3/2007

YHL vaatii yhteisiä mittareita henkilöstön työhyvinvointikyselyihin

Kilpailu työvoimasta on selkeästi kiristynyt. Kilpailussa osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä joutuvat myös yliopistotyönantajat aivan uudella tavalla kiinnittämään huomiota henkilöstön työtyytyväisyyteen.

Oikeudenmukaiseksi koettuun palkkauksen lisäksi tämä tarkoittaa YHL:n mielestä huomion kiinnittämistä tekijöihin kuten työpaikan työskentelyolosuhteisiin, johtamiseen ja oikein toteutettuun henkilöstöpolitiikkaan.

Liitto haluaa nostaa asian keskusteluun ja on lähestynyt yliopistojen henkilöstöasioista vastaavia kirjeellä. Yliopistoissa on käynnissä mittavia ja henkilöstöä suuresti työllistäviä rakennemuutoshankkeita. Henkilöstön työmäärä on voimakkaasti kasvanut ja jaksaminen on viety äärirajoille. Vuoden 2008 budjetissa yliopistoille varattu määräraha ei tuo helpotusta tilanteeseen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman kireät henkilöstövähennystavoitteet pahentavat tilannetta entisestään.
- Työn tuloksen tekee henkilöstö, joten valtiotyönantajan intressissä luulisi olevan tuloksentekijöiden hyvinvointi, huomauttaa YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Viisas työnantaja kiinnittää asiaan huomiota, myös käytännön tasolla.

Kyselyjen huono vertailtavuus

Yliopistot tekevät säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä henkilöstölleen ja esittävät kyselyjen tuloksia henkilöstötilinpäätöksissään tai henkilöstökertomuksissaan. Nykyisten kyselyjen tulosten vertailu on kuitenkin vaikeata, koska kyselyt ovat muodoltaan ja sisällöltään toisistaan poikkeavia.

YHL esittää, että yliopistot ottaisivat kattavasti käyttöönsä valtiovarainministeriön työtyytyväisyyskyselyn mallin, joka sisältää myös palkkausjärjestelmäosuuden. Kyselypohjaa voitaisiin muokata erityisesti yliopistolaitoksen tarpeisiin. Näin saataisiin vertailukelpoista ja oikeata tietoa yliopistoyhteisön henkilöstön tilasta.

Anne Nordström