4/2011

Yliopiston uusi rahoitusmalli korostaa laatua

Yliopistojen uudessa rahoitusmallissa korostetaan laadun ja vaikuttavuuden merkitystä. Mallilla halutaan kannusta yliopistoja myös taloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi korostaa laatua, tuloksellisuutta sekä kansainvälistymisen tärkeyttä. Malli ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuodesta 2013 alkaen. Työryhmä jätti esityksensä marraskuussa. Työryhmän ehdotuksesta on pyydetty lausunnot
16.12.2011 mennessä.

Ehdotus perustuu työryhmän näkemykseen hyvästä suomalaisesta yliopistosta vuonna 2020. Uudella rahoitusmallilla pyritään tukemaan tavoitetilaa, jossa yliopistolaitos olisi laadukkaampi, kansainvälisempi, profiloituneempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi.

Rahoitusta ei enää tutkintotavoitteiden perusteella

Ehdotetussa mallissa on kolme pääosiota: koulutus, tutkimus sekä muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet. Koulutuksen ja tutkimuksen osioiden perusteella ehdotetaan laskennallisesti jaettavaksi yhteensä 75 % yliopistojen perusrahoituksesta. Koulutuksen tekijöiden perusteella esitetään jaettavaksi 41 % ja tutkimuksen tekijöiden perusteella 34 % rahoituksesta. Koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella jaettaisiin 25 %. Vakautta rahoitukseen tuo kolmen vuoden keskiarvojen käyttö laskennassa. Keskeisenä uudistuksena verrattuna käytössä olevaan rahoitusmalliin on, että rahoitusta ei enää kohdennettaisi tutkintotavoitteiden perusteella. Suoritettujen tutkintojen määrät säilyvät edelleen osana rahoituksen perusteita, mutta työryhmän mukaan tieteelliset julkaisut ovat yliopistojen tutkimustoiminnan keskeinen tulos. Siksi niiden painoarvoa halutaan kasvattaa nykyisestä.

Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto.

Rahoitusmallin uudistamisesta päätettiin hallitusohjelmassa. Hallituksella on tavoitteena tukea nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita kuten muun muassa nopeampaa siirtymistä työelämään, hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen. Uudella rahoitusmallilla pyritään osaltaan edistämään hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista yliopistoissa.

AN

• Työryhmämuistio: Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Yliopistojen uusi rahoitusmalli

Koulutus 41 %

• 15 % Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot

• 11 % 55 op suorittaneiden määrä (josta 3 % vuodesta 2015 alkaen opiskelijapalautejärjestelmän perusteella)

• 9 % Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot

• 2 % Avoimen ja erillisten opintojen opintopisteet

• 2 % Kansainvälinen opiskelijavaihto

• 1 % Valmistuneet työlliset

• 1 % Ulkomaalaisten yliopistossa suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot

Tutkimus 34 %

• 13 % Julkaisut (josta kansainväliset refereejulkaisut 10 % ja muut tieteelliset julkaisut

• 3 %, vuodesta 2015 alkaen kansainvälisten referee-julkaisujen sijana julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 julkaisujen määrä sekä muiden tieteellisten julkaisujen sijaan julkaisufoorumin tason 1 julkaisujen määrä)

• 9 % Suoritetut tohtorintutkinnot

• 9 % Kilpailtu tutkimusrahoitus (josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3 % ja muu kilpailtu tutkimusrahoitus 6 %)

• 2 % Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilökunta

• 1 % Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot

Koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet 25 %

• 10 % Strategiaperusteinen rahoitus

• 8 % Alakohtaisuus (taideyliopistot ja taidealat 2,75 %, luonnontieteet 1,5 %, tekniikka 1,5 %, lääketieteet 2,25 %

• 7 % Valtakunnalliset tehtävät (yliopistokeskusten koordinaatiotehtävät, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut)