3/2008

Olennainen työssä – minä, oman työni johtajana

Elokuisen HATO-seminaarin keskeisenä aiheena oli työelämän muuttuminen. Seminaarissa keskitytettiin tarkastelemaan niitä näkökulmia, jotka vaikuttavat työelämän muutoksiin ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden vaatimuksiin ja miten itse kukin voi siihen suhtautua ja valmistautua omassa työssään.

Valtioneuvos Riitta Uosukaisen neuvo seminaariyleisölle
”valakaa itseenne virtaa ja
antakaa sisäinen hehkunne hehkua”.

Joukko iloisia ja innostuneita yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnon ja toimistohenkilöstön työntekijöitä kokoontui Teknillisen korkeakoulun Mellin-salissa pidettyyn viidenteen hallinto- ja toimistohenkilöstön kesäseminaariin HATO 2008:aan elokuun 21–22. päivinä. Tapahtuman järjesti Teknillisen korkeakoulun henkilökuntayhdistys. Osallistujia oli 250 henkilöä ympäri Suomen yliopistoja ja korkeakouluja.

Kuva: Teknillisen korkeakoulun tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo nosti esille Yliopisto muutoksessa -alustuksessaan meille kaikille tutuiksi tulleita asioita.
Kuva: Kansanedustaja Jyrki Kasvi pisti kuuntelijat pohtimaan tulevaisuuttaan. Työn muutos ja teknologian lisääntyminen asettavat mm. uudenlaisia kuormitustekijöitä henkilöstölle ja työolosuhteille.

Kaksipäiväisessä seminaarissa esiintyivät TkT Jyrki J. J. Kasvi Eduskunnasta, YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen, kehitysjohtaja Sari Gustafsson Net Effect Oy:stä, nostemestari Heikki Peltola Nostetuotanto Oy:stä, tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo, TKK:sta, valtioneuvos Riitta Uosukainen Imatralta ja kouluttaja Soile Brushane, Mercury International Oy:stä. TKK:n tervehdyksen toi vararehtori Kalevi Ekman, joka puheessaan keskittyi, kuinkas muuten, yliopisto-laitoksen muutokseen ja Aalto-yliopiston syntymiseen.

Minä ja minun työni

Seminaarin syvimpänä tarkoituksena oli tarkastella niitä näkökulmia, jotka vaikuttavat työelämän muutoksiin ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden vaatimuksiin ja miten itse kukin voi siihen suhtautua ja valmistautua omassa työssään.

Syihin syviin seminaariväkeä johdatti Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen, TkT, kansanedustaja Jyrki J. J. Kasvi. Suuria kysymyksiä, jotka vääjäämättä ohjaavat myös Suomen suhtautumista tulevaisuuden työelämään ovat ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset, väestön ikärakenteen
muutos, uudet teknologiat ja globaali verkostoituminen ja riippuvuus maailmantaloudesta ja työvoimasta. Jyrki Kasvin luento oli järisyttävä ja pisti meidät todella miettimään minkälaisessa asemassa Suomi ja Eurooppa ovat tulevaisuudessa suurten talouskasvumaiden, kuten Intian, Brasilian ja Kiinan joukossa. Kuka tekee ja minkälaista työtä, kun perinteiset työt osin häviävät ja tilalle astuu bioyhteiskunta ja ehkä edelleen fuusioyhteiskunta?

Seminaarin otsikolla Olennainen työssä – minä, oman työni johtajana oli tarkoitus saada kukin osallistuja pohtimaan keinoja, jolla pärjätä omassa toimintaympäristössään, nähdä oman työnsä olemus ja tiedostaa työnantajansa tavoitteet ja miten itse kukin voi tähän omalla työllään päästä. Seminaarin aihetta valmistellut työryhmä leikittelikin aiheella: ”Olennainen työssä – olen nainen työssä, ja kyllä me hommat hoidellaan.” Emme suinkaan vähätelleet niitä miehiä, jotka olivat ilmoittautuneet seminaariin.

Uuden teknologin siivittämänä

Toimistotyö on muuttunut ihan valtavasti lyhyellä aikajänteellä ja tulee muuttumaan vastakin. Soile Brushane esitti ihmetyksensä
seminaarilaisille mm. sähköpostin ihmeellisyydestä. ”Ihmeellistä minusta on jo se, että rautalaivat pysyvät pinnalla tai lentokoneet ilmassa. Mutta, ei olisi tullut vuosia sitten mieleenkään, että voi lähettää sähköpostilla viestin toiselle puolelle maapalloa ja joku voi lukea sen saman tien.” Uudet teknologiat luovat aivan uusia ulottuvuuksia työn tekemiseen ja käsitykseen työstä. Työyhteisöjen kansainvälisyys ja kulttuurierot muuttavat toimenkuvia ja työskentelytapoja. Työtä voi tehdä muuallakin kuin toimistossa ja aikaerot hämärtyvät. Kun seminaarissa kysyttiin, kuinka moni on ottanut tavakseen vastata työhön liittyviin sähköposteihinsa ja ottanut vastaan työpuheluja vapaa-ajallaan, niin aika monen käsi nousi ylös.

