4/2008

Yliopistojen Aikuiskoulutusverkoston pääsihteeri Hanna-Riikka Myllymäki:

Elinikäinen oppiminen on selkeästi määriteltävä yliopistojen tehtäväksi

Yliopistojen aikuiskoulutusverkoston lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolaiksi korostetaan, että lakiesityksessä ja perusteluissa tulee olla aidosti luettavissa elinikäisen oppimisen periaate.

Myös YHL on ottanut kannan, että yliopistollinen täydennyskoulutus tulee mainita laissa yhtenä yliopiston tehtävänä, jonka toteuttamista varten yliopistoille tulee osoittaa erillinen rahoitus.

Aikuiskoulutus on osa yliopistojen koulutusjärjestelmää

Tieteellisten jatko-opintojen rinnalla ovat kansallisesti merkittäviä tieteellis-ammatilliset erikoistumisopinnot. Täydennyskoulutuksen pitää olla aito osa korkeakouluopintojen
järjestelmää. Näin mahdollistetaan koulutustarjonnan tarvittava laajentuminen ja systemaattinen koulutusjärjestelmän kehittäminen erilaisia koulutustarpeita vastaavaksi.

Avoimen yliopisto-opetuksen, erikoistumisopintojen ja yliopistollisen täydennyskoulutuksen mahdollisuuksien tarjoaminen aikuisopiskelijoille on monipuolisesti vaikuttavaa. Niin yliopistojen tutkimus- ja koulutustoiminta kuin yhteiskunnan eri lohkot työelämästä vapaaseen kansalaistoimintaan ja ihmisten arkikin hyötyvät.

Yliopistollinen täydennyskoulutus tuo koulutusjärjestelmään joustavuutta ja reagointikykyä ja tarjoaa yliopistojen tutkimustoiminnalle mahdollisuuksia tulosten levitykseen, aineistojen keruuseen sekä yleisesti vuorovaikutukseen työelämän ja yhteiskunnan kanssa. Aikuiskoulutuksesta on hyötyä yliopistolleen.

Yliopistojen kolmas tehtävä

Muuttuneisiin ja kasvaviin työelämän osaamisvaatimuksiin pyritään Suomessa vastaamaan kohdennetulla, korkealaatuisella koulutuksella, jonka saatavuus on pystyttävä turvaamaan. Tämä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä.

Kansallinen innovaatiojärjestelmä rakentuu osaamiselle sekä tiedon ja osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle eri toimijoiden aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Korkeakoulutettujen tiedonpäivittämismahdollisuuksien tulee olla yhdenvertaiset muiden koulutustasojen omaavien kanssa.

Yliopistoissa nähdään elinikäisen oppimisen palvelut usein keskeisenä osana yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää, joka ilmenee elinikäisen oppimisen kytkeytymisenä työelämään. Aikuiskoulutuksella on määritelty asema yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteydessä.

Yliopistojen aikuiskoulutuksen resurssit

Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston ja Yliopistojen Aikuiskoulutusverkoston yhteistyössä tekemässä Yliopistojen elinikäisen oppimisen strategioiden analyysissä on todettu, että elinikäisen oppimisen edistäminen sekä aikuiskoulutuksen edelleen kehittäminen on kaikkien yliopistojen päämääränä.

Opetusministeriön yhteenveto yliopistolain uudistamista koskeneelta lausuntokierrokselta osoittaa, että elinikäistä oppimista ja täydennyskoulutusta kannatetaan yleisesti. Yliopistojen tehtävän laajentaminen tutkintoon johtavasta koulutuksesta (kandidaatti, maisteri, tohtori) täydennyskoulutukseen saa laajaa yhteiskunnallista ja poliittista kannatusta ja sillä on myös enemmän kannatusta kuin vastustusta yliopistojen parissa.

Myös Helsingin yliopisto, joka ei halua yliopistolakiin aikuiskoulutusvelvoitetta, pitää täydennyskoulutusta tärkeänä ja arvokkaana asiana. Maininta lisävelvoitteesta laissa epäilyttää, koska vastaavasta rahoituksen lisäämisestä ei voida olla varmoja. YHL toteaa lakiesityslausunnossaan, että täydennyskoulutustehtävän hoitoa varten on yliopistoille osoitettava erillinen rahoitus.

Pääsihteeri Hanna-Riikka Myllymäki.

Yliopistojen Aikuiskoulutusverkoston pääsihteeri Hanna-Riikka Myllymäki korostaakin, että täydennyskoulutukseen ole tarkoitus käyttää perusopetukseen resursseja vaan jakaa uudelleen Suomessa aikuiskoulutukseen osoitettua koko miljoonien eurojen pottia, josta yliopistolliseen täydennyskoulutukseen on nykyisellään saatu vain murto-osa. Samalla voitaisiin selkiyttää ansaintalogiikkaa, eli miten täydennyskoulutuksesta saatu raha jaetaan yliopistossa eri toimijoiden kesken.

Elinikäisen oppimisen edistäminen on huomioitava uudessa yliopistojen rahoitusmallissa sekä opetusministeriön ja yliopistojen kesken sovittavien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden määrittelyssä.

Yliopistollisen aikuiskoulutuksen tarve kasvaa

Yliopistojen merkitys aikuiskoulutuksessa kasvaa entisestään, koska entistä suurempi osa ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Yliopistosta valmistuville on voitava luvata tukea urapolkujen avautumiseen, mahdollisuuksia palata päivittämään ja kehittämään osaamista valmistumisen jälkeen sekä yhteyksiä tutkimusyhteisöön työuran aikana.

Hanna-Riikka Myllymäen mukaan elinikäisen oppimisen agenda haastaa yliopistot kehittämään opetustarjontaansa ja luomaan erilaisille opiskelijaryhmille soveltuvia oppimisympäristöjä. Aikuisopiskelijalle on tarjottava myös mahdollisuus osa-aikaiseen opiskeluun. Samoin tärkeäksi nousee aiemmin opitun tunnistaminen. Akateemisten oppisopimuskoulutusjärjestelmällä
voitaisiin esimerkiksi tukea alan vaihtajia ja tuottaa työelämälle asiantuntijoita, jotka kykenevät hyödyntämään uutta tutkimustietoa.

Yliopistojen aikuiskoulutus yliopistolakiin

Yliopistolain uudistamisen olisi osaltaan tuettava aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen tavoitteita, kuten elinikäisen oppimisen edellytysten ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista sekä korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen vahvistamista. ” Akateemisesti koulutettujen työelämän asiantuntija-ammattilaisten on voitava opiskella tarpeisiinsa nähden parhaissa koulutusmuodoissa,” painottaa Hanna-Riikka Myllymäki.

”Täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen on kirjattava uudistettavaan yliopistolakiin, jotta yliopistot tarjoavat työssä oleville tutkintoa lyhyempää koulutusta”, sanoo STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen. Myös Akavan koulutuspoliittisen asiamiehen Simo Pöyhösen mukaan korkeakoulutetuilla on oltava oikeus kunnolliseen aikuiskoulutukseen.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan aikuiskoulutuksessa on siirryttävä tutkintokeskeisyydestä osaamisen korostamiseen ja yliopistojen on otettava vastuuta täydennyskoulutuksen järjestämisestä. ”Tämä on huomioitava yliopistolain uudistamisessa.”

Tiina Virta | HYHYn luottamusmies