3/2009

Ekologinen työpaikka on nähtävä kilpailutekijänä

Ihmisten toiminnan aikaansaama hiilidioksidi aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Kaikkia ilmastolle aiheuttamiamme vahinkoja ei voi kokonaan poistaa, mutta korjata ja hillitä vielä voidaan. Ilmaston ja ympäristön muutos edellyttää muutoksia myös työelämässä.

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen on entistä enemmän otettava huomioon ympäristöasiat niin omassa toiminnassaan kuin osana edunvalvontaa.

Puheenjohtaja kehottaa myös valtionsek-toria osallistumaan ilmastotalkoisiin ja siten kantamaan omalta osaltaan vastuun asiassa.

– Meidän on yhdessä etsittävä työskentelytapoja ja -menetelmiä, joilla ympäristön kuormitusta vähennetään, Antti Palola esittää.

Työelämä vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Työelämän vaikutukset ilmastonmuutokseen on monisyinen asia. Monimutkaiseksi asia muodostuu, kun tarkastellaan vaikutuksia laajemmin. Perinteiset teollisuustyöpaikat vähenevät ja osin katoavat. Teknologia, tietotekniikka ja uudet innovaatiot muuttavat tuotantotapoja ja ammattirakennetta. Ympäristöpäästöt saattavat vähentyä, mutta miten käy työpaikkojen määrälle. Jaammeko tulevaisuudessa työtä yhä useamman kesken?

Julkisen sektorin toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät mm. kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon sekä hankintoihin, toimistotyöhön ja matkustamiseen. Valtionhallinnossa tehtävällä työllä - kuten myös yliopistoissa - on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön suuren volyymin takia.

Energiaa ja luonnonvaroja kulutetaan joka päivä työpaikan arjessa mm. toimipaikkojen ja työpisteiden infran ylläpitämisessä, kalusteiden, laitteiden, toimistotarvikkeiden ja muissa hankinnoissa. Sitä kulutetaan myös lounastunnilla työpaikkaruokalassa. Myös työmatkat ovat merkittävä tekijä. Kiinteistöjen tilankäyttöön, energiakulutukseen ja jätehuoltoon liittyvillä ratkaisuilla on siksi merkitystä koko henkilöstölle.

Pardian puheenjohtaja Antti Palola kehottaa kaikkia omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että luonnon kuormittavuutta voidaan vähentää.

–Työyhteisön arjessa on usein kyse valinnoista ja toimintatavoista, Palola sanoo ja jatkaa, että esimerkiksi kierrätyksen ja lajittelun järjestäminen työpaikalla kuntoon ei vaadi suuria toimia eikä investointeja. Myös kestävillä hankinnoilla voitaisiin saada merkittäviä säästöjä päästöissä.

Palola jatkaa sanomalla, että työkokouksiin liittyvää matkailua voidaan vähentää käyttämällä tieto- ja viestintätekniikan suomia mahdollisuuksia.

Päästöjen kannalta on hyvä asia, että työmatkailua yleensäkin pyritään vähentämään erilaisin keinoin ja työn paikkariippuvuutta
vähentämään. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että työmatkailun vähetessä esimerkiksi kuljetusalan työpaikat vähenevät. Yhden pulman ratkaisu synnyttää nipun uusia. Jos työpisteitä ei tarvita nykyisessä laajuudessa, mitä tehdä vapautuvilla rakennuksilla ja kiinteistöillä?

Ilmastonmuutos haastaa edunvalvonnan

Nykyiset sopimukset ja palvelussuhteen ehtojen sisällöt määräytyvät pääsääntöisesti pysyvissä palvelussuhteissa olevien tarpeiden mukaan. Työn aika- ja paikkariippuvuuden vähentyminen synnyttää uusia tarpeita.

Muutokset työelämässä pakottavat ammattijärjestöjä uudistamaan edunvalvontansa ja sopimustoimintansa.

– On selvää, että sopimusten ja palvelussuhteen ehtojen sisällöt tulee uudistaavastaamaan työelämän tarpeita, sanoo puheenjohtaja Palola. Esimerkiksi etätyötä tulee edistää, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että mm. työaika- ja johtamiskäytäntöjä kehitetään vastaamaan työn tekemisen muotoja. Työn vanhat kontrollijärjestelmät eivät enää toimi uudessa tilanteessa.

Pardian puheenjohtaja huomauttaa, että ekologinen työpaikka voi myös olla kilpailutekijä.

- Myönteisiä mielikuvia herättävä kilpailutekijä on hyvä, kun kamppaillaan tulevaisuuden osaajista, Palola kiteyttää.

Anne Nordström