3/2008

Laissa olevat pienetkin esitykset erityistarkkailuun

Rehtorien neuvoston puheenjohtaja, Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola kehotti suhtautumaan kriittisesti lakiesitykseen. Se ei hänen mielestään tarkoita sitä, että olisi kehittämistyötä vastaan.

Kuva: Jari Tolvanen / HYHY

Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola kiinnitti huomioita lakiesityksessä oleviin mahdollisiin sudenkuoppiin. Varantola ilmaisi myös syvän huolestumisensa
siitä, miten muut yliopistot, Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta, selviävät toimintansa rahoituksesta ensi vuonna. Negatiivisen rahoitustason lisäksi valtion tuottavuusohjelman vähentämistavoitteet kirpaisevat.

Rehtori Krista Varantola kehotti ottamaan kantaa lakimuutokseen.
– Se ei tarkoita sitä, että olisi kehittämistyötä vastaan, jos suhtautuu kriittisesti lakiesitykseen, hän sanoi. Parempi ottaa lakiesitys tarkkaan syyniin nyt, ettei tule suurempia ongelmia myöhemmin.

Autonomiatulkinnan paradoksi

Autonomiatulkinta herättää Varantolan mielestä mielenkiintoisen paradoksin. Julkisoikeudellisesti yliopistot valitsevat itse hallituksensa.
– Mutta entä sitten, hän kysyi. Kenelle hallitus on vastuussa? Lakiesitys nojautuu osakeyhtiölakiin, jonka mukaan hallitus edustaa yliopistoa. Hallitus voi erottaa rehtorin, mutta kuka voi erottaa hallituksen? Hän jatkoi aiheen problematisointia kysymällä lisääntyykö yliopistojen faktinen autonomia?
– Varmasti se lisääntyy siten, että yliopistot saavat ryhtyä hoitamaan omaa talouttaan. Faktisesti kuitenkin keskusohjaus jopa lisääntyy. Tästä esimerkkinä vaatimus, että perustutkimus tulee kytkeä kansalliseen innovaatiostrategiaan.
– Saahan tutkija vapaasti tutkia, eri asia on saako tutkimukseen rahoitusta, Varantola näpäytti.

Eriytyykö palkkakehitys?

Varantola suomi myös julkishallinnon uutta johtamisjärjestelmää, jonka tuotoksena ovat mm. uudet palkkausjärjestelmät, laatujärjestelmät, työajan valvonta jne. Kontrollijärjestelmät on NPM:n (New Public Mangement) myötä lisääntyneet.
– Toimintoja tulee oikeasti voida kehittää, hän sanoi. Uusia kontrollijärjestelmiä kaiken muun päälle tuo harmaita hiuksia myös työnantajille.
Rehtoria huolettivat myös muutokset sääntöihin kelpoisuusehdoista. Jatkossa kelpoisuusehdot määritettäisiin johtosääntötasolla. Tässä piilee Varantolan mukaan omat vaaransa.
– On selvää, että yliopistot pyrkivät noudattamaan yhtenäisiä käytäntöjä, hän sanoi. Johtosäännöt määritellään eri yliopistoissa kuitenkin eri tavoilla.
Varantolan mukana tästä voi seurata esimerkiksi se, että palkkakehitys saattaa eriytyä. Tämän lopputuloksena eri yliopistoissa maksetaan samasta työstä erilaiset palkat.

Poliittisen ohjauksen lisäystä on varottava

– Yliopistouudistus on hyppy tuntemattomaan, Varantola sanoi. Ihan oikeasti ei tiedä, mitä käytänteitä syntyy. Toivon mukaan yliopistoista tulee uudistuksen myötä parempi työpaikka.
Hän kehottikin kiinnittämään lakiesityksessä huomioita erityisesti poliittisen ohjauksen lisäämiseen.
– Laissa olevat pienetkin esitykset on otettava tarkkailuun, niiden vaikutukset voivat olla esim. viiden vuoden päästä ihan muuta kuin nyt, hän huomautti.

Anne Nordström