3/2009

Riittääkö jo?

Onko talouden kasvulle rakentuva hyvinvointimme tullut tiensä päähän? Onko työ- ja urakeskeinen kulttuuri kriisissä? Joudummeko luomaan vaihtoehtoisia elämäntapoja, joissa arvomme yhteiskunnassa ei enää mitata vain elintason kautta?

Talousviisaiden mukaan hyvinvointimme rakentuu taloudelliselle kasvulle ja työlle. Ilman talouskasvua, ei hyvinvointiamme ja nykyistä elintasoamme pystytä ylläpitämään. Talouskasvu - perinteisesti teollinen tuotanto ja tuotteet sekä niiden kilpailukyky markkinoilla - perustuu luonnonvarojen ja energian käytölle. Kilpailutaloutemme jättää pysyvät jäljet ympäristöömme.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan, elinkeinoihin sekä kansalaisiin ja heidän arkeensa. Media on välittänyt meille uutisia tulvista, metsäpaloista, saasteista, nälänhädästä, energiansaantiongelmista jne. Keskustelu on laajentunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin työelämään, erityisesti teollisuuden tuotantoon ja siinä meneillään olevaan rakennemuutokseen. Entäs, jos kolikon kääntää toisin päin: Millaisia vaikutuksia tavallamme tehdä työtä on ympäristölle?

Työ on nähty, ja nähdään edelleen ihmisen toiminnan perustana. Työ ja sen tuotantomuodot ovat kehittyneet vuosituhansien aikana. Teollistumisen myötä ne ovat tulleet yhä merkityksellisemmiksi myös ympäristömme kannalta. Käyttämämme tuotantomenetelmät ovat nostaneet kemikaalikuormituksen tasolle, joka vaarantaa paitsi ympäristömme ja ilmastomme myös terveytemme.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutakin kuin taloudellisia menetyksiä. Sen sosiaalinen ulottuvuus heijastuu kokonaisvaltaisesti ihmisten arkeen, esimerkiksi asumiseen, ruokatuotantoon, liikkumiseen, energian käyttöön ja vapaa-ajanviettoon. Kyse on elämisen laadusta ja hinnasta. Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä siihen kytkeytyvät liikenneratkaisut saavat uuden näkökulman. Elämäntapamme ja kulutustottumuksemme joutuvat uudelleentarkasteluun.

Anne Nordström