3/2009

Kuka turvaisi yliopistojen rahoituksen?

Uuden yliopistolain tuoma muutos ei ole niin jyrkkä kuin pelätään. Näin vakuutteli opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) YHL:n syysseminaarissa.

– Yliopiston oikeusaseman muutoksen myötä henkilöstön rooli muuttuu merkittävästi, mutta itse uskon, että nämä muutokset ovat myönteisiä. Ne tarjoavat
henkilöstölle entistä paremmat edellytykset toimia kannustavassa ja urakehityksen kannalta ennustettavassa työympäristössä, Virkkunen totesi.

Hän toisti jo moneen kertaan kuullut näkemyksensä yliopistouudistuksen erinomaisuudesta ja toimivuudesta. Hänen
mielestään muun muassa virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi ei ole suuri ongelma.

– Virka- ja työsuhteet ovat jo nyt pääosin samankaltaisia, ja yliopistot hoitavat jatkossakin julkista tehtävää.

– Mutta on ymmärrettävää, että mittavat muutokset, joita tehdään, ovat aiheuttaneet henkilöstössä pelkoa tulevaisuudesta
ja omasta asemasta uusimuotoisessa yliopistossa.

– Sen takia yliopistolain valmistelun alusta lähtien oli selvää, että yliopistojen nykyisen henkilöstön aseman ja etujen turvaaminen on välttämätöntä siirtymävaiheessa. Hallitus linjasi tämän varsin varhaisessa vaiheessa päätöksissään.

Virkkusen mielestä on luontevaa, että työnantajina yliopistot järjestäytyivät Elinkeinoelämän keskusliiton siipien alle.

– Tämä muutos vaatii jokaiselta osapuolelta totuttelua. Olen vakuuttunut, että osapuolet pystyvät rakentamaan luottamukselliset suhteet, jotka ovat sopimustoiminnan onnistumisen kannalta välttämättömiä.

Edessä epävarmat ajat?

Uudenmuotoisen yliopistoyhteisön rakentaminen edellyttää yhteistyötä kaikkien kesken, sanoi SYL:n puheenjohtaja Jussi Rauvala ja tarjosi yhteistyön kättä muille henkilöstöryhmille.

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen eli SYTY:n puheenjohtaja Timo Lahti korosti, että yhdistyksen tavoitteena on hyvä työnantajapolitiikka.

– Pyrimme mahdollisimman vakaaseen työnantajapolitiikkaan, mutta se vaatii myös vakaan talouden.

Lahden mukaan palkankorostustasosta ei pystytä kunnolla neuvottelemaan, jollei tiedetä, miltä yliopistojen budjetti seuraavina vuosina näyttää.

– Valtiolta tuleva rahoitus on tällä hetkellä niin epäselvää, että emme tiedä tuleeko meille riittävä rahoitus. Ensiarviomme budjetista on, että se on pikemminkin miinus- kuin plusmerkkinen.

Näkemys aiheutti huolta seminaariväessä. Taantumatilanteessa yliopistojen rahoitus on epävakaalla pohjalla. Yksityiseltä sektorilta tuleva rahankeruu ei näytä saavuttavan tavoitteitaan.

Kesäkuukausina yliopistolaitos havahtui uuteen rahapulmaan.

– Mitä tapahtuu työttömyysvakuutusmaksulle, Lahti kysyi.

Kesän aikana nimittäin selvisi, että uuden yliopistolain myötä yliopistot joutuisivat maksamaan yksityissektorin työnantajien tapaan työttömyysvakuutusmaksua.

– Se on 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Summa vastaisi noin 600 yliopistolaisen vuosipalkkaa, Lahti kertoi.

Valtioneuvosto alkoi syksyllä pikavauhtia valmistella lakia, jolla yliopistot vapautettaisiin määräajaksi työttömyysvakuutusmaksuista.

Laki saadaan todennäköisesti läpi nopeasti eduskunnassa, mutta varmuutta ei ole siitä, kuinka pitkäksi ajaksi yliopistot voidaan maksuista vapauttaa.

Yliopisto vastaa jatkossa YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen totesi paneelipuheenvuoroissaan, että jatkossa yliopisto on vastuussa siitä, että rahaa riittää.

– Yksityiseen rahoitukseen en kauheasti näinä aikoina luottaisi. Kyllä valtion on oltava yliopistojen pääasiallinen rahoittaja jatkossakin, Pellinen sanoi.

Pellisen mielestä nykytilanteessa olisi parasta keskittyä hyvään sopimuskulttuuriin.

– Mahdollisimman selkeä sopiminen auttaa, Pellinen sanoi.

Hän toivoi, että sopimustoiminnan perimmäinen tarkoitus pidetään mielessä.

– Työehtosopimusten tarkoituksena on neuvottelutarpeen vähentäminen, ei lisääminen.

Pellisen mielestä liian monimutkaisia sopimushimmeleitä ei kannata rakentaa, jotta ristiriidoilta ja paikallistason yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin.

Paneelissa YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen, toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta ja hallintojohtaja Esa Luomala Teknillisestä korkeakoulusta.

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu
Kuvat: Jari Tolvanen