4/2008

Miksi aloititte yt-neuvottelut?

Lappeenrannan teknillisen yliopiston yt-neuvottelut ovat
korkeakoulumaailmassa poikkeukselliset. Yliopisto on ilmoittanut, että se joutuu vähentämään 30-50 työntekijää, pääosin opetuksen ja tutkimuksen tukitoiminnoista. Yliopiston hallintojohtaja Keijo Siiskonen pitää menettelyä oikeana ja välttämättömänä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallintojohtaja Keijo Siiskonen myöntää, ettei työnantaja pystynyt antamaan neuvottelujen alkuvaiheessa luottamusmiehille kaikkia tarvittavia tietoja.

Onko tässä mielestänne toimittu kaikkien sääntöjen ja hyvän työnantajapolitiikan mukaan, hallintojohtaja Keijo Siiskonen?

– Kyllä tässä on siinä mielessä toimittu oikein, että valtion virastoja koskeva yhteistoimintalaki lähtee siitä, että jos työnantaja pitää henkilöstön määrää koskevia vaikutuksia todennäköisinä, on työnantajan aloitettava yt-neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa. Neuvottelujen aloittamisesta ei oikein voi neuvotella.

– Se on kyllä totta, että kaikilla yliopiston yksiköillä ei ollut neuvottelujen alussa valmiuksia esittää tehtävätasolle ulottuvia suunnitelmia. Tällä saattaa olla vaikutusta neuvottelujen kestoon. Työnantajan puolelta ei ole lähtökohtaisesti mitään esteitä sille, että neuvotteluaikaa jatketaan. Myönnämme sen, että emme pystyneet antamaan neuvottelujen alkuvaiheessa luottamusmiehille niin yksityiskohtaisia tietoja kuin olisimme halunneet.

Voisiko henkilövähennykset hoitaa pehmeämmillä keinoilla kuten eläkejärjestelyillä?

– Tavoitteena on, että pehmeitä keinoja käytetään mahdollisimman paljon. Arviomme kuitenkin on, että se ei kokonaisuudessaan voi onnistua. Esimerkiksi teknillisen tiedekunnan tekniset palvelut on hajautettu yksiköihin ja nyt ne keskitetään tiedekuntatasolle.

– Jos palveluja on hajautettuna hoitanut 69 henkilöä ja arvioidaan, että samat palvelut voidaan tarjota keskitetysti 49 henkilön työpanoksen voimin, niin sitä ei todennäköisesti pystytä millään hoitamaan määräaikaisuus- tai eläköitymisjärjestelyillä, vaikkakin nämä järjestelyt otetaan huomioon ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Keskittäminen on järkevä rakenteellinen päätös, eikä meillä ole varaa ylläpitää päällekkäisyyksiä.

– Määräaikaisuudet liittyvät yleensä tutkimus- tai muihin projekteihin, joissa tarvitaan erityisosaamista. Jos tällaisia määräaikaisuuksia käytettäisiin henkilöstövähennysten toteuttamisessa, niin joutuisimme hylkäämään välttämättömiä projekteja. Otamme niin paljon mukaan näitä pehmeämpiä keinoja kuin mahdollista.

Onko tässä ennakoitu yliopistolain muutosta? On puhuttu esimerkiksi, että Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tuli kiire aloittaa saneeraus nyt, koska yliopistolain uudistus toisi mukanaan siirtymäajaksi erilaisia muutosturva- ja irtisanomisturvajärjestelyitä.

– Ymmärrän, että tällaisia huolia on. Tämä meidän henkilöstönvähentämistarve on kuitenkin pitkäjänteisen suunnittelutyön lopputulos. Tavoitteena on ollut tehostaa toimintaa ja luoda sitä kautta yliopistolle taloudellista liikkumavaraa. Siirryimme esimerkiksi vuoden 2007 alusta tiedekuntamalliin, jonka tavoitteena oli mahdollistaa toiminnan tehostaminen. Silloin emme edes tienneet, että tällainen laaja yliopistolain uudistus olisi tulossa. Tosin silloin emme myöskään tienneet, että toteutettavilla muutoksilla olisi näin suuri vaikutus ja että ottaisimme käyttöön yt-menettelyn.

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu