På svenska     Palaute  
In English Sivukartta  
Esittely
Edunvalvonta
Jäsenyys ja edut
Koulutus
Tiedotteet
Lomakkeet
Yhteystiedot


Universitas 3/2009


< Palaa sisällysluetteloon

CIMOn alueellistamisselvityksen uskottavuus ja tasapuolisuus kyseenalainen

CIMOn henkilöstö suhtautuu erittäin kriittisesti opetusministeriön suunnitelmiin alueellistaa yksikön toimintoja. Alueellistaminen heikentää CIMOn toimintamahdollisuuksia ja näivettää sen yhteiskunnallista kosketuspintaa.

Opetusministeriö tiedotti maaliskuussa, että se oli kutsunut FM Riitta Lampolan selvittämään mahdollisuuksia Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn toiminnan alueellistamiseksi joko kokonaan tai osittain. Samassa yhteydessä kerrottiin myös, että johtaja Rauno Anttilalle oli annettu tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia Taiteen keskustoimikunnan toiminnan alueellistamiseksi joko kokonaan tai osittain sekä Museoviraston jonkin osatoiminnan alueellistamiseksi.

Selvitysten tavoitteena oli verrata hyötyjä ja haittoja nykytilan (siis sen, että virastot ovat Helsingissä) ja alueellistamisen välillä
ja esittää opetusministeriölle mahdollisen alueellistamisen vaihtoehtoisia toteuttamismalleja kustannusvaikutuksineen ja aikatauluineen.

Onko alueellistamisesta päätetty jo etukäteen?

Turun Sanomien verkkolehdessä (2.6.2009) julkaistun artikkelin mukaan: ”Käytännössä ministeriön johdossa tiedettiin kuitenkin jo tarkkaan, mitä selvitystyöltä haluttiin. Wallinin valtiosihteeri Carl Haglund (r) kertoi Riitta Lampolalle suullisesti, että hyviä paikkakuntia CIMO:lle olisivat Turku, Vaasa ja Lappeenranta.

Anttila sai puolestaan kuulla, että Taiteen keskustoimikunta voisi hyvin toimia Tampereella, Turussa tai Jyväskylässä. Museoviraston uudet yksiköt voisivat sijaita Rovaniemellä, Kuopiossa ja Mikkelissä tai Savonlinnassa.

Tiedossa ei ole, missä pöydissä vaihtoehtoihin oli päädytty. Maakuntien liitoissa vaihtoehdot ovat kuitenkin jo hyvin tiedossa, ja listalle pääsyyn suhtaudutaan kuin ”saavutettuun etuun”.

Lisäksi ministeri Wallin kertoi saman päivän turkulaisen verkkoliitteen mukaan, että:” Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin toivoo, että Turku saisi ”jonkun kunnon pläjäyksen” alueellistamisprojektissa. Yksi parhaillaan selvitettävä kohde on kansainvälinen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo. Wallin totesi Turun Radion haastattelussa, että vielä on auki, tulisiko keskus kokonaan vai osittain Turkuun. Ehdolla on pari muutakin kaupunkia ja hankkeen selvitystyö päättyy kesäkuun lopulla. Sijoituspaikka ratkeaa syksyllä.”.

Näin CIMOn osalta ”alueellistamisen vaihtoehtoiset toteuttamismallit” tarkentuivat sitten vertailuun Lappeenrannan, Turun, Vaasan (ja nykytilanteen?) välillä. Museoviraston ja CIMOn selvitykset tuli luovuttaa opetusministeriölle 30.6.2009 mennessä ja Taiteen keskustoimikunnan selvitys 15.9.2009 mennessä.

CIMOn henkilökunta vastustaa alueellistamista

Kuultuaan CIMOn työntekijöitä, henkilöstön edustajia, alueiden toimijoita sekä CIMOn sidosryhmiä Riitta Lampola luovutti CIMOa koskevan selvityksensä ministeri Wallinille määrätyn aikataulun puitteissa. Saamieni tietojen mukaan sekä CIMOn henkilökunta että sen eri sidosryhmät suhtautuvat mahdolliseen alueellistamiseen erittäin kielteisesti, eikä alueellistamisesta nähdä saatavan juuri minkäänlaisia etuja.

