4/2009

Raimo Tervola: Joka kolmas sairausloma mielenterveyssyistä

Raimo Tervola kertoo huolestuneena, että henkilöstö ja toimitilat joudutaan miettimään uusiksi, sillä yliopiston ensi vuoden toimintamenoista puuttuu rahaa. - En ymmärrä, kuinka vähällä rahalla saisi enemmän aikaan, Tervola kummeksuu.

– Rahan väheneminen on näkynyt 1990-luvulta lähtien. Lomarahoja toivotaan yhä vaihdettaviksi vapaiksi, Oulun yliopiston pääluottamusmies Raimo Tervola kertoo.

Työt kasautuvat vapaiden aikana toisille. Seuraukset tuntuvat, sillä joka kolmannen sairausloman syynä on mielenterveyshäiriö.

Raimo Tervola haluaisi yliopistoon työaikapankin.

– Meillä on yksi yliopisto, mutta liukumat ovat hyvin erilaiset. Ne vaihtelevat laitoksittain. Niitä on yritetty yhtenäistää.

Osa laitoksista ei salli kertymien pitämistä kokonaisina vapaapäivinä.

Henkilöstön niukkuus näkyy jaksamisessa.

– Yleisin sairauslomien syy koko yliopiston henkilöstöllä ovat mielenterveyshäiriöt. Se on joka kolmannen sairausloman peruste, paljastuu työterveyshuollon viime vuoden tilastosta. Minusta se on aika paljon.

Tervola arvelee, että määrä kasvaa edelleen. Yleisen epävarmuuden lisäksi paineita tuovat päällekkäisen hallinnon purku ja palvelupisteiden rakentaminen.

– Palvelukeskukseen lähti vain murto-osa odotetusta, ja nyt henkilöstöä on tavallaan liikaa. Se aiheuttaa epävarmuutta ja varmaan sairastamisia.

Eläkkeeltä hätyytetään töihin

Toisaalla yliopistossa on tukitehtäviä, joihin pitäisi ottaa nuoria töihin. Tervola toteaa, että jos nuoria olisi, hiljainen tieto voitaisiin siirtää eteenpäin.

– On jopa jouduttu yhdellä laitoksella palkkaamaan ihminen eläkkeeltä kahteen otteeseen määräaikaiseksi, kun yksi kokeellinen tutkimus hoidettiin vanhalla tekniikalla.

Tervola työskentelee Oulun yliopiston teknisessä tiedekunnassa konetekniikan osastolla.

Hän huomauttaa, että toki vanhoista laitteista saa aina tietoa haettua. Helpompaa olisi, jos tiedon voisi siirtää konkarilta tulokkaalle. Vanhaa tekniikkaa käytetään yhä.

Yt-neuvottelut tammikuussa?

Oulun yliopisto joutuu hevoskuurille, sillä ensi vuoden toimintamenoista puuttuu 7,5 miljoonaa. Laitoksilta on pyydetty vuoden loppuun mennessä toimintasuunnitelmat.

– Pitää määritellä yksikön vahvuudet, henkilöstö, toimitilat ja toiminnot, joista voidaan luopua.

Suunnitelmat käsitellään tammikuussa.

– En ymmärrä, kuinka vähällä rahalla saisi enemmän aikaan kuten vaaditaan. Jos Aalto-yliopisto vie ensi vuonna 56 miljoonaa, muut joutuvat tappelemaan 17 miljoonasta. Oulu saanee siitä kymmenesosan.

Menot kuitenkin kasvavat, sillä yliopistot joutuvat maksamaan arvonlisäveroa. Aiemmin sovitut palkankorotukset ja yliopistouudistuksen laskelmista unohdetut työttömyysvakuutusmaksut kasvattavat menoja noin viidellä miljoonalla. Certiaa varten yliopisto joutuu varaamaan 2,5 miljoonaa.

Tervola muistuttaa, että tuottavuusohjelma leikkaa yliopistoilta tänä ja ensi vuonna 20 miljoonaa.

– Jotenkin tuntuu, että liikkuvia palikoita on liikaa. Miksi esimerkiksi tuottavuusohjelmaa täytyy jatkaa, kun yliopistot siirtyvät pois budjettivaltiosta villeiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, hän kysyy.

Luottamustoimen rasitus jaettava

Tervola on saanut ottaa tarvittavan ajan luottamustehtävän hoitamiseen, vaikka hän on sivutoiminen pääluottamusmies.

– Laitoksen väki kärsii toisinaan. En pysty sitoutumaan vaativiin työprojekteihin. Varsinkin jos laitos olisi pienempi, luottamustoimi rasittaisi muita työntekijöitä enemmän.

Tervola esittääkin, että yliopisto osoittaisi laitokselle määrärahan, jolla menetetty työpanos voitaisiin korvata.

– Jos ihminen on suurimman osan ajastaan hoitamassa koko yliopiston yhteisiä asioita, ei yhtä laitosta voi laittaa sen maksajaksi. Joissakin yliopistoissa menetetty työpanos korvataan, mutta ei meillä. Tähän pitäisi saada valtakunnallinen ohjeistus.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu