3/2008

YHL:n jäsenet rakentavat tilat ja
järjestävät mahdollisuudet
työskentelylle

Yliopistojen henkilöstö kalustaa opetustilat, laatii lukujärjestyksiä, opettaa ja on auttamassa perheenlisäyksessä. Vuoden loppuun jatkuvassa sarjassamme YHL:n jäsenet kertovat osaamisestaan ja työstään.

Kiinteistöjen kunnossapitäjä Jyväskylästä

Kuka: Jani Virtanen
Ammatti ja työkokemus: Kiinteistöinsinööri, 4 vuotta
Koulutus: Kiinteistöteknologian ja projektijohtamisen insinööri
Missä: Jyväskylän yliopisto

Jani Virtanen voi sanoa valvovansa valtion omaisuuden hoitoa. Jyväskylän yliopisto toimii sekä omassa kiinteistössä että valtaosin Senaatti-kiinteistön tiloissa.

– Toimin yliopiston henkilöstön edunvalvojana rakennushankkeissa ja kiinteistöjen ylläpidossa.

Paraikaa Virtanen kerää henkilöstöltä netin kautta tietoja korjausta tai kunnostusta vaativista kohteista vuosikorjauskyselyyn.

– Käymme sitten Senaatin kiinteistöpäällikön kanssa yhdessä listan läpi ja mietimme millä aikajänteellä korjauksia ryhdytään tekemään.

Virtanen laatii itse kiinteistön omistajalle ehdotuksen isommista hankkeista, esimerkiksi ilmanvaihtokanavien nuohouksesta.

Kiinteistönhuollon Senaatti on tilannut yksityiseltä sektorilta. Yliopiston omien kiinteistöjen ja parin vuokratilan kiinteistönhuollosta vastaa Virtanen.

162 000 neliötä huonepinta-alaa

Juuri ennen lukuvuoden alkamista saatiin päätökseen Agora-kiinteistön C-osan ilmanvaihtokanavien nuohous- ja perusparannustyö. Agora on yliopiston omistuksessa ja siellä toimii mm. tietotekniikan laitos. Viisi kerrosta käytiin läpi pääasiassa ilta- ja yöaikaan.

Virtanen kertoo, että isommat kunnostukset ja rakennustyöt pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Silloin ne rasittavat vähiten yliopiston toimintaa.

– Syksyn mittaan teen arviot ensi vuoden isommista hankkeista. Kalliimmat työt pitää kilpailuttaa hankintalain mukaan. Kun on ajoissa liikkeellä, saadaan kesäksi urakoitsijat
tekemään töitä.

Yksin Agorassa ja muissa yliopiston omissa tiloissa noin 20 000 neliömetriä. Kaikkiaan huonepinta-alaa on vuokratilat mukaan lukien noin 162 000 neliötä.

– Kiinteistömassaa on suhteellisen paljon. Tuntuu, että joskus on jäljessä koko ajan, Virtanen pohtii.

Remontti kalusteita myöten

Virtaselle kuuluvat myös yleisten ja opetustilojen kalustehankinnat ja varustaminen, kun uusi tila on valmistunut tai kun peruskorjaus on saatettu päätökseen. Hän teettää ulkopuolisella toimistolla kaluste-suunnittelun, tilapalveluyksikkö hankkii kalusteet.

– Työpisteet ovat sitten valmiina, kun ihmiset palaavat töihin. Kalusteisiin on oltu tyytyväisiä. Hansel on valmiiksi kilpailuttanut sopimustoimittajat. Voimme ostaa heiltä kilpailuttamatta aina 20 000 euroon saakka.

Hallinto vaatii paneutumista

Kun tilamuutoksia tarvitaan, Virtanen joutuu käyttämään erityisalojen konsultteja mm. LVIS-asioissa.

– Esimerkiksi hallintorakennuksen alakertaan valmistui yhtenäiset tilat Seminaarimäen ATK-tuelle. Se oli aiemmin ympäri kampusta. Kun olen rakennusinsinööri, tarvittiin ulkopuolelta talotekniikka-asioiden konsultti.

Virtanen vastasi, että urakka eteni aikataulussa ja pysyi budjetissa. Kaikkiaan tilapalveluissa työskentelee 49 henkilöä. Virtanen sijaistaa tarvittaessa esimiestään.

