3/2007

Yliopistoyhteisö tarvitsee kaikki jäsenensä

Liiton seminaarissa kuultiin puheenvuoroja joukolta oman alaansa nimekkäiltä asiantuntijoilta. Seuraavassa heidän puheenvuoronsa keskeinen sanoma.

Lapin yliopisto Mauri Ylä-Kotola piti valitettavana sitä, että tämän päivän korkeakoulupoliittisen keskustelun tarkastelunäkökulma keskittyy lähinnä vain rakenteisiin, jossa lähtökohtana on korkeakouluyksiköiden lukumäärä. Tämän lisäksi agendalle on nostettu elinkeinoelämän toiveisiin pohjautuva idea huippuyliopiston rakentamisesta.

Lapin yliopiston rehtoria kiusaa nyt käynnissä olevan keskustelun kritiikittömyys.
- Keskustelun perustana oleva ajatusmalli, jonka mukaan keskitetty toiminta on tehokasta ei sisällä minkäänlaista kriittistä reflektiota, hän sanoi.

Rehtori jatkoi pohdintojaan hahmottamalla yliopistojen asemaa kolmesta näkökulmasta: yliopisto tietotehtaana, tietokoneena tai vakoilusateliittina. Päivän keskusteluissa esiintyy malli, jonka mukaan yliopistoa irrotetaan valtion sektorista julkisoikeudelliseksi henkilöksi tai yksityiseksi säätiöksi. Yliopisto voisi myös olla vain valtiolle palveluja tuottava tietotehdas.
- Jos yliopisto on valtiosta irrallinen, kuka silloin on yliopiston asiakas?, rehtori kysyi.

Ylä-Kotolan mukaan ammattikorkeakoulut ovat 40 prosenttisesti osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön määritelmällinen ominaisuus on, että se tuottaa voittoa omistajilleen. Ammattikorkeakoulut eivät tuota. Rehtori suomi voimakkaasti yleistä fantasia, jonka mukaan ulkopuolista rahoitusta olisi saatavissa kun yliopistot irrotetaan valtiosta ja autonomia lisätään.
- Näin ei ole tapahtunut ammattikorkeakoulujenkaan kohdalla, hän tokaisi.

Rehtori huomautti, että tutkimus on vaikeasti määriteltävä prosessi. Tutkimus muokataan tieteelliseksi esitykseksi. Muokkaustyö sisältää monenlaisia toimintoja: joku lukee kirjoja, joku tekee lukemisen mahdolliseksi hankkimalla elektronisia kirjoja Suomeen, joku tukee tutkimusprosesseja järjestämällä ja koordinoimalla tutkimusseminaareja, joku hoitaa hallinnon, joku kääntää tekstit toiselle kielelle…jne. Näin ollen tutkimus itsessään on prosessi, johon sisältyy sekä tutkimushenkilöstön että muiden henkilöiden työtä.
- Yliopistoyhteisö tarvitsee suoriutuakseen ydintehtävistään kaikki jäsentensä työpanoksen, totesi Ylä-Kotola.

Kenelle kuuluu huomisen uljas yliopisto?

- Elinkeinorakenteen muutos ja väestön ikääntyminen ovat tehneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmän uudistamisen välttämättömäksi, sanoi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Vaikka nuorison määrän ennakoidaan supistuvan tulevalla vuosikymmenellä, ei Mäenpään mukaan korkeakouluikäisen nuorison määrä käänny laskuun. Toisaalta, koulutuksen tarjonta ei vastaa nykyisellään väestön jakautumista maan eri osiin. Maan sisäinen muuttoliike lisää koulutustarpeita kasvukeskuksissa entisestään.

STTK:n puheenjohtajan mukaan edessä on voimien kokoaminen nykyistä harvempiin yksiköihin peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
- Tavoitteena on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulujärjestelmä, joka turvaa Suomen menestyksen tulevaisuudessa, hän sanoi.

Suomeen ollaan rakentamassa uutta uljasta yliopistolaitosta. Mäenpään mukaan se edellyttää laajaa ja moniarvoista keskustelua. Yliopistot ovat tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, sen historiaa ja tulevaisuutta. Valtakunnallisen yliopistoverkon rakentaminen mahdollisti Suomen kehittymisen moderniksi yhteiskunnaksi, jolla on monta alueellista keskusta. Nyt Suomi on uudessa tilanteessa ja korkeakoulutus vaatii uudelleen tarkastelua.
- Meillä on nyt oltava malttia arvioida yliopistojen tilaa ja kaikkia kehittämistarpeita yhdessä, sanoi Mäenpää.

- Yliopistot kuuluvat yhteiskunnalle, meille jokaiselle, huomautti Mäenpää. Väestön koulutustason noustessa ja väestön ikääntyessä on yliopistojen koulutustehtäviä arvioitava uudelleen.

Yliopistoilla on roolinsa maahanmuuton edistämisessä ja maahanmuuttajien pätevöittämisessä. Kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia, mutta on myös vaaroja. Maailmalta löytyy esimerkkejä konkurssinkin kokeneista yliopistoista, joten malttia tarvitaan puheenjohtaja Mäenpään mukaan myös tällä saralla.

Mäenpään mielestä yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön lisäämisen ei tarvitse olla ristiriidassa sen kanssa, että yliopistot kouluttavat ja muuten palvelevat kansalaisia nykyistä laajemmin.

