4/2009

Hallinto tarvitsee arvostusta

Hyvin toimivasta hallinnosta hyötyy koko yliopisto. - Hallinto pitäisi nostaa arvostuksessa opetuksen ja tutkimuksen rinnalle, katsovat YHL:n ay-aktiivit. Yliopistouudistus on edennyt hyvässä hengessä, silti toisinaan kuulee yhä puheita hallinnon turhuudesta.

Kuka: Juha Hurme
Ammatti: Vs. osastosihteeri
Koulutus: Humanististen tieteiden kandidaatti
Missä: Helsingin yliopisto, oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia
Ay-ura: Oikeustieteellisen tiedekunnan yt-ryhmän jäsen, HYHY:n hallinto- ja toimistohenkilökunnan valiokunta, YHL:n liittovaltuusto, Pardian nuorisovaltuusto.

Demokratia haudattiin yliopistouudistuksen myötä. Keskiryhmät eli opetus- ja hallintohenkilökunta sekä opiskelijat ovat tavallaan kadonneet päätöksenteosta.

Kuka: Petri Ingström
Ammatti: Hallintopäällikkö
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Missä: Vaasan yliopisto
Ay-ura: Aiemmin VYHY:n puheenjohtajana, sihteerinä, luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä. Nykyisin YHL:n hallituksen varajäsen ja Pardian aluetoimikunnan varajäsen.

Ihmiset ovat huolissaan työsuhteeseen siirtymisestä. Nyt luvataan, että töitä on kaikille, mutta rahatilanne tulee ensi vuonna määräävään asemaan.

Mitä edunvalvontaan kuuluu?

Juha Hurme: Yt-kokouksissa on keskustelu, miten tiedekunnan hallinto järjestetään, kun laitoksista luovutaan. Hallintohenkilöstö siirtyy suoraan tiedekunnan alaisuuteen, ja työpisteiden sijoitus on auki. Siinä on paljon etuja valvottavana. Työn arki vaikuttaa työntekijän jaksamiseen.

Outoa on, että hallintoa halutaan vähentää, mutta samalla vaaditaan parempaa asioiden valmistelua ja palvelujen  lisäämistä. Valmistelu on edennyt hyvässä hengessä, mutta se olisi voitu aloittaa hieman aikaisemmin. Ensin vedottiin, ettei päätöksiä voi tehdä, koska yliopistolakia ei ollut hyväksytty. Sitten odotettiin johtosäännön valmistumista.

Luultavasti ensi vuoteen jatketaan samalla mallilla, ja isommat muutokset tehdään keväällä, jolloin henkilöstö ei enää pääse vaikuttamaan yhtä painavasti päätöksentekoon.

Toinen asia on virkasuhteiden päättyminen. Henkilöstöä kummeksuttaa, kuinka voimme olla antamassa viranomaisvastuulla todistuksia, jos olemme vain työsuhteessa. Entä missä valitukset käsitellään?

Petri Ingström: Yliopistouudistuksen lisäksi meidän yliopistomme hallinto laitetaan ihan uusiksi. Otamme käyttöön hallintoprosessit ja prosessijohtamisen. Henkilöstö sijoittuu seitsemään eri prosessiin keskushallinnon tai tiedekuntien sijaan. Prosesseja johdetaan keskitetysti yliopistohallinnosta. Tiedekuntaan jäävät ainoastaan hallintopäällikkö ja hallintosihteeri.

Luulisi, että yliopistouudistuksessa olisi ihan tarpeeksi. Ihmettelen, miksi tämä on sijoitettu samaan saumaan. Ehkä se on perusteltua, koska taloushallintoon tulee suuria muutoksia. Tällä tavalla tietotaito pysyy yksissä käsissä. Taloushallinnon osalta uudistus on pakko saada pyörimään, ja henkilöstöasioiden. Opintoasioissa tullee jonkinlainen siirtymäaika. Se on niin iso muutos.

Tämä on tavallaan tilaaja-tuottajamalli. Monella työtehtävät muuttuvat, mutta työntekijät eivät välttämättä joudu vaihtamaan sijaintiaan.

