4/2008

Lappeenrannan yt-neuvotteluja käydään julkisuuden kautta Neuvottelut ovat olleet ”jatkuvaa paikkausta”

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kiehunut ja kuohunut. Yliopiston johto ilmoitti koko henkilöstöä koskevista yhteistoimintaneuvotteluista ilman, että asiasta olisi ensin keskusteltu työntekijöiden edustajien kanssa. Neuvottelujen aloittamisesta ei ennakkoon kerrottu edes yliopiston hallitukselle.

Pääluottamusmies Martti Lindh ei säästele sanojaan. Hän on hyvin huolissaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston huonontuneesta työilmapiristä ja henkilöstön jaksamisesta. Kokeillaanko nyt, miten työntekijöiden irtisanomissuoja yliopistoissa käytönnössä toimii, hän kysyy.

Mistä on kyse?

• Noin tuhannen työntekijän Lappeenrannan teknillinen yliopisto käy parhaillaan yt-neuvotteluja, jotka esityksen mukaan pahimmillaan johtavat 30-50 työntekijän irtisanomiseen.
• Irtisanomiset tapahtuisivat ensi vuonna.
• Neuvottelut koskevat kaikkia yliopiston noin 950 työntekijää. Irtisanomiset kohdistuisivat pääosin opetuksen ja tutkimuksen tukitoiminnoissa työskentelevään henkilöstöön kuten toimistotyöntekijöihin ja laboratoriotyöntekijöihin.
• Yliopiston henkilökunnasta 55 prosenttia on määräaikaisia. Tutkijoista määräaikaisia on 66 prosenttia, opetushenkilöstöstä 12 prosenttia ja tukihenkilöstöstä 21 prosenttia.
• Työnantajan mukaan vähennykset on tarkoitus kohdistaa ensisijaisesti tukipalveluihin, koska niistä voi purkaa päällekkäisyyksiä. (UP)

Tämä on ollut jatkuvaa paikkausta, kun tässä lähdettiin tällä tavalla liikkeelle. Kummallista, että näin on menetelty, pääluottamusmies ja erikoislaboratoriomestari Martti Lindh ihmettelee. Työnantajaosapuoli luovutti neuvotteluesityksen henkilöstölautakunnan kokouksessa 28. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta.

– Työnantaja antoi yt-neuvotteluesityksen minulle. Siitä tunnin päästä yliopisto järjesti henkilöstölle tiedotustilaisuuden. Lindh istuu henkilökunnan edustajana yliopiston hallituksessa. Siellä yt-esitystä ja mahdollisia henkilöstön irtisanomisia käsiteltiin vasta yt-esityksen jättämistä seuraavana päivänä.

– Meillä on kokoukset noin kerran kuukaudessa. Aikaisemmissa kokouksissa ei puhuttu mitään henkilöstön vähentämisen tarpeista. Yliopiston hallitus sai tiedon yt-neuvottelujen aloittamisesta vasta sen jälkeen, kun asiaa oli käyty läpi tv:n uutislähetyksissäkin.

Työpaikan henki tulehtunut

Lindhin mukaan ilmoitus vaikutti välittömästi yliopiston työilmapiiriin.

– Tämä on vaikuttanut ilmapiiriin erittäin paljon. Heti alussa tuli useita sairauslomia. Esimiehet olivat heti alkaneet kertoa eräille työntekijöille, että sinun tehtäväsi ovat nyt tarkastelun kohteena.

Poissaolot eivät ole aiheettomia, vaan johtuivat henkisestä pahoinvoinnista.

– Tämä on vaikuttanut konkreettisesti työntekijöiden terveyteen. Tässä on menetelty huonosti ja jäljet näkyvät.

Epätietoisuus jäytää henkilöstöä. Mahdolliset irtisanomiset aiheuttavat kilpailua ja antavat esimiehille tilaisuuden epäterveelle vallankäytölle.

– Tämä on meinannut luiskahtaa ”pärstäkerroinpeliksi”. Lindhin mukaan yt-neuvotteluissa on nyt päästy eteenpäin. Tilanne on jäsentynyt ja selkiytynyt. Eteenpäin mennään työtehtävien tarkasteluilla ja niiden järjestelytarpeen kartoituksella eikä pelkillä nimilistoilla.

– Luottamusmiehen pitää tietenkin olla positiivisella mielellä, ja uskoa mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Lindh toivoo edelleen, että tilanne saadaan hoidettua mahdollisimman pitkälti ”luonnollisten poistumien” kuten eläkejärjestelyjen ja määräaikaisuuksien kautta.

– Olemme saaneet sen verran neuvotteluja liikahtamaan, että nyt keskustellaan, mihin työtehtäviin leikkaukset mahdollisesti kohdistuvat. Työnantajan on osoitettava, mihin vähennystarpeet perustuvat, ja sen jälkeen etsitään mahdollisuuksia henkilöstön uudelleensijoittamiseksi ja muita järjestelymahdollisuuksia.

Työnantajan noudatettava virkamieslakia

Lindh epäilee, ettei työnantaja ole tiedostanut kaikkia sopimuksia ja pykäliä, jotka valtiotyönantajaa sitovat. Liikkeelle on lähdetty hätäisesti.

– Työnantajalle on vähitellen avautumassa, kuinka laajassa suossa tässä rämmitään. Valtion virkamieslaki asettaa paljon ehtoja.

Työnantaja on alkanut ymmärtää, että uuden työvoiman palkkaaminen on ongelmallista, jos nyt turvaudutaan irtisanomisiin.

Lain mukaan irtisanomisiin turvautunut työnantaja saa palkata uusia työntekijöitä vasta kahden vuoden päästä. Pykälä koskee
myös määräaikaisia työntekijöitä. Jos Lappeenrannan yliopisto haluaisi kahden vuoden karenssiaikana kasvattaa henkilöstömääräänsä, sen olisi ensisijaisesti palkattava samoja henkilöitä, jotka se on aikaisemmin irtisanonut.

Sama pätee myös toisin päin.

– Esimerkiksi jos ihminen on vakituisessa työ- tai virkasuhteessa toimistotehtävissä ja lähiaikoina on otettu uusi henkilö toimistotehtäviin tai hänen määräaikaisuuttaan on jatkettu, niin irtisanomisen perusteita ei ole olemassa.

Onko kyseessä koepallo?

Henkilöstön parissa on esiintynyt epäilyjä, että Lappeenrannan yliopiston yhteistoimintaneuvottelut olisivat keskusjohdettu ”pilottihanke”. Epäillään, että Lappeenrannassa testataan, miten tulevassa yliopistouudistuksessa yliopistojen johto voi toteuttaa yt-neuvotteluja ja henkilöstön irtisanomisia.

– Ei tätä kukaan tietenkään myönnä. Kyllä tässä on sellainen tunne, että kokeillaan miten työntekijän irtisanomissuoja yliopistossa käytännössä toimii, Lindh sanoo.

Neuvottelut ovat herättäneet kiinnostusta myös muiden yliopistojen henkilöstöyhdistyksissä.

– Tämä on sellainen mallikappale, että jos tässä käy huonosti, niin sitten käy huonosti muuallakin.

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu