3/2008

Yliopistolain uudistus pelottaa kenttää

Paneelin keskustelijat kaivautuivat poteroihinsa

Kuva: Riitta Nieminen/Pardia
YHL järjesti syyskuussa seminaarin, jossa keskusteltiin yliopistojen henkilöstön asemasta talouden ja rakennemuutosten ristipaineessa. Keskusteluja sävytti uusi yliopistolakiesitys. Kuvassa Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti, työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Valtion Työmarkkinalaitoksesta ja Pardian puheenjohtaja Antti Palola.

Yliopistolain uudistamisesta järjestetty paneeli keräsi luentosalillisen väkeä Helsingin Messukeskukseen. Yliopistoväki on huolissaan: tuntuu, että henkilöstöä ei haluta kuulla muutosprosessissa.
– Vaadimme, että henkilöstön asema on turvattava ja henkilöstö pidettävä osana yliopistojen päätöksentekoa, YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen kiteytti avauspuheenvuorossaan
henkilöstön vaatimukset.
– Myös meillä työntekijöillä on huolena kysymys siitä, mitä tapahtuu vuonna 2010. Mitä tapahtuu kolmikantademokratialle?
Dekaanit hehkuttavat, että kolmikanta loppuu ja päätöksiä voidaan jatkossa tehdä yksinkertaisesti ja helposti, totesi puolestaan Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen
puheenjohtaja Eija Hyytiäinen.

Kuva: Jari Tolvanen/HYHY
Toisessa paneelissa kysyttiin, vieläkö henkilöstöllä on varaa joustaa? Paneelin keskustelijoina olivat Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti, Åbo Akademin henkilöstöpäällikkö
Margita Vainio, Pardian puheenjohtaja Antti Palola, opetusministeriön opetusneuvos Juhani Dammert ja YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen.

Miksi valtio hätiköi?

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola hämmästeli, miksi valtionhallinnon uudistuksissa henkilöstön näkemykset torjutaan niin herkästi.
– Valtionhallinnon uudistuksissa on jatkuvasti tavaton kiire. Tehdään isoja muutoksia ja viedään isoja hankkeita kiireellä eteenpäin, mutta henkilökuntaa koskevat asiat käsitellään vasta viime metreillä.
Palola toivoi, että yliopistolain uudistuksessa otettaisiin käyttöön samankaltaiset ”suojapykälät” kuin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.
– Porukkaa pidetään epätietoisuudessa. Miksi ei voida ottaa käyttöön samankaltaisia suoja-aikoja kuin Paras-hankkeessa,
Palola kysyi.

”Kilpailukyvyn nimessä”

Opetusneuvos Juhani Dammert opetusministeriöstä puolusti uudistusta ja syytti työntekijäryhmiä muutosvastarinnasta.
– Jotenkin tuntuu, että tätä uudistusta ei haluta ajatella sellaisena mahdollisuutena kuin se on. Jotkut haluavat säilyttää jäykän virkajärjestelmän myös tulevaisuudessa. Dammert vakuutti, että muutosprosessi on mahdollisimman avoin.
– Tietysti tämä on raskasta ja henkilöstö voi kokea asemansa uhatuksi. Ministeriön puolella meillä on ollut tarkoitus tehdä
tämä mahdollisimman läpinäkyväksi. Minusta on aika outoa, että kirjoituksissa ja kommenteissa on asetettu vastakkain vapaa tutkimus ja tuottavuus. Ne eivät tietenkään ole poissulkevia asioita.
Dammert vyörytti vastuun maan hallitukselle:
– Hallitus on luvannut, että siirtymävaiheessa henkilöstön asema turvataan.

”Muutos tulee aina väärään aikaan”

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä piti muutosta välttämättömänä.
– Näin mittava uudistus tulee aina väärään aikaan, hän sanoi seminaariväelle. Hän korosti, että yliopistoissa ja korkeakouluissa on paljon ”ikuisuusongelmia”, jotka aiheuttavat tehottomuutta.
– Toinen vaihtoehto olisi, että jatketaan valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Se olisi huonompi vaihtoehto, Lehikoinen
sanoi.

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu

Kuva: Riitta Nieminen/Pardia.
Seminaarin paneelissa pohdittiin myös, ohjaako raha toimintaa jatkossa? Keskustelemassa olivat osastopäällikkö Mikko Markkola Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopiston kvestori Ilkka Hyvärinen, johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä ja
Joensuun yliopiston hallintojohtaja Petri Lintunen.