Flowta arkeen

Vuorovaikutustaidot ja itsenäinen päätöksenteko, epäselvät roolit ja tehtäväkokonaisuudet vaativat tekijältä toiminnallista osaamista ja vahvuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Kukin tietää, että johtajat ja toimeksiantajat eivät välttämättä tiedä miten arki toimistossa sujuu ja miten paljon tarvitaan eri alueiden erikoisosaamista henkilöstöhallinnosta, suhdetoimintaan ja markkinointiin. Jo nyt on selvää, että tukipalvelujen tuottajista on kehkeytynyt oman työnsä asiantuntijoita.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen valloitti yleisön aiheella Työssä jaksaminen, ihmisenä kasvaminen, kommunikaatio: ”Meidän on kasvettava sisällämme. Lujiksi ja selkeiksi ja on pysyttävä avoimina silti. Se on vaikeaa. Sen täytyy onnistua.” (Lassi Nummi, Linna vedessä). Energiaa hehkuvassa esityksessään valtioneuvos valoi ”flow’ta” kuulijoiden arkeen. Uosukainen painotti myös, että ihmissuhteiden aito hoitaminen ei ole tuotteistettavissa, vaikka kriisit myyvät ja markkinoivat. Vain lähimmäisistä, myös työtovereista, saa tukea hankalien asioiden selvittämisessä. Hienoa oli kuulla, että valtioneuvos Uosukaiselle merkittäviä tukijoita eduskuntatyön sujuvuudessa ovat olleet sihteeri ja autonkuljettaja. Kaikilla on tärkeä osa tämän yhteiskunnan pyörittämisessä. Uosukainen puhui asiaa ja viihdytti herskyvällä karjalaistyylillään. Virittely ei riitä, vaan valakaa itseenne virtaa ja antakaa sisäinen hehkunne hehkua.

Uosukaisen puheessa ja seminaarissa muutenkin tuli moneen otteeseen esille sisäisten verkostojen tärkeys, jotta työ sujuu ja työssä voi olla kivaa. Työnteko saa henkistä painoarvoa, kun ymmärrämme oman työn tärkeyden ja että silläkin on oma paikkansa ja että tehty työ on tarkoituksenmukaista.

Seminaarissa tapaa tuttuja

Väliajoilla käytiin vilkasta keskustelua, tavattiin jo ehkä aiemmissa HATO-seminaareissa tutuksi tulleita kolleegoja. Mellin-salin aulassa artenomi Ulla Rintamaa esitteli neuleita ja huovutuskoruja, joita sai ostaa kotiinviemiseksikin. Esillä oli myös uusinta ergonomiaa edustava toimistotyöpiste, jota esitteli EFG Toimistokalusteet Oy.

Iltajuhlaa vietettiin Espoon WeeGee-talossa. 550 vuottaan juhliva Espoon kaupunki tarjosi meille kuohuviiniä ja mahdollisuuden tutustua samassa talossa toimivaan Espoon modernin taiteen museoon EMMAan. Entiseen teollisuushalliin vuonna 2007 avatusta museosta kertoi juhlayleisölle museonjohtaja Markku Valkonen. Iloista puheensorinaa säesti Pop & Jazz konservatorion (ent. Oulunkylän Pop & Jazz opisto,
perust. Klaus Järvinen) entisistä oppilaista koostettu bändi Cameleon, joka sai innokkaimmat jammailemaan entisen teollisuushallin betonilattialla.

Kuva: Espoon kaupungin tarjoaman kuohuviinin kera tutustuttiin modernin taiteen museoon EMMAan. Tämän n. 5000 m2 käsittävä museo on saanut maailmanlaajuista huomiota. Aiemmat suurten kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden, kuten Salvador Dalin ja Claude Monétin kokoelmat ovat saaneet jatkajakseen nyt esillä olleen suomalaista kuvanveistoa esittelevän näyttelyn Puu veistäjän käsissä - suomalaista kuvanveistoa 1950-luvulta 2000-luvulle.

Teknillisen korkeakoulun satavuotisjuhlassa, joka pidettiin seminaarimme jälkeen Finlandiatalossa 2.9., Nokia Oyj:n ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila korosti puheessaan, että korkeakoululaitoksen on uudistuttava. ”Suomi elää murroskautta ja myös korkeakoululaitoksen on uudistuttava. Globalisaation ymmärtäminen ja edelläkävijyys teknologiakehityksessä ovat välttämättömiä kansallisen menestyksen edellytyksiä.” ”Yliopistojen on omaksuttava toimintakulttuuri, jossa laatua ja tuloksellisuutta palkitaan aidosti ja jossa kyetään rakennekehitystä koskeviin päätöksiin.”

HATO 2008 haki vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Vaikka uusi yliopistolaki tuokin muutoksia yliopistojen toimintaan, niin yliopistojen perustehtävät eivät mihinkään katoa, mutta muutoksiin on meidän kaikkien suhtauduttava avoimesti ja vastaanottavaisesti. Työpanostamme tarvitaan edelleenkin. Ponnistelua tämä kuitenkin vaatii. On kuitenkin hyvä oppia näkemään mikä on olennaista ja ratkaisevaa, jotta pysymme tukevasti tiellä ja voimme tehdä työmme menestyksekkäästi ja laadukkaasti tässä kilpailevassa ja uudistuvassa maailmassa.

Seuraava HATO seminaari järjestetään kahden vuoden kuluttua Oulun yliopistossa. Sitten ollaankin jo paljon viisaampia ja kokeneimpia tästä alkujäristyksestä.

Lea Söderman | TKKHY

Kuvat:
Anna Erving,
Milka Niukka,
Marita Ahlavuo ja
Hannu Hyyppä/TKK Fotogrammetria.