3/2008

Yliopistojen työsuojelupäivät syksyisessä Espoossa

Teknillinen korkeakoulu Espoon Otaniemessä järjesti 24. yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 28.–29.8.2008.

Niin kaunis on luoksesi kaipuu

Avauspuheessaan rehtori Matti Pursula muisteli Teknillisen korkeakoulun pitkää historiaa: oppilaitos aloitti toimintansa jo 15.1.1849 Helsingin teknillisenä reaalikouluna ja yliopistonakin Teknillinen korkeakoulu viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan. Tulevaisuudessa edessä häämöttää Aalto-yliopisto, joka toimii Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteenliittymänä vuoden 2010 alusta.

Pursula korosti puheessaan yliopistoyhteenliittymän suurta tavoitetta: pääsyä maailmanlaajuisella skaalalla mitattuna korkeatasoiseksi opetus- ja tutkimusyliopistoksi, mutta samalla muistutti uudistusten mm. työsuojelulle mukanaan tuomista haasteista, muutoksien luomista epävarmuustekijöistä: uudet rakenteet (palvelukeskukset, hallintomallit jne.), virkamiesaseman mahdollinen poisto, eläkeratkaisut ja palvelussuhde-etujen turvaaminen. Rehtori asetti tässä suuret vaateet myös johdolle. Tiedottamisen on oltava reaaliaikaista ja niihin faktatietoihin perustuvaa, jotka kulloinkin ovat käytettävissä.

On armas mulle Aallon tie ja veet tyrskyvät

TKK:ssa vaalitaan arkkitehti Alvar Aallon perinteitä. Korkeakoulun päärakennuksen hallinnon kalusteet olivat jo aikoja sitten nähneet parhaat päivänsä, joten ne päätettiin vaihtaa kiinteistön muun remontin yhteydessä. Työsuojelupäällikkö Lasse Walliuksen mukaan sekä julkis- että toimistokalusteiden uudistaminen haluttiin tehdä Aaltoa kunnioittaen. Kalusteissa päädyttiin siksi mm. Artekin säätymättömiin yksitasopöytiin, mutta sitten törmättiin ongelmiin: miten ergonomia huomioidaan?

TKK:ssa ei tällaisista pienistä ongelmista säpsähdetty. Ergonomiaan panostettiin vaihtamalla tietokonenäytöt litteisiin, kallistettaviin ja pöytätasoon asti säätyviin malleihin. Jokaiselle työntekijälle sovitettiin oikeankorkuiset pöydät ja tulevia henkilöstövaihdoksia varten hankittiin varastoon pöytien jalkoja erilaisilla mitoituksilla, jotta yksilöllinen huomiointi on mahdollista jatkossakin.

Jotta kaikki varmasti menisi parhaiten, opetukseen ja seurantaankin panostetaan. Tuolitoimittajilta saatiin ohjeet tuolien säätöihin ja työfysioterapeutti ja työsuojelupäällikkö käyvät vielä lisäksi opastamassa niiden henkilöiden luona, jotka opastusta haluavat. Pisteenä i:n päälle on käyttäjille suunnattu seurantakysely vuoden kuluttua. Seminaariin osallistuneista tusina innokasta tutustui myös käytännössä kalusteiden toimivuuteen ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi, osa perehtyi tuulitunneleihin sekä meritekniikan ja kemian laboratorioihin.

Saattaa hänet iltasella unien kultalaan

Erikoislääkäri Christer Hublin Työterveyslaitokselta piti havahduttavan luennon unen vaikutuksesta tai paremminkin unenpuutteen vaikutuksesta toimintakykyyn. Vaikka sopiva unen määrä onkin yksilöllinen, 7-8 tunnin yöuni on tutkitusti keskimäärin sopivin määrä useimmille ihmisille. Vanhemmiten tästä suosituksesta saattaa monella olla vaikeaa pitää kiinni, sillä tutkimuksien mukaan nuorista 10% kärsii univaikeuksista, mutta univaikeudet lisääntyvät iän mukana siten, että iäkkäämmästä väestöstä jopa 1/3:lla on unihäiriöongelmia, lisääntynyttä nukahtamisviivettä ja unilääkkeiden käyttöä.

Unen on todettu olevan yhtä välttämätöntä kuin vesi tai ravinto, mutta silti tiede ei ole pystynyt yksiselitteisesti selvittämään syytä tähän. Pääteorioiden mukaan nukkuminen liittyy elimistön energiansäästöön, tiedonkäsittelyyn, muistiin tai solukorjaukseen. Kaikille näille ehdotuksille on puolesta puhuvia
tekijöitä, mutta myös vasta-argumentteja.

