4/2008

Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu yhteen 2010

Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen vuoden 2010 alusta etenee rehtoreiden mukaan mallikkaasti. Yliopiston henkilöstö sen sijaan epäilee, riittääkö noin parisataa työpäivää muutoksen läpivientiin.

Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen mukaan yhdistyminen ei tuo irtisanomisia. Sen sijaan hän kehottaa varautumaan muutoksiin työtehtävissä.

Tulevaisuudessa Turun yliopisto on rehtori Keijo Virtasen mielestä erittäin kilpailukykyinen opinahjo ja vahva tutkimuskeskus. Kauppakorkeakoulu tuo muassaan liiketaloustieteen osaamista.

– Kun lisäksi sivuaineita voi valita Åbo Akademista, Turku tarjoaa isot mahdollisuudet opiskelijalle. Yhdistymisen valmistelu käynnistyi kesällä 2006. Ensin fuusion oli määrä tapahtua vuoden 2012 alusta. Yliopistolain tuomat muutokset jouduttivat ratkaisua.

Yliopistojen yhteenliittymän aikana toimintoja ajetaan yhteen. Laitos- ja oppiaineyhteistyötä lisätään. Kansantaloustieteessä, sosiologiassa ja maantieteessä aineita yhdistetään samoihin laitoksiin. Keskushallinto pysyy miltei ennallaan.

Yhdistymisen jälkeen kauppakorkea on yksi yliopiston tiedekunnista omalla nimellään ja identiteetillään. On myös pohdittu school-mallia, jossa yksiköt olisivat talous- ja henkilöstöhallinnoltaan itsenäisempiä.

– Tarkoitus on, että tiedekunnat saavat itse organisoitua parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla laitosten määrä vähenee, Virtanen sanoo.

Esitys tiedekunnista ja laitoksista on lausuntokierroksella.

Nykyinen väki työllistyy

Yhdistetty yliopisto aloittaa nykyisellä henkilökunnalla. Virtanen ei ole vielä vakuuttunut palvelukeskus Certiasta.

– Tämä rakennetaan olemassa olevalla henkilökunnalla. Työtehtävien muutoksia voi tulla, irtisanomisia ei tämän takia tule.

Konsortion johtoryhmän jäsen, Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Mats Kommonen kertoo, että isompi ongelma on eläköityminen.

– Yliopiston puolella henkilökunta on varsin iäkästä. Toimistoväestä ja hallinnosta jää paljon väkeä eläkkeelle lähimmän 5-10 vuoden aikana. Jos rakenteelliset ratkaisut tehdään taitavasti, selviämme muutoksesta pienemmin ongelmin.

Kommonen puoltaa isompia yksiköitä, koska niissä työt sujuvat lomienkin aikana ja henkilöstö pääsee irrottautumaan koulutukseen, koska varahenkilöitä on.

– Uhkana on, että ryhdytään tekemään bisnesmaailman mukaisia ratkaisuja miettimättä yliopistoa kokonaisuutena. Jos esimerkiksi virastomestaritehtävät ulkoistettaisiin vartiointiliikkeelle, menettäisimme osan yliopiston identiteetistä ja paljon paikallista osaamista, jota ei ole vuokratyövoimalla.

– Ulkopuolinen työvoima ei ole lojaalia yliopistolle, vaan työnantajalleen. Heidän ei kuulu tehdä mitään muuta kuin sopimuksessa lukee, kaikesta muusta pitää maksaa erikseen.

Työtehtävät vielä miettimättä

Kommonen kehuu, että kolmikanta on toiminut hyvin valmistelussa, henkilöstö on mukana kaikissa työryhmissä. Sen sijaan yliopistouudistusta ei ole perusteltu kunnolla edes valtakunnallisesti.

– Kukaan ei ole kertonut, mitä varsinaista hyvää uudistuksesta meille koituu. Ihmiset odottavat passiivisesti, mitä tästä tulee. Työyksiköissä voitaisiin käydä yhteistoimintaneuvottelut, joilla voitaisiin herättää me-henkeä.

