|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
Työelämän ongelmia ei ratkaista niskahartiajumpallaUusi johtamisoppi tulostavoitteineen on rantautunut myös Suomeen. New public managemenetin myötä julkisen sektorin työhön kohdistetaan samoja paineita, kuin yrityksiä kohtaan. Rahaa ei käytetä mihinkään, mikä ei tuota. Professori Juha Siltalan mukaan tämä aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Seminaarin mielenkiintoisimpia alustuksia piti professori Juha Siltala. Siltala tunnetaan kuulijansa intensiivisesti vangitsevana ja verbaalisesti lahjakkaana luennoitsijana. Odotuksissa ei nytkään petytty. Juha Siltala aloitti alustuksensa lyhyellä katsauksella maailmantalouden historiaan. Kasvun jälkeen maailmantalous polkee paikallaan. Hitaan kasvun ja ylikapasiteetin seurauksena yritysten voitot ovat pienentyneet. Ei enää riitä, että pörssiyritys tekee tulosta, tuloksen pitää koko ajan kasvaa. Raha hakeutuu sinne, mistä se odottaa saavansa nopeamman tuoton. Taylorismilla tehokkuutta?Siltalan mukaan meillä tehostetaan työtä ja toimintoja ikivanhalla tayloristisella mallilla. Työtä ositetaan, pilkotaan, yksinkertaistetaan ja jaetaan pienempiin osasuorituksiin. Vanhassa työssä jokaisella työntekijällä oli oma reviiri, jossa hän nautti ns. ammatillista autonomiaa. Tämä reviiri antoi työntekijälle itsenäisyyden ja tyydytyksen tunteen. Omalla ponnistuksella pystyi vaikuttamaan omaan asemaan ja lisäämään ansioitaan. Työ tuntui mielekkäältä. Taylorismi hajottaa tehokkaasti asiantuntijoiden ja erityisosaajien reviiriä. Autonomian katoamisen seurauksena katoaa työntekijän hallinnan tunne ja työn mielekkyys kärsii. Siltalan ennustaa, että ylhäältä alas johtaminen sekä työntekijöiden osaamisen hylkääminen johtaa nykyisen johtamisideologian kaatumiseen. Loppuun kuljettu on myös tie, jonka mukaan yritykset lisäävät voittoja vähentämällä työntekijöitä. Talous ei ole tällä strategialla elpynyt. Sen sijaan se on tuonut ihmisille paljon stressiä ja pahoinvointia. Siltala totesi loppusanoissaan, että lyhytaikainen finanssiarvojen maksimointi tuottaa numeroita mutta ei mitään muuta oleellista. Markkinoiden ja säätelyn tulisi hakea uutta tasapainoa, sillä markkinat eivät ole koskaan tulleet toimeen ilman julkisen sektorin investointeja. Anne Nordström
|
|
||||||||||||||||||||