– Valtion toimintatapojen tunteminen ja oppiminen oli alussa vaikeinta. Kaikki ei ollut niin suoraviivaista kuin yksityisellä puolella, josta tulin.

Salapoliisi Tampereelta

Kuka: Arja Ahola
Ammatti ja työkokemus: Erikoislaboratoriomestari, 32 vuotta
Koulutus: Laboratorionhoitaja, Bioanalyytikko (AMK)
Missä: Tampereen yliopisto

Arja Ahola pitää ammattinimikettään vanhanaikaisena.
– Tällä nimikkeellä työskentelee myös sähköasentajia ja mekaanikkoja.

Aholalta vaaditaan työssä hienotunteisuutta ja ihmistuntemusta. Kun lapsettomuudesta kärsivä pariskunta tulee vastaanotolle, heiltä kysytään myös hyvin intiimejä asioita.

– Vuosien varrella olen oppinut aistimaan toisen tunteita. Ahola ”hoitaa” pariskuntaa ajanvarauksesta haastatteluihin ja näytteiden analysointiin. Erikoislääkärin antama loppulausunto lähetetään asiakkaalle kirjallisena.

Laboratorioon tullaan koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta lääkärin lähetteellä, palvelu on maksullista.

– Esitiedoista, terveyshistoriasta ja elämäntavoista pääsee joskus jäljille, miksi hedelmöittämiskyky on saattanut alentua. Tämä on kuin salapoliisityötä. Jokainen näyte on erilainen. Ei koskaan tiedä etukäteen, mitä mikroskoopissa näkyy vai näkyykö mitään.

– Luotettavan vastauksen antaminen on tärkeää, sillä siemennestenäytteen tulos ohjaa parin hoitovalintaa.

”Tietotoimistona” soittajille

Ahola vastaa andrologian laboratorion käytännön toiminnasta. Kolmekymmentä vuotta sitten hän oli pystyttämässä laboratoriota asiantuntijalääkärin kanssa. Andrologia tutkii miesten sukuelinten toimintaa, rakennetta ja sairauksia.

– Perusterveydenhuollosta tulee paljon puheluita. Halutaan opastusta potilaiden tutkimuksissa. Toimin jollain tapaa tietotoimistona.

Varsinainen laboratoriotyöskentely nappaa Aholan mukaan hänen työajastaan valtaosan. Noin neljännes on muuta tiedeyhteisön palvelua. Tutkimusrahoituksen seuranta, oman ryhmän laskutusasiat sekä tutkijoiden tarvitsemat hankinnat kuuluvat Aholalle.

– Teen avustavaa työtä, jotta tutkijoilla on edellytykset työhönsä. Täällä työskentelee myös paljon ulkomaalaisia, jotka eivät puhu suomea. Alussa heitä pitää opastaa tutuksi talon kanssa.

Englannin kieltä Ahola tarvitsee työssään päivittäin.

Laatukriteerit ja lait on tunnettava

Työ on muuttunut vuosien varrella solu- ja molekyylibiologian myötä. Nykytekniikoilla pienestä näytemäärästä voidaan tutkia paljon eri asioita. Isoja koeputkisarjoja ei enää tarvita. Myös laadunhallintajärjestelmät ovat tulleet osaksi laboratoriotyöskentelyä.

Potilastyötä valvotaan Suomessa tiukasti erilaisilla laeilla. Tuore lainsäädäntö opitaan koulutusohjelmissa. Itsenäistä otettakin tarvitaan.

– Ammatillisia tietoja on päivitettävä ja on kouluttauduttava, sillä uusia menetelmiä tulee koko ajan ja teoriatietous kasvaa, Ahola kertoo.

Työntekijällä on hänen mukaansa myös oma vastuunsa alan laaja-alaisesta seuraamisesta.

– Juuri asioiden yhdisteleminen tekee työstä mielekkään. Koulutuksen ja kokemuksen myötä oppii katsomaan tietotulvaa kriittisesti, hän lisää.

Aholan työhön kuuluu myös opetustehtäviä. Hän on ollut mukana laatimassa kirjallista opetusmateriaalia mm. lisääntymistieteestä.

Nuorten on vaikea löytää oleellinen tieto monesta eri tietolähteestä, hän tuumii.

