2/2010

Ei vieläkään rahaa yliopistojen välttämättömiin menoeriin

YHL pitää myönteisenä kannanottona valtiotalouden kehysselontekoon sisältynyttä selvennystä, joka vähentää ristiriitaa tuottavuusohjelman toteuttamisen ja työurien pidentämisvaatimusten välillä. Selvennyksen mukaan henkilö voi jatkaa työuraansa, eikä se lisää tuottavuusohjelman henkilöstövähennysten kokonaismäärää.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen moittii päättäjiä puheiden ja tekojen ristiriidasta.
- Esimerkiksi puheet työurien pidentämisestä ovat hölynpölyä, jos samanaikaisesti vähennetään palkanmaksuun tarkoitettuja  rahoja, Pellinen sanoo. Yliopistojen ja virastojen palkkarahojen alimitoitus valtion talousarviossa ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämä ei motivoi henkilöstöä pidentämään työssäoloaikaansa, puheenjohtaja Pellinen tuhahtaa harmistuneena.
Kuva: Markus Sommers

YHL esitti jälleen kerran kantansa yliopistojen  rahoituksesta ja sen kehittymisestä. Kannanotto kehysselonteosta vuosille 2011-2014 esitettiin valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle.

Työurien pidentäminen valtionhallinnossa ei YHL:n mielestä ole ollut mahdollista, koska kaikki ”luonnollinen” poistuma on ollut välttämätöntä sisällyttää tuottavuusohjelman vähennyksiin. Nyt tuoreeltaan tehty linjaus, jonka mukaan ”tuottavuusohjelman toimenpiteiden seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä jättää huomiotta se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta”, helpottaa tilannetta, mikäli tarkastelussa on pelkästään henkilöt ja henkilötyövuodet.

YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen pitää myönteisenä kädenojennuksena nuorille työuraansa aloittaville sitä, että tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset eivät rajoita määräaikaisiksi harjