3/2008

Yliopistojen pitää olla dynaamisia

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo toisti hallitusohjelmaan kirjatun lupauksen yliopistojen rahoituksen järjestämisestä. Vastuu perusrahoituksesta jää valtiolle myös jatkossa hän sanoi.

Kuva: Riitta Nieminen / Pardia

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) korosti YHL:n seminaarissa yliopistojen dynaamisuutta.
– Sivistysvaliokunnan mukaan suomalaisten yliopistojen pitää olla dynaamisia. Dynaamisilta sivistysyliopistoilta odotetaan paljon. Yliopistojen tulee jatkuvasti panostaa opetuksen ja tutkimuksen laatuun, sekä kehittää hallintoa ja johtamista.

Vahasalon mukaan valmisteilla olevan yliopistolain tavoitteena on mahdollistaa dynaamisuus.
– Jokaisen yliopiston odotetaan pääsevän kansainväliseen kärkijoukkoon omilla painotusaloillaan. Toisaalta yliopistojen tulee toimia kansallisen sivistyksemme perustana.
Hän kehotti yliopistoväkeä kärsivällisyyteen:
– Yliopistolaitosta koskevat tavoitteemme ovat kieltämättä hyvin korkeat. Vain yhteistyöllä voimme nämä tavoitteet saavuttaa. Muuttuvina aikoina ei pidä laittaa päätä pensaaseen. Meidät tunnetaan sisukkaana kansana.

”Tiukka ja haasteellinen”

Tällä hetkellä yliopistolakiluonnos on laajalla lausuntokierroksella lokakuun puoleenväliin asti.
– Aikataulu on hyvin tiukka ja haasteellinen. Se on siksikin haasteellinen, että globaali toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, emmekä halua jäädä jälkijunaan. Tavoitteena on, että laki tulee sivistysvaliokunnan käsittelyyn ensi helmikuussa.
Yliopistouudistus on innovaatiopolitiikan nimeen vannovan sinivihreän hallituksen kärkiprojekteja.
– Yliopistolaitos on hyvin keskeisessä roolissa Suomen kehityksen edistäjänä. Siksi yliopistolain uudistus käynnistettiin
heti vaalikauden alussa.

Jatkossakin rahoitusvastuu valtiolla

Vahasalon mukaan Suomessa vallitsee ”hyvin laaja yhteisymmärrys”, että vastuu yliopistojen perusrahoituksesta jää tulevaisuudessakin valtiolle.
– Yliopistokenttä on kuitenkin jo pitkään toivonut taloudellisen ja hallinnollisen autonomisuutensa lisäämistä. Yliopistojen nykyinen tilivirastoasema on vaikuttanut vanhentuneelta sekä yliopistoväen että päättäjien mielestä. Samansuuntaisesti on ajateltu muuallakin maailmassa, sillä mittavia yliopistouudistuksia on toteutettu monissa tiedepoliittisesti edistyneissä maissa kuten Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.

Uudistustyöhön on Suomea kehottanut myös OECD, jonka arvioitsijat ovat todenneet yliopistolaitoksen oikeushenkilöaseman muutoksen välttämättömäksi.
– Vain sitä kautta suomalaiset yliopistot voivat kilpailla samankaltaisin säännöin maailman johtavien yliopistojen kanssa. Yliopistolain uudistus tulee takaamaan yliopistoille autonomian, kun ne saavat yksityisoikeudellisen säätiön aseman.

Osana yliopistouudistusta hallitus on toistaiseksi sitoutunut yhden säätiöyliopiston eli Aalto-korkeakoulun perustamiseen. Vahasalo uskoi vakaasti, että uudistuksesta tulee hyvä:
– Arkadianmäeltä löytyy roppakaupalla taitoa ja tahtoa tukea yliopistojen henkilökuntaa näinä muutosten aikoina. Yhteinen tavoitteemme on tehdä yliopistoista entistä parempia ja houkuttelevampia työpaikkoja koko henkilöstölle.

Aleksi Vienonen