4/2009

Armolahjat työn arjessa

Teologi Antti Kylliäinen vaatii syksyllä ilmestyneessä kirjassaan työelämään lisää armoa. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen monestakin syystä. Kylliäinen tarttuu aiheeseen, koska työikäisten määrä pienenee lähivuosina huolestuttavasti. Meneillään olevassa myllerryksessä voi arjessa puurtava kentän työntekijä, kenttäläinen, helposti yhtyä teologin vaatimukseen.

Yliopistouudistuksessa muutos tuo kenttäläiselle uusia tehtäviä, joihin on perehdyttävä alusta pitäen ja joita pitää hoitaa omien päivittäisten työrutiinien lisäksi. Samanaikaisesti yliopistot ottavat käyttöön uusia atk-käyttöjärjestelmiä ja –ohjelmistoja sekä hallinnossa että henkilökohtaisessa tietojenkäsittelyssä. Vaikka puheluiden määrä on tuntuvasti pienentynyt on vastaavasti sähköpostiviestien määrä kasvanut räjähdysmäisesti. Lisäksi sähköposteihin oletetaan vastattavan pikaisesti ja niiden käsittelyyn liittyvien liitteiden laatu- ja vaatimustaso on kasvanut tuntuvasti. Yleisesti ottaen työnteon digitalisoituminen on tuntuvasti paisuttanut kenttäläisen työkuormaa.

Syystäkin Antti Kylliäisen mielestä työuupumuksesta tulee uusi kansantauti.

Käsiteltävän tiedon määrä kasvaa kasvamistaan ja tehtävien aikatauluttaminen kiristyy yhä tiheämpiin, suorastaan mahdottomiin, jaksotuksiin. Yhä useammin kenttäläinen törmää arjessa tilanteeseen, jossa joku ”putoaa kelkasta”ylikuormituksen vuoksi. Kehään astuvat myös ”virheet”, joita itseään oman työnsä asiantuntijana pitävän on vaikea myöntää muille ja jopa itselleen.

Työnteosta voi näin tulla epämiellyttävää, jopa ahdistavaa.

Pärjätäksemme yhä vaativammassa työympäristössä meidän on kehitettävä itsellemme eräänlaisia omia armolahjoja, selviytymiskeinoja, joista meidän on pidettävä kiinni arjessamme.

Pitäkäämme siis pipoistamme kiinni ja hyvää loppuvuotta kaikille kenttäläisille, tarmokkaille työmyyrille!

Loppuvuodeksi kenttäläisen armolahjalista voisi olla seuraavanlainen:

• Muista tukeutua uusien asioiden yhteyshenkilöihin, kun käsittelet uudenlaisia tehtäväkokonaisuuksia. Sovi heidän kanssa etukäteen asioiden kulusta ja työn toimitustavoista. Näin vältyt ns. ”turhasta työstä”. Työn hyvä suunnittelu on siis tärkeää!

• Tulosta uuden käyttöjärjestelmän käyttöohjeet ja pidä ne kätesi ulottuvilla. Muista, että tulet oppimaan parhaiten toiminnot, jotka toistuvat usein arkityössäsi. Päivittäin toistuvat toiminnot opit nopeammin, kuin ne, joita tarvitset kerran viikossa tai kerran kuussa.

• Ota käyttöön sähköpostiohjelmien tarjoamat merkintä ja seurantamahdollisuudet (follow up -merkinnät). On helpompi palata kyseiseen asiaan ja viedä se loppuun, jos viesti erottuu muiden joukosta. Muista, että kaikkiin viesteihin ei ole pakko vastata heti (yhtälailla kuten kännykkäänkään ei ole pakko vastata aina heti).

• Kun saat työtehtäviä esimieheltäsi, muista kysyä niiden tärkeysjärjestyksestä suhteessa jo annettuihin tehtäviin ja niiden aikatauluihin. Mikäli tehtävän vieminen loppuun ei ole kokonaan omissa käsissäsi, kerro siitä hänelle, jotta aikataulu asetettaan realistiselle pohjalle.

• Tulosta yliopistosi/tiedekuntasi/laitoksesi/ yksikkösi uusi organisaatiokaavio ja aseta sen näkyvälle paikalle muistinvirkistykseksi. Sinun ei tarvitse osata ulkoa koko kaaviota heti!

• On parempi, että tunnustat reilusti olevasi inhimillinen, erehtyväinen olento, kuin että uskottelet itsellesi olevasi täydellinen kone. Muista siis pitää taukoja ja käy mahdollisuuksien mukaan niiden aikana ulkona haukkaamassa raitista ilmaa.

• Muista pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista varsinkin pahemman kiireen ja stressin aikana: kevennä ruokavaliotasi, nuku 7-9 tunnin yöunet ja käytä alkoholia kohtuullisesti.

Ennio Zuccaro | toimistosihteeri ja luottamusmies, Helsingin yliopisto

Kirjallisuutta:

Kylliäinen, Antti (2009) Armoa työhön, Kustannusosakeyhtiö
Otava, (191 s.), ISBN: 9789511237969

Hämäläinen, Seppo (2002) Armolahjat arjessa, Kustannus Oy Uusi Tie, (317 s.), ISBN: 951-619-367-6