisten tutkimustietojärjestelmien käyttöönoton tukena sekä niiden käytön opastajina esimerkkinä yliopistomme käyttämä TUHAT.

Toimittaja Marketta Mattilan haastattelussa oikealta Jouni Kekäle, Suomen yliopistotyönantajat, Heikki Saaristo Kuntatyönantajat ja Teija Asara-Laaksonen JHL/Kunta-alan Unioni.

Pirstaloituvassa tietoympäristössä ja kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä yliopistomaailmassa nousee entistä tärkeämmäksi kirjaston rooli informaatiolukutaidon ja tiedonhallintataitojen sekä oman yliopiston informaatioympäristön palveluiden käytön opettajana. Laadukas toiminta edellyttää kirjastolta kykyä ennakoida muutoksia ja toimia asiantuntijana ja aloitteentekijänä yliopistonsa palveluiden kehityksessä.

Kirjastojen palvelumuotoja kehitetään

Päivi Kaiposen mukaan Helsingin yliopiston kirjastossa kehitetään uusia työskentelymalleja ja palvelumuotoja. Mm. palvelumuotoiluhankkeessa etsitään uusia tapoja kehittää palveluita, jotka auttavat opiskelijoita opintojen eri vaiheessa sujuvoittamaan ja nopeuttamaan opintojaan. Palvelumuotoiluhankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.

– Olen usein ihmetellen seurannut, miten kirjastoalan eri ammattitasoilla toimivat ihmiset ovat upeasti tarttuneet uusiin haasteisiin ja uudistaneet toimintatapojaan, kiitteli Kaiponen. Toimintatapoihin ja puheisiin on noussut korostuneesti asiakaslähtöisyys.

Kaiponen kertoi, että kirjaston johto on henkilöstöstrategisia linjauksissaan korostanut, että toimintaympäristön muutos edellyttää monipuolista asiantuntijuuden kehittämistä sekä useissa tehtävissä myös syvempää erityisasiantuntemusta. Johtamisessa tulee korostumaan osaamisen johtaminen ja dialogisuus.

– Monissa kohdin teknologia jo korvaa entiset kirjastoalan rutiinitehtävät, hän sanoi. Olen kuulopuheina kuullut, että Tanskassa on kehitteillä ”miehittämätön” kirjasto. Teknologia tämän mahdollistaa, mutta miehittämättömänkin kirjaston taustalla vaaditaan asiantuntijatyötä.

Uudet palvelut ja niiden suunnitteleminen nojaavat yliopistokirjastoissa teknologian lisäksi myös ns. hiljaisen tiedon
hyödyntämiseen. Tämän päivän yliopistokirjasto palveluineen ei Kaiposen mielestä voi toimia irrallaan historiastaan.

Teksti ja kuvat:
Satu Henttonen

• Lisää tietoa seminaarista

• Video: Kirjastokaistan toimittaja Riitta Taarasti: ”Kuopasta ylös – Nouseeko kirjastoalan palkkataso?”