Riittämättömän unen määrän on kuitenkin todettu vaikuttavan akuutisti mm. niin fyysisen kuin henkisen suorituskyvyn alenemiseen, mielialaan ja motivaatioon ja glukoosinsietoon. Vuorokauden yhtämittainen valvominenhan tunnetusti vastaa
samaa toimintakyvyn heikkenemistä kuin lähes promillen humalatila. Pitemmällä tähtäimellä unenpuutteen kuvaan tulevat
stressitekijät ja 30%:lla kohonnut painonnousuriski. Myös kakkostyypin diabeteksen riski kohoaa 35%:lla, jos yöunet jäävät säännöllisesti 4–5 tuntiin yössä.

Luennosta sai selvän käsityksen siitä, että ihmistä ei ole luotu vuorotyöhön, johon sisältyy sekä päivä- että yövuoroja. Lisääntyneistä ruoansulatuskanavan sairauksista on olemassa vahvoja näyttöjä ja lisääntyneistä sydän- ja verenkiertoelinsairauksien riskeistä samoin kuin lisääntymisterveyden laskusta erityisesti naisilla on melko vahvat tutkimukselliset näytöt.

Taipuu, vaan ei taitu

Sun-Flex työhyvinvointipalvelut oy:n edustaja Teemu Tiainen mainitsi, että tukija liikuntaelinsairauksista kärsii Suomessa peräti 72% työntekijöistä ja ne aiheuttavat poissaoloja Sosiaali- ja terveysministeriön tilastojen mukaan vuosittain 5,2-7,2 miljoonaa päivää. TULES-vaivat ovat lisääntyneet viime vuosina työpaikkojen työkykyä ylläpitävästä toiminnasta huolimatta, koska vaivoja lisäävät töiden rasittavuuden muuttuminen ja mm. se, että moni esimies uskoo ergonomia-asioiden olevan kunnossa tai hänellä ei ole osaamista hoitaa asioita kuntoon.

Edullisin vaihtoehto puuttua asioihin on tietysti ennaltaehkäisy: oireen hoito ei ole ratkaisu, vaan sen aiheuttaja on poistettava. Työnantajan laskiessa tuottavuutta, sen on hyvä huomioida, että TULES-vaivojen aiheuttama työtehon lasku on pääasiallinen tuottavuuden alentaja työpaikoilla. Siinä porkkana ergonomiatoimenpiteiden toteuttamiseen, seurantaan ja varmistukseen, ei siis pelkkään mahdollisesti toteutumattomaan
arviointiin. Apuvälineiden hankinnassa kannattaa panostaa niin henkilökohtaisiin tarpeisiin kuin käytönohjaukseenkin.

Joka ilta kun lamppu sammuu

Valaistuksella on visuaalisten vaikutusten lisäksi biologisia ja psykologisia vaikutuksia. Tutkija Emilia Rautkylän mukaan työpaikan oikea ja miellyttävä valaistus mm. vähentää rasitusta, masennusta sekä vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn. Tutkimus tukee osittain värilämpötilaltaan dynaamisen valon käyttämistä. Kun kehon lämpötila ja hormonitaso laskevat klo 13 ja 16 välillä, pystytään valolla lieventämään tai jopa poistamaan ns. post-lunch dip-efekti eli työvireystaso ei laske iltapäivällä.

Muistakaa, meille kallis on maa

Ja henkilöstö ja rakennukset. Koska henkilöstökustannukset näyttelevät yliopistoissa yleensä suurimman roolin kustannusrakenteessa (henkilöstökustannuksen suhdeluku 100, huolto ja ylläpito 10, rahoitus 10, energia 1 - Olesen 2005 ja Hanssen 2000), tutkimuspäällikkö Jarek Kurnitski pitää tilanjakotehokkuuden lisäksi oleellisen tärkeänä tekijänä parhaan mahdollisen sisäilmatason käyttämistä. Huomiota kannattaa kiinnittää mm. ilmastoinnin ja jäähdytyksen tekniikkaratkaisuihin (esim. jäähdytyspalkkit eivät ole veto-ongelmien takia parhaat mahdolliset ratkaisut avokonttoritiloihin). Pientyöhuoneet eivät ole niin tilakustannustehokkaita kuin avokonttorit, mutta toisaalta varjopuolena avokonttoreissa ovat suuremmat häiriötekijät ja tutkimusten mukaan suurempi sairastavuus, koska avokonttorissa työskennellään lähempänä toisia työntekijöitä ja
taudinaiheuttajat siirtyvät helpommin – nämä ovat tekijöitä, jotka puolestaan vaikuttavat tuloksellisuuden vähenemiseen ja tätä ei aina muisteta huomioida kokonaiskustannuslaskelmissa.

Näkemiin ystäväni, näkemiin!

Vaikka seminaarin ensimmäisen päivän sateinen sää yritti synkistää tunnelmaa, monipuoliset luentoaiheet pitivät yleisön otteessaan ja päivistä tuli onnistuneet. Vuoden 2009 yliopistojen työsuojelupäivät järjestetään ensi vuoden syksyllä Oulussa, jonne yliopistojen työsuojeluyhteisölle kutsun esitti Oulun yliopiston edustaja.

Jari Tolvanen | työsuojeluvaltuutettu
Helsingin yliopisto