Kommonen pitää yhdistymisen aikataulua liian kireänä. Vielä ei ole mietitty, mitä ja minkä sisältöisiä tehtäviä uudessa yliopistossa on. Tiedekuntarakenteen miettimiseen meni hänestä liikaa aikaa.

– Miten ehdimme tehdä kaikki asiat vuoden sisällä? Meillä on suunnilleen kaksisataa työpäivää hoitaa asiat kuntoon, kun lomatkin on pidettävä.

– Tässä on meneillään yhtä aikaa kolme eri asiaa: Oikeusaseman vaihtuessa kirjanpito ja taloushallinto muuttuvat kokonaan. Laitosrakenteet pitää laittaa uusiksi. Yliopisto yhdistyy kauppakorkeakoulun kanssa. Kaikilla muutoksilla on omat erityispiirteensä.

– Tässä voisi keskittyä hoitamaan oikeusaseman muuttuminen hyvin ja pidättäytyä tekemästä kovin raflaavia uudistuksia, ellei ole pakko.

Kommonen painottaa, ettei edes aikataulua ole lyöty lukkoon. Toisaalta yliopistolakiakaan ei ole vielä hyväksytty.

– Luultavasti tiedämme vasta juhannusviikolla, millainen yliopistolaista tarkalleen ottaen tulee. Elokuussa lomien jälkeen pääsemme hommiin.

Toimintatapoja voisi siirtää

Myös Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen lupaa, ettei henkilökuntaa tulla yhdistymisen takia vähentämään.

– Onhan tässä maailmassa tiukalla aikataululla tehty asioita ennenkin, Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen luottaa. Hänen mukaansa uuteen yliopistoon voisi siirtää joitakin kauppakorkean toimintatapoja. Esimerkiksi opiskelijoita käytetään tuntityöläisinä tietohallinnon help deskissä.

– Olemme saavuttaneet aika hyvän palvelutason. Kukaan ei joudu odottamaan pitkään ja vaikeatkin asiat ratkeavat. Reponen uskoo muutosten helpottavan tukihenkilöstön työtaakkaa.

– Nyt teemme valtiolle paljon erilaisia raportteja, selvityksiä ja suunnitelmia. Jos se puoli helpottuu yliopiston oikeudellisen aseman muuttuessa, ihmiset voisivat tehdä enemmän tutkimusta ja opetusta avustavia tehtäviä.

Henkilökuntaa ei Reposen mielestä tarvitse vähentää.

– Tulevaisuudessa voi olla, ettei ihmisiä ole saatavissa töihin. Silloin joudumme miettimään palveluiden määrääkin.

Löyhäkin yhteistyö toimii

TuKKHY:n pääluottamusmies Leena Hendersonin mukaan henkilöstön siirtoja tulee, kun oppiaineita yhdistetään.

Yliopiston rakennetta pohtivassa ryhmässä henkilöstöä edustaa kauppakorkeakoulun Leena Henderson. Hän kertoo, että henkilöstön siirtoja tulee, kun oppiaineita yhdistetään uusiksi yksiköiksi. Myös hallinto- ja tukipalvelujen organisointi palvelukeskuksiksi muuttaa henkilöstön sijoituksia, ainakin hallinnollisesti.

– Tehtäväkartoitusta ei ole laadittu. Monistamomme siirtyy vuoden vaihteessa yliopiston ja Åbo Akademin yhteiseen painoon. Muuta ei ole konkreettisesti käyty läpi.

Hendersonin mukaan löyhä yhteistyö kauppakorkean ja yliopiston laitoshenkilökuntien kesken on toiminut hyvin yhteisten opintokokonaisuuksien osalta.

– Näitä malleja voi käyttää yhtä hyvin uudessakin yliopistossa. Puutteena on, että korkeakouluilla ei ole yhteistä opintotietojärjestelmää. Opiskelijoiden tietoja ei voi siirtää paikasta toiseen ainakaan toistaiseksi.

– Päätöstä yhteisestä tietojärjestelmästä tai –verkosta ei ole tehty. Opintohallinnossa se teettää lisätyötä alkuvaiheessa tehtiinpä kumpi ratkaisu tahansa.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu