|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
Opetushallituksesta toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastoOpetusministeriö päätti toukokuussa asettaa Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaisesti selvitysmiehen arvioimaan Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä. Opetusministeriö määräsi tehtävään hallitusneuvos Timo Lankisen. Hänen tehtävänään oli arvioida Opetushallituksen asemaa, roolia ja tehtäviä ja tehdä arvioinnin pohjalta tarpeelliseksi katsomansa kehittämisehdotukset sekä ehdotukset tarvittavista muutoksista muuhun opetustoimen hallintoon ja toimialan ohjaukseen. Selvitysmiehen työtä avustamaan määrättiin vanhempi hallitussihteeri Matti Hietanen ja opetusneuvos Seija Rasku. Selvitysmies kutsui kesäkuussa, juuri ennen juhannusta, henkilöstön kuulemaan toimeksiantonsa taustasta ja toteutukseen liittyvistä asioista. Tässä vaiheessa ei vielä ollut tietoa työn sisällöstä ja tilaisuudessa todettiin, että meitä tullaan kuulemaan myöhemmin ja pyytämään virastolta useita selvityksiä. Selvitysmies kuuli useita tahoja eri tilaisuuksissa erillisten kysymyslistojen avulla ja pyysi lisäksi useita asiantuntijalausuntoja. Henkilöstön jaksamista koetellaanJärjestöjen kuulemistilaisuuteen elokuun lopussa osallistui myös STTK:sta koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen. Allekirjoittanut pyysin Lempistä välittämään huolemme henkilöstön asemasta. Kerroin viraston muutosta väliaikaisiin tiloihin ja tulevasta muutosta takaisin peruskorjattuun virastotaloon, melko paljon henkilöstöä työllistäneestä ja stressanneesta strategiatyöstä sekä vasta valmiiksi saadusta sisäisestä organisaatiouudistuksesta. Henkilöstö ei ole vielä ehtinyt asettua uusiin tehtäviinsä. Tuottavuusohjelma lisää osaltaan levottomuutta, eikä selvitysmiehen työ sitä ainakaan helpota. Petri Lempinen otti kirjallisena jättämässään lausunnossa osuvasti kantaa lähes kaikkiin selvitysmieheltä erityistä huomiota saaneisiin asioihin. Opetushallituksen työntekijöitä kuultiin 6.9. Kaikki läsnäolijat saivat esittää näkemyksiään ja selvitysmies pyysi joihinkin asioihin lisätietoja. Luottamusmiehet olivat selvitysmiehen luona 18.9. keskustelemassa Opetushallituksesta ja sen henkilöstön asemasta. Keskustelussa otettiin esille ainakin seuraavia asioita: maksupalvelutuottojen merkitys OPH:n sisäiseen toimintavalmiuteen, vähälevikkisen oppimateriaalin yhteys opetussuunnitelmien perusteisiin, oppimistulosten arviointien merkitys perusteiden kehittämiselle. Strategiatyöstä keskusteltiin myös. Todettiin sen vieneen paljon työaikaa, eikä sen tuloksia nähty kuitenkaan siirtyneen kuin nimeksi käytäntöön. Organisaatiouudistuksen toimivuutta kyseenalaistettiin. Kaikki luottamusmiehet olivat kannanotoissaan hyvin yksimielisiä. SidosryhmäkyselyTyön kuluessa henkilöstölle ja sidosryhmille tehtiin melko laaja sähköpostikysely. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa keskeisten asiakas- ja sidosryhmien näkemyksiä erityisesti Opetushallituksen roolista, tehtävistä ja asemasta, mutta myös koko opetustoimialan hallinnosta ja ohjauksesta nyt ja tulevaisuudessa. Opetushallituksen henkilöstö koki paikoitellen vaikeaksi vastata kyselyyn, koska se sisällöllisesti koettiin ensisijaisesti sidosryhmille suunnatuksi. CIMOn henkilöstö vastasi kyselyyn sidosryhmänä. Selvitysmiehen esitys valmistuiSelvitysmies luovutti 23.10.2007 selvityksensä opetusministeriölle. Lankinen