Mikä on valtiolle oikea tapa uudistua?

Valtiovarainministeriön neuvottelujohtaja Seija Petrowin mukaan valtio voi myös toimia tuottavasti. Valtiovarainministeriön mielestä tuottavuutta edistää se, että valtion palkkapolitiikka tukee ydinvaltion toimintaa, rakenteiden uudistamista ja sen kilpailukykyä. Hallitusohjelma on omalta osaltaan vauhdittanut hallintorakenteiden uudistumisvauhtia.

Petrowin mukaan valtion uudistustyötä tuetaan palkkapoliittisin keinoin, joita ovat mm. valtion palkkajärjestelmien (VPJ) tehokas käyttö, palkkatasa-arvon johdonmukainen toteuttaminen, palkkapolitiikan hoidon tehostaminen virastoissa sekä osaavan henkilöstön rekrytoinnin turvaaminen.

- Valtion henkilöstöstä 66 prosentti tekee tehtäviä, joissa palkkaus on sama tai korkeampi kuin yleisillä työmarkkinoilla vastaavilla tehtävien vaativuustasoilla, kertoi Petrow. Lopuilla 34 prosentilla tilanne on päinvastainen.

Korjaus vaatii palkkapolitiikan tehostamista virastoissa. Petrow huomautti, että sopimuspolitiikan tulisi tukea valtiotyönantajien tavoitteita, jotta kilpailutilanne ei vaikeutuisi.

- Valtiotyönantajan tavoitteena on, että meillä ei ole palkkatekijöitä, joita edistävät epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä, sanoi neuvottelujohtaja Petrow.

Petrow ei pidä valtion palkkajärjestelmää huonona välineenä palkkatasoarvon saavuttamisessa.
- Jos ongelmia esiintyy, niin ne esiintyvät järjestelmän soveltamisessa, hän sanoi.

Henkilöstö muutoksen keskellä

Pardian puheenjohtaja Antti Palola kiinnitti puheenvuorossaan huomiota henkilöstön asemaan muutosten keskellä. Muutosten ja hankkeiden mukanaan tuoma epävarmuus painaa Palolan mukaan ihmisten mieltä arjen elämässä. Se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja motivaatioon. Jaksamisella ja motivaatiolla on suora vaikutus paljon puhuttuun työn tuottavuuteen.
- Haluan työn tuottavuudesta puhuttaessa nostaa esille myös tehdyn työn tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun, sanoi Palola.

Pardian puheenjohtaja sanoi joutuneensa useaan otteeseen ja monessa eri tilaisuudessa kuluneen vajaan kahden vuoden aikana arvostelemaan valtiovaltaa ja valtiotyönantajaa sen huonosta muutos- ja muutosjohtamiskyvystä merkittäviä uudistus- ja muutoshankkeita toteutettaessa.
- Edellä mainitsemillani merkittävillä hankkeilla tarkoitan muun muassa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaksi kutsuttua henkilöstön saneerausohjelmaa, valtionhallinnon eri toimintojen uudelleen järjestämistä mukaan luettuina esimerkiksi uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja yliopistolaitoksen uudistaminen yliopistolakia muuttamalla, alueellistamis- ja tietotekniikkahankkeita sekä erilaisten toimintaprosessien kattavaa uudistamista, sanoi Palola.

Palola muistutti, että hyvään muutosjohtamiseen kuuluu olennaisesti hyvä ja tuloksellinen henkilöstöjohtaminen. Palolan mukaan tämä asettaa entistä suuremman haasteen valtionhallinnon johdolle ja työantajien edustajille.
- Heiltä vaaditaan nyt aivan uudenlaisia taitoja perinteisen niin sanotun asiajohtamisen lisäksi, hän totesi.

Meillä ei ole varaa huonoon koulutukseen

Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Tapio Huttula esitti British Councilin näkökulmia korkeakoulutuksen tulevaisuuteen. British Council on Euroopan ja Tapio Huttula toimii sen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hankkeessa pohdittiin, mihin suuntaan korkeakoululaitosta Euroopassa pitäisi viedä ja mikä on sen rooli eurooppalaisen työelämän kehittäjänä.

BC-hankkeen vision mukaan tarvitaan entistä tehokkaampi, kansainvälisempi ja laadukkaampi korkeakoululaitos.
- Tarvitaan huippua, mutta myös yleistä korkealaatuista koulutusta, sanoi Huttula.

Huttula tarkasteli puheenvuorossaan asiantuntijaelimen visiota ammattijärjestön näkökulmasta. Näkökulmat liittyivät koulutusjärjestelmän toimivuuteen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen sekä ihmisten mahdollisuuteen itsensä kehittämiseen.

Huttulan mukaan radikaalimmat BC-mietteet ja ideat ovat jo nyt melkein toteutumassa. Näitä ovat esimerkiksi esitys, että korkeakoulut irrotetaan valtiollisesta säännöstelystä säätiöksi tai osakeyhtiöksi, sisäinen hallitus valitsee ulkoisen hallituksen ja korkeakoulujen tiiviimpi keskinäinen yhteistyö.

Huttulan esityksestä julkaistaan laajempi artikkeli seuraavassa Universitas-lehdessä.

Anne Nordström