4/2009

Muutoksia soviteltuun työttömyysetuuteen

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys, jossa työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti. Muutoksen tavoitteena on helpottaa yritysten toiminnan sopeuttamista taloudellisessa taantumassa ja parantaa sopeuttamistoimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden asemaa.

Esityksen mukaan työntekijälle, jonka viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä, maksettaisiin työttömyysetuutta lomautuspäiviltä täytenä päivärahana ilman tulojen sovittelua. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2010 ja sitä sovellettaisiin määräaikaisena lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010 – 2.1.2011 välisenä aikana.

Oikeus soviteltuun päivärahaan

Voimassaolevan lain mukaan oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen on työnhakijalla, joka tekee osa-aikaista työtä tai jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön taikka jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona pidetään pääsääntöisesti henkilön palkanmaksujaksosta riippuen kuukautta tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. Oikeutta työttömyysetuuteen ei kuitenkaan ole, jos työaika sovittelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Lomautuksen johdosta lyhennettyä työaikaa tekevällä työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko.

Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadusta tulosta voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahaa.

Palkansaajan ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Esityksen vaikutus

Hallituksen esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakiin uutta pykälää, jossa säädettäisiin työttömyysetuuden maksamisesta niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa. Näissä tapauksissa työttömyyspäivärahaa ei maksettaisi soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksettaisiin  täysi työttömyysetuus.

Työttömyysetuuden maksaminen työttömiltä päiviltä edellyttää kuitenkin sitä, ettei työaika kalenteriviikon tarkastelujakson aikana ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Ansiopäivärahan laskukaavasta johtuen työttömyyspäiväraha on suhteessa sitä suurempi, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat. Tästä johtuen soviteltu päiväraha on pienituloiselle edellisempi kuin kokonaan työttömiltä päiviltä maksettava päiväraha. Koska esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahaa voitaisiin maksaa yhdeltäkin työttömyyspäivältä viikossa, parantaisi esitys toteutuessaan palkkatasosta riippumatta kaikkien yhdeksi päiväksi lomautettujen asemaa yhden päivän työttömyyspäivärahan määrällä. Muutoin muutoksen vaikutus on neutraali noin 3 000 euron palkkatasolla. Sen ylittävällä palkkatasolla ehdotetun mukainen päiväraha olisi nykyistä parempi.

Esimerkiksi 3 500 euron kuukausituloilla kahden päivän lomautuksessa viikkoansiot olisivat 17 euroa nykyistä suuremmat, kolmen päivän lomautuksessa 11 euroa nykyistä suuremmat ja neljän päivän lomautuksessa 6 euroa nykyistä suuremmat. Kun palkkataso on 2 500 euroa kuukaudessa, kahden päivän lomautuksen ajalta nykysäädösten mukaan laskettu soviteltu päiväraha olisi viikossa 23 euroa, kolmen päivän lomautuksen ajalta 15 euroa ja neljän päivän lomautuksen ajalta 8 euroa enemmän kuin hallituksen esityksen
mukaisessa mallissa.

Elokuussa lomautettuna oli maassamme noin 75 000 työntekijää, josta lyhennetyllä työviikolla oli hieman yli 14 000 työntekijää. Syyskuussa työnantajien tekemien ennakkoilmoitusten perusteella lomautukset lisääntyvät 32 900 henkilöllä, joista 1 700 olisi lyhennetyllä työviikolla.

Kritiikkiä

Lomautusten nopean kasvun ja suuren määrän johdosta joissakin työttömyyskassoissa on edelleen viiveitä hakemusten käsittelyssä. Jos lyhennettyä työviikkoa tekevälle maksetaan työttömyysetuus työttömiltä päiviltä ilman etuuden sovittelua, hakemusten käsittely nopeutuu.

Hallituksen muutosesityksen taustalla on Metallityöväen liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimukseen liittyvät neuvottelut ja valtioneuvoston sitoutuminen toimiin työttömyysturvasäädösten muuttamiseksi. Muutosesitys on herättänyt arvostelua sekä SAK:n sisällä että myös julkisuudessa. Muun muassa JHL ja PAM ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten muutosesitys toteutuessaan lisää eriarvoisuutta vajaata työaikaa tekevien työttömien keskuudessa. Jos kokonaan työtön ottaa vastaan osa-aikaisen työn, jonka työaika ylittää 75 prosenttia alan kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta, hänelle ei makseta  ollenkaan työttömyyspäivärahaa. Oikeus täyteen päivärahaan yhdeltä päivältä on kuitenkin henkilöllä, joka on lomautettu yhdellä päivällä, vaikka hänen työaikansa on enemmän kuin 75 prosenttia enimmäistyöajasta.

STTK:n hallitus on kokouksessaan 7.11. viitannut kannanotossaan siihen, että eri tavalla vajaatyöllistettyjen työttömyysturva voi määräytyä osin eri periaatteiden mukaan ja että vaikutukset yksilön työttömyysturvaan riippuvat työajan lyhennyksen määrästä ja toteuttamistavasta sekä palkkatasosta. STTK hallitus hyväksyi lainmuutoksen kuitenkin määräaikaisena, mutta vaatii jatkovalmistelussa parannuksia myös soviteltuun päivärahaan.

Eduskunnassa lakiesityksestä mietinnön tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, mutta perustusvaliokunta ja työelämä- ja tasaarvovaliokunta antavat siitä lausuntonsa. Nähtäväksi jää, tuleeko erityisesti viimeksi mainittu eduskunnan valiokunta kiinnittämään huomiota lakiesityksen eriarvoisuutta lisääviin vaikutuksiin.

Vähän lomautettuja

Valtion Virkamiesten Työttömyyskassassa oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä kokonaan lomautettuja 49 ja lyhennetyllä työviikolla vain 4 henkilöä eli yhteensä runsaat 4 prosenttia kaikista neljänneksen aikana työttömyyspäivärahaa saaneista jäsenistä (1 247).

Lakiesityksen merkitys kassamme jäsenistön kannalta ei siis ole niin suuri kuin niillä aloilla, joissa lomautettujen määrä on moninkertainen.

Myös hakemusten käsittelytilanne on Valtion Virkamiesten Työttömyyskassassa hyvä: kolmannen neljänneksen aikana kaikkien kassojen täyttä etuutta koskevien myöntöpäätösten keskiarvo oli 41,7 päivää kun vastaava luku oli kassassamme vain 12,7 päivää. Soviteltua etuutta koskevien myöntöpäätösten keskiarvo oli kaikilla kassoilla keskimäärin 26,4 päivää ja kassassamme 9,9 päivää.

Antero Pietilä | kassanjohtaja