esittää muun muassa, että Opetushallitus olisi jatkossa entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä yhtenäisempää keskushallintoa, opetusministeriön ja Opetushallituksen läheisempää suhdetta sekä pelkistetympää, supistetumpaa ja tehostetumpaa toimialan hallintoa. Selvitysmies esittää muun muassa OPH:n sisäisen organisaation ja toimintojen uudelleen järjestämistä, sähköisten palvelumuotojen kehittämistä seurantaa ja kehittämistä palvelevan tiedon levittämiseksi, koulutustoimialan arviointijärjestelmän uudistamista ja rahoitusohjauksen muutosta sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden antamista opetusministeriön asetuksina. Lisäksi esitetään muun muassa Opetushallituksen yhteyteen perustettavaksi Oppilaitosjohtamisen instituutin, Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminnan siirtämistä pääosin osaksi Helsingin yliopiston Palmenian toimintaa, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn yhdistämistä Opetushallitukseen sekä Koulutuksen arviointikeskuksen perustamista. Opetushallitukseen koottaisiin seuraavat toimintojen kokonaisuudet: 1) kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen, 2) koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus, 3) koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut, 4) koulutuksen tietokeskus, 5) kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja 6) koulutuksen hallintopalvelut. Tässä vain osa ehdotetuista muutoksista. Selvitysmiehen raportti on koettu perusteelliseksi ja Opetushallituksen tehtäviä onkin mielestäni käsitelty perusteellisesti ehdotuksessa. CIMO:laisten keskuudessa ehdotus on aiheuttanut monenlaisia tunteita ja keskustelua siitä, saadaanko ehdotuksesta synergiaetuja. Jo nyt yhteistyö Opetushallituksen kanssa on ollut hyvää sekä virallisesti että epävirallisesti koko CIMO:n olemassaolon aikana. Henkilöstö jättää omat näkemyksensä esityksiinTätä kirjoittaessani (15.11.) mietimme mahdollista lausuntoamme ehdotuksesta. Tarkoituksenamme on tehdä pardialaisten henkilöstöyhdistysten yhteinen lausunto. Alustavasti olemme ajatelleet ottaa kantaa esimerkiksi CIMO:n ja OPH:n yhdistämiseen, vähälevikkisen oppimateriaalin ja maksullisten palvelujen linjauksiin yleensä sekä valtion oppilaitosten asemaan. Useissa kohdissa ehdotetaan siirrettäväksi uusia tehtäviä Opetushallituksen hoidettavaksi ja kuitenkin tuottavuusohjelman vaatimus henkilöstön vähentämiseksi on pidetty ennallaan. Henkilöstön näkemyksen mukaan tässä on ristiriita, lisätyötä ei voi tehdä vähemmällä henkilöstöllä. Tulisi myös motivoida henkilöstön edustajat ja koko henkilöstön mukaan työyhteisön kehittämistyöhön, jotta siihen voisi sitoutua ja kokea sen omakseen. Henkilöstön näkemyksen mukaan kuuleminen ei yksin riitä. Vaikka olemmekin olleet strategiatyön ja organisaatiouudistusten verkoissa viime ajat, haluamme silti olla mukana oikeassa kehittämistyössä ja tuoda työhön henkilöstön näkemyksiä tulevasta ja joka tapauksessa kehittyvästä Opetushallituksesta. Mikäli selvitysmiehen ehdotuksista osakin toteutuu, ne varmasti vaikuttavat myös sopimustoimintaan ja tulevat työllistämään neuvottelijoitamme. Toivotan kaikille voimia tuovaa vuoden vaihdetta ja iloista mieltä, vaikka aina ei siltä tunnukaan. Tuula Tammi-Sirén Selvitysmies Timo Lankisen raportti: Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä., Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:46
|
|
||||||||||||||||||||