4/2008

Yhteistoiminta toimimaan!

Yliopistojen hallinnollisen aseman muuttuessa YHL:n tavoitteena on, että yliopistoissa sovellettaisiin edelleen valtion yhteistoimintalakia. YHL esittää, että kirjaus tästä tulee saada yliopistolain voimaanpanolakiin.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen haluaa kumota yleistä käsitystä yhteistoimintamenettelystä. Hän tähdentää, ettei yt-menettely ole päätöksentekoa hidastava asia. Päinvastoin, sillä yhdessä tehty valmistelu sitouttaa osapuolet paremmin yhteiseen päämäärään.

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa tuli voimaan vuonna 1988. Lakia täydentävät ja täsmentävät yhteistoimintasopimukset viettävät pikapuoliin kaksikymmenvuotispäiviään. Luottamushenkilöitä ja henkilöstöä
on koulutettu tuntemaan lain ja oman sopimuksen sisältöä ja vaatimuksia. Työnantajan ja henkilöstön yhteisiin koulutuksiin on kannustettu eri tavoin - tavoitteena on ollut, että työnantajalla ja henkilöstöllä olisi yhtenäinen käsitys siitä, miten yhteistoiminnan tarkoitus, henki ja myös lain kirjain tulisi toteutetuksi.

Yhteistoimintamenettelyn käyminen ja tiedottaminen ovat työnantajan vastuulla. Käytännössä yhteistoiminnan onnistumisesta osavastuun kantaa myös henkilöstö - sen aktiivisuus on kaiken vaikuttamisen perusta. Toisaalta, kaikki henkilöstöön kuuluvat eivät taida olla aivan selvillä yhteistoimintalain ja -sopimusten vaatimuksista eikä siksi osaa perätä oikeuksiaan. Säännöksistä paremmin perillä olevat saattavat olla turhautuneita, jos todellinen vaikuttaminen yhteistoiminnassa on osoittautunut vaikeaksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimusten mukainen yhteistoiminta on osa työyhteisön arkea. Henkilöstön ja työnantajan luontevassa yhteistyössä tavoitteena on yhteinen näkemys siitä, että liikakin tiedottaminen on parempi vaihtoehto
kuin liian niukka tiedottaminen. Asioiden ei tarvitse, eikä niiden itse asiassa saakaan olla ”valmiita”, kun niitä käsitellään yhteistoiminnassa. Mikä tahansa vaihe on oikea tiedottamiselle ja henkilöstön näkemyksen kuuntelemiselle.

Kätevintä on nimetä suunnitteleviin työryhmiin jo valmiiksi henkilöstöjärjestöjen valitsemat edustajat – tällöin suunnittelun aikana henkilöstön asiantuntemus ja näkemys voidaan ottaa huomioon sellaisessakin tapauksessa, jossa keskeneräisestä asiasta on tarpeen keskustella luottamuksellisesti. Työryhmätyöskentely ei tietenkään korvaa koko henkilöstölle suunnattua ajantasaista tiedottamista ja siihen perustuvaa työyhteisön jäsenten yhteistä keskustelua kannanottoineen. Yhteistoimintamenettely ei ole päätöksentekoa hidastava tai haittaava asia, päinvastoin. Yhdessä tehty valmistelu tekee suunnitelmista toteuttamiskelpoisia ja se myös sitouttaa toteuttajat yhteiseen päämäärään.

Tehostettua yhteistoimintaa

Yhteistoimintalain 8 ja 9 pykälien mukainen yhteistoiminta on muuta yhteistoimintaa tarkemmin säänneltyä. Nämä joskus julkisuuteenkin päätyvät ”yt-neuvottelut”, joissa käsitellään työnantajan taloudelliseen tilanteeseen tai yksiköiden lakkauttamiseen liittyviä ja henkilöstön määrään ja rakenteeseen
vaikuttavia, joskus hyvin vaikeita asioita, ovat poikkeus normaalielämän yhteistoiminnasta. Niidenkin valmistelun tulisi tapahtua yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön edustajien tulisi muun muassa yhdessä pohtia toimenpiteiden tarpeellisuutta, aikataulua ja menettelytapoja. Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus on rajoittaa henkilöstön palvelussuhteeseen kohdistuvia vaikutuksia ongelmatilanteissa.
Vaihtoehtoja löytyy aina, mikäli niitä tosissaan haetaan. Kuitenkin on tilanteita, joissa tehtävät ovat vähentyneet pysyvästi eikä vilpittömistä ponnisteluista huolimatta ole mahdollista säilyttää kaikkia palvelussuhteita. Tällaisessa tilanteessa mitataan työnantajan kyky toimia oikein ja työntekijöitään kunnioittaen. Asiat voi hoitaa jopa irtisanomistilanteessa hyvin.

Jos yrityksistä huolimatta vanhat toimintatavat eivät muutu?

YHL kannustaa henkilöstön edustajia tuomaan esiin työpaikoilla tapahtuvat yhteistoiminnan laiminlyönnit. Tarvittaessa lain ja sopimusten noudattamatta jättäminen riitautetaan.

Kerttu Pellinen | YHL:n puheenjohtaja