Selvityksen luovuttamisen jälkeen siitä ei olekaan sitten kuulunut mitään, lukuun ottamatta elokuun alkupuolella annettua ilmoitusta, jonka mukaan ministeri Wallin oli päättänyt, että kaikkien kolmen käsillä olevan viraston alueellistamisesta tehdyt raportit käsitellään ja julkaistaan yhtä aikaa. Tämä tarkoittanee sitä, että asian käsittely CIMOn osalta siirtyy ainakin lokakuulle, koska Rauno Anttilan Museoviraston ja Taiteen keskustoimikunnan raporttien takaraja on syyskuun loppu.

Onko alueellistamisissa järkeä?

Henkilöstöjärjestöt ovat suhtautuneet mekaanisten alueellistamisten järkevyyteen ja puolueettomaan käsittelyyn erittäin kriittisesti - eikä syyttä. Valtion tuottavuusohjelman vähentäessä rankasti valtion henkilöstöä maakunnissa tehtävistä, jotka sinne luontevasti kuuluvat, samanaikaisesti alueellistamisen nimissä siirretään väkisin työpaikkoja maakuntiin. Kun tarpeeksi kauan odotetaan, niin eiköhän vielä nähdä sekin ihme, että Suomenlinnan hoitokunta alueellistetaan
Kuopion torille!

Myös STTK otti kantaa CIMOn alueellistamiseen. STTK ei lausunnossaan kannata alueellistamista ja arvioi sen vain vaikeuttavan CIMOn toimintamahdollisuuksia ja lisäävän julkisia kustannuksia. Sellainen ei tietystikään ole kauhean hyvää ja tuottavaa hallintoa, jota niin kovin nykyään peräänkuulutetaan.

CIMOssa tehtävä työ edellyttää hyviä yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Nämä ovat keskeisiä työskentelyedellytyksiä, joihin viraston sijaintipaikkakunnalla on suuri vaikutus. Mahdollisuus henkilökohtaisiin asiantuntijakontakteihin heikkenee alueellistamisen myötä merkittävästi. Tämä johtaa väistämättä CIMOn yhteiskunnallisen
kosketuspinnan näivettymiseen.

Alueellistaessa myös CIMOn henkilöstön matkustelu lisääntyisi väistämättä. Työn tuottavuus laskee ja kuormittavuus sekä kulut nousevat vastaavasti. Alueellistaessa CIMOn kontaktit keskeisiin sidosryhmiinsä myös vaikeutuvat tai jopa katkeavat.

CIMO on paitsi keskeinen toimija koulutuksen kansainvälistymisessä Suomessa, se on myös oman toimialansa asiantuntijataho.

CIMOn asiantuntijaroolia esimerkiksi syventyvässä Euroopan unionin nuoriso-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaan kansalaistoiminnan politiikan parissa tulisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää, mihin viraston siirtäminen pois Helsingistä väistämättä johtaisi.

Lisää faktoja kähmijöiden iloksi

Helsinki on Suomen liikenteellinen keskipiste ja helpoimmin saavutettava kaupunki. Helsingistä löytyvät myös keskeiset verkostot ja toimijat, joiden kanssa CIMO työskentelee. Hyvät liikenneyhteydet helpottavat yhteistyötä muualla maassa toimivien henkilöiden ja tahojen kanssa.

Alueellistaminen johtaisi todennäköisesti toimitilojen yms. päällekkäisyyksiin.

Muiden vastaavien asiantuntijavirastojen alueellistamisten osalta on havaittu, että irtisanoutumisten estämiseksi ja asiantuntijoiden pitämiseksi palveluksessa on luotu etätyöjärjestelyjä. Nämä järjestelyt itse asiassa vain lisäävät kustannuksia. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan, mitä valtion virastolta on lupa odottaa, kuuluu pitkäjänteinen vastuu henkilöstöstä, eikä esimerkiksi perheiden erottamista tai pakkosiirtoa kaupungista toiseen.

Mauri Uusilehto | Pardialaisten pääluottamusmies CIMOssa

Lähteet:

 

 
Yhteystiedot
YHL ry.
Ratamestarinkatu 11
00520 Helsinki
puh. 075 324 7431
faksi 075 324 7430
Lisää yhteystietoja >>

Katso myös:

Pardian tiedotteet
Pardian Nettilehti
STTK:n tiedotteet