Lankojen kiinnipitäjä Joensuusta

Kuka: Eija Faari-Kapanen
Ammatti ja työkokemus: osastosihteeri, 20 vuotta
Koulutus: yo-merkonomi
Missä: Joensuun yliopisto

Osastosihteeri Eija Faari-Kapasen lukuvuotta
rytmittävät opiskelijavalinnan ja
budjetin valmistelut.

Kevätkesä ja alkusyksy ovat kiireisiä. Valintakokeiden valmistelu, päätösten ja materiaalin lähettäminen työllistävät.

– Tutkijapuolelle hakeville pitää järjestää haastattelupaikat. Heidän motiivinsa kysellään kasvokkain, Faari-Kapanen kertoo.

Syksyllä aikaa vaativat määräyskirjat, opetusmateriaalin ja -tilojen varaaminen sekä opiskelijoiden neuvonta.

– Opiskelijat kysyvät opiskelutodistuksia ja tiedustelevat jatko-opintomahdollisuuksia, uudet opiskelijat haluavat tietoa ilmoittautumisesta.

Matkojen järjestämistä

Kemianlaitoksella opiskelee parisataa ihmistä, henkilökuntaa on noin 70, tutkijoista laboratoriohenkilökuntaan. Osastosihteerin ohella laitoksella toimistotöitä tekee suunnittelija. Tarpeen mukaan työnjaosta joustetaan molemmin puolin.

Tutkijat matkustavat paljon neuvotteluissa ja konferensseissa, Australiaa myöten. Osastosihteeri hoitaa matka- ja majoitusvarauksia sekä matka- ja matkatoimistolaskut.

– Keväällä otettiin käyttöön uusi ohjelma matkalaskujen tekemiseen. Henkilöstöä on joutunut jonkin verran opastamaan sen käytössä.

Vastuu kasvaa koko ajan

Faari-Kapanen neuvoo hallinnollisissakin asioissa. Hän tietää, keneen pitää ottaa yhteyttä. Faari-Kapanen laatii laitoksen opetusmääräyskirjat, hoitaa palkkamäärärahaseurannan ja tuntiopettajien palkkioiden maksun.

– Täytyy tietää, ketkä ovat laitoksella työssä ja heidän palkkatasonsa. Joensuussa palkanmaksu on ulkoistettu palvelukeskus Palkeen, kirjanpito on menossa Certiaan.

– Palken kanssa oli alkuun totuttelemista. Asiat ovat alkaneet sujua. Certian kanssa on menossa opetteluvaihe. Siellä suositaan enemmän sähköpostia kuin henkilökohtaisia puheluita. Aikaisemmin matkalaskuista oli helppo kysyä neuvoa yliopiston kirjanpidosta, Faari-Kapanen vertaa.

– Käsittelymme jälkeen matkalaskuja ei ilmeisesti tarkisteta yhtä tarkasti kuin aiemmin. Vastuumme on kasvanut.

Päätösten valmistelua

Faari-Kapanen ohjaa laitokselle tulevan sähköpostin oikeaan osoitteeseen. Myös tiedot muutoksista pitää saada nopeasti perille koskivatpa ne salivarauksia tai tutkintojen vastaanottamista. Noin 40 jatkoopiskelijan sekä tutkielman tekijöiden kulkutunnisteiden käsittely ja jakaminen kuuluvat osastosihteerille.

Työ oli vallan erilaista, kun Faari-Kapanen tuli Joensuun korkeakouluun töihin 34 vuotta sitten.

– Alkuun kirjoitettiin IBM:n pallokoneella mm. laskuharjoituksia ja tekstejä puhtaaksi, Faari-Kapanen muistelee.

Nyt työ on paljon itsenäisempää, mutta hallittavia tietokoneohjelmia on kymmenkunta. Myös aineistojen tuottaminen ja päätösten valmistelu kuuluvat nykyään tehtäviin.

– Valmistelen päätöksiä sivuainehakemuksista ja jatkokoulutusapurahoista, Faari-Kapanen sanoo.

Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen ensi vuoden alusta Itä-Suomen yliopistoksi tuo omat muutoksensa.

– Tällä hetkellä emme vielä tiedä, miten käytännön tasolla toiminnot järjestetään. Uusi logo on julkistettu.