Ihmisten on pitänyt ilmoittautua tehtäviin, jotka he katsovat kiinnostaviksi. He ovat kokeneet tämän hämmentävänä.

Miten yliopistouudistus vaikuttaa?

JH: Demokratia haudattiin yliopistouudistuksen myötä. Keskiryhmät eli opetus- ja hallintohenkilökunta sekä opiskelijat ovat tavallaan kadonneet päätöksenteosta. Laitoksen johtoryhmän sijaan päätökset tekee oppiainevastaava eli professori.

Johtosäännössä mainitaan, että pitää olla oppiainekokouksia, joissa on edustus kaikista ryhmistä. Missään ei kuitenkaan enää puhuta kolmikantaisesta päätöksenteosta, että kaikilla olisi tasainen edustus.

PI: Ylipistouudistuksen valmistelu on Vaasassa hoidettu todella hyvin. Uusi hallitus on valittu, ja vaalit päättyivät juuri.

Ihmiset ovat huolissaan työsuhteeseen siirtymisestä. Nyt luvataan, että töitä on kaikille, mutta rahatilanne tulee ensi vuonna määräävään asemaan. On niitä, jotka kysyvät, riittääkö töitä vielä vuoden päästä.

Riittääkö väki?

JH: Meillä on ollut sairauspoissaoloja flunssan takia. Pahimmillaan joka kolmas on ollut sairaana. Se vaikuttaa heti, tehtävät pitää priorisoida. Opiskelijat tarvitsevat publiikit. Kenenkään valmistuminen ei voi jäädä kiinni siitä, ettei tiedekunnan kansliassa ole väkeä. Kaikki muu perusrekisteröinti hidastuu.

PI: Hallintoon on palkattu lisää henkilöstöä, koska Certiaan lähti paljon väkeä.

Tuottavuusohjelmasta ei ole puhuttu sen vuoksi mitään.

Monesko määräaikaisuus sinulla on meneillään?

JH: Seitsemäs. Tämä on siinä mielessä hyvä pätkä, reilun vuoden, että ehtii tutustua tämän tiedekunnan toimintaan. Toisaalta tämä on tiedekuntaneuvoston vaalien takia harmillista. Ei ole mieltä asettua ehdolle, jos edunvalvontaa ei voi sitten hoitaa. Uusi määräaikaisuus voi olla toisessa tiedekunnassa.

Toinen ongelma liittyy lomiin. Jos uusi määräaikaisuus alkaa vasta keväällä, menetän oikeuden parempaan lomakertymään. Lomaoikeuden kertyminen alkaa jälleen alusta.

Miten esimiesaseman ja henkilökuntayhdistyksen jäsenyyden voi yhdistää?

PI: Miksei voi. Pysyn tällä hetkellä taustavaikuttajana. Esimiesasemani on koettu hieman hankalaksi, sillä siitä voi tulla jääviysongelmia. Olen tällä hetkellä Pardian aluetoimikunnassa, varajäsenenä.

Mitä odotat ensi vuodelta?

JH: On kiva katsoa, miten uusi hallintomalli käynnistyy, minkälaisen panoksen yliopiston hallitus antaa.

Mielenkiintoisia linjanvetoja voi tulla uudesta työnantajajärjestöstä. EK ei ole ehkä maineeltaan maailman paras vastapeluri työelämän tiukennuksineen.

Huippuyliopistolle toivoisi parempia resursseja. Yhdysvaltalaisilla huippuyliopistoilla on moninkertaiset resurssit meihin nähden. Kapeilla tiedealoilla odottaisi nopeampaa professorien vaihtoa. Osa on tehnyt merkittävimmät julkaisunsa vuosikymmeniä sitten, ei ala silloin voi pysyä kehityksen kärjessä.

PI: Vuodenvaihteen jälkeen aletaan katsoa, miten prosessit ja tiedekunnat saavat hommat toimimaan yhteen. Kyllä tässä työsarkaa tulee olemaan.

Toivottavasti vastaisuudessa yliopistohallinto nähdään tärkeänä tekijänä yliopiston menestymisessä, opetus- ja tutkimussektorin ohella.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu