|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
Yliopistoyhteisö tarvitsee kaikki jäsenensäLiiton seminaarissa kuultiin puheenvuoroja joukolta oman alaansa nimekkäiltä asiantuntijoilta. Seuraavassa heidän puheenvuoronsa keskeinen sanoma. Lapin yliopisto Mauri Ylä-Kotola piti valitettavana sitä, että tämän päivän korkeakoulupoliittisen keskustelun tarkastelunäkökulma keskittyy lähinnä vain rakenteisiin, jossa lähtökohtana on korkeakouluyksiköiden lukumäärä. Tämän lisäksi agendalle on nostettu elinkeinoelämän toiveisiin pohjautuva idea huippuyliopiston rakentamisesta. Lapin yliopiston rehtoria kiusaa nyt käynnissä olevan keskustelun kritiikittömyys. Rehtori jatkoi pohdintojaan hahmottamalla yliopistojen asemaa kolmesta näkökulmasta: yliopisto tietotehtaana, tietokoneena tai vakoilusateliittina. Päivän keskusteluissa esiintyy malli, jonka mukaan yliopistoa irrotetaan valtion sektorista julkisoikeudelliseksi henkilöksi tai yksityiseksi säätiöksi. Yliopisto voisi myös olla vain valtiolle palveluja tuottava tietotehdas. Ylä-Kotolan mukaan ammattikorkeakoulut ovat 40 prosenttisesti osakeyhtiöitä. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön määritelmällinen ominaisuus on, että se tuottaa voittoa omistajilleen. Ammattikorkeakoulut eivät tuota. Rehtori suomi voimakkaasti yleistä fantasia, jonka mukaan ulkopuolista rahoitusta olisi saatavissa kun yliopistot irrotetaan valtiosta ja autonomia lisätään. Rehtori huomautti, että tutkimus on vaikeasti määriteltävä prosessi. Tutkimus muokataan tieteelliseksi esitykseksi. Muokkaustyö sisältää monenlaisia toimintoja: joku lukee kirjoja, joku tekee lukemisen mahdolliseksi hankkimalla elektronisia kirjoja Suomeen, joku tukee tutkimusprosesseja järjestämällä ja koordinoimalla tutkimusseminaareja, joku hoitaa hallinnon, joku kääntää tekstit toiselle kielelle…jne. Näin ollen tutkimus itsessään on prosessi, johon sisältyy sekä tutkimushenkilöstön että muiden henkilöiden työtä. Kenelle kuuluu huomisen uljas yliopisto?- Elinkeinorakenteen muutos ja väestön ikääntyminen ovat tehneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmän uudistamisen välttämättömäksi, sanoi STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Vaikka nuorison määrän ennakoidaan supistuvan tulevalla vuosikymmenellä, ei Mäenpään mukaan korkeakouluikäisen nuorison määrä käänny laskuun. Toisaalta, koulutuksen tarjonta ei vastaa nykyisellään väestön jakautumista maan eri osiin. Maan sisäinen muuttoliike lisää koulutustarpeita kasvukeskuksissa entisestään. STTK:n puheenjohtajan mukaan edessä on voimien kokoaminen nykyistä harvempiin yksiköihin peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Suomeen ollaan rakentamassa uutta uljasta yliopistolaitosta. Mäenpään mukaan se edellyttää laajaa ja moniarvoista keskustelua. Yliopistot ovat tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, sen historiaa ja tulevaisuutta. Valtakunnallisen yliopistoverkon rakentaminen mahdollisti Suomen kehittymisen moderniksi yhteiskunnaksi, jolla on monta alueellista keskusta. Nyt Suomi on uudessa tilanteessa ja korkeakoulutus vaatii uudelleen tarkastelua. - Yliopistot kuuluvat yhteiskunnalle, meille jokaiselle, huomautti Mäenpää. Väestön koulutustason noustessa ja väestön ikääntyessä on yliopistojen koulutustehtäviä arvioitava uudelleen. Yliopistoilla on roolinsa maahanmuuton edistämisessä ja maahanmuuttajien pätevöittämisessä. Kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia, mutta on myös vaaroja. Maailmalta löytyy esimerkkejä konkurssinkin kokeneista yliopistoista, joten malttia tarvitaan puheenjohtaja Mäenpään mukaan myös tällä saralla. Mäenpään mielestä yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön lisäämisen ei tarvitse olla ristiriidassa sen kanssa, että yliopistot kouluttavat ja muuten palvelevat kansalaisia nykyistä laajemmin. Mikä on valtiolle oikea tapa uudistua?Valtiovarainministeriön neuvottelujohtaja Seija Petrowin mukaan valtio voi myös toimia tuottavasti. Valtiovarainministeriön mielestä tuottavuutta edistää se, että valtion palkkapolitiikka tukee ydinvaltion toimintaa, rakenteiden uudistamista ja sen kilpailukykyä. Hallitusohjelma on omalta osaltaan vauhdittanut hallintorakenteiden uudistumisvauhtia. Petrowin mukaan valtion uudistustyötä tuetaan palkkapoliittisin keinoin, joita ovat mm. valtion palkkajärjestelmien (VPJ) tehokas käyttö, palkkatasa-arvon johdonmukainen toteuttaminen, palkkapolitiikan hoidon tehostaminen virastoissa sekä osaavan henkilöstön rekrytoinnin turvaaminen. - Valtion henkilöstöstä 66 prosentti tekee tehtäviä, joissa palkkaus on sama tai korkeampi kuin yleisillä työmarkkinoilla vastaavilla tehtävien vaativuustasoilla, kertoi Petrow. Lopuilla 34 prosentilla tilanne on päinvastainen. Korjaus vaatii palkkapolitiikan tehostamista virastoissa. Petrow huomautti, että sopimuspolitiikan tulisi tukea valtiotyönantajien tavoitteita, jotta kilpailutilanne ei vaikeutuisi. - Valtiotyönantajan tavoitteena on, että meillä ei ole palkkatekijöitä, joita edistävät epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä, sanoi neuvottelujohtaja Petrow. Petrow ei pidä valtion palkkajärjestelmää huonona välineenä palkkatasoarvon saavuttamisessa. Henkilöstö muutoksen keskelläPardian puheenjohtaja Antti Palola kiinnitti puheenvuorossaan huomiota henkilöstön asemaan muutosten keskellä. Muutosten ja hankkeiden mukanaan tuoma epävarmuus painaa Palolan mukaan ihmisten mieltä arjen elämässä. Se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja motivaatioon. Jaksamisella ja motivaatiolla on suora vaikutus paljon puhuttuun työn tuottavuuteen. Pardian puheenjohtaja sanoi joutuneensa useaan otteeseen ja monessa eri tilaisuudessa kuluneen vajaan kahden vuoden aikana arvostelemaan valtiovaltaa ja valtiotyönantajaa sen huonosta muutos- ja muutosjohtamiskyvystä merkittäviä uudistus- ja muutoshankkeita toteutettaessa. Palola muistutti, että hyvään muutosjohtamiseen kuuluu olennaisesti hyvä ja tuloksellinen henkilöstöjohtaminen. Palolan mukaan tämä asettaa entistä suuremman haasteen valtionhallinnon johdolle ja työantajien edustajille. Meillä ei ole varaa huonoon koulutukseenErityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Tapio Huttula esitti British Councilin näkökulmia korkeakoulutuksen tulevaisuuteen. British Council on Euroopan ja Tapio Huttula toimii sen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hankkeessa pohdittiin, mihin suuntaan korkeakoululaitosta Euroopassa pitäisi viedä ja mikä on sen rooli eurooppalaisen työelämän kehittäjänä. BC-hankkeen vision mukaan tarvitaan entistä tehokkaampi, kansainvälisempi ja laadukkaampi korkeakoululaitos. Huttulan mukaan radikaalimmat BC-mietteet ja ideat ovat jo nyt melkein toteutumassa. Näitä ovat esimerkiksi esitys, että korkeakoulut irrotetaan valtiollisesta säännöstelystä säätiöksi tai osakeyhtiöksi, sisäinen hallitus valitsee ulkoisen hallituksen ja korkeakoulujen tiiviimpi keskinäinen yhteistyö. Huttulan esityksestä julkaistaan laajempi artikkeli seuraavassa Universitas-lehdessä. Anne Nordström
|
|
||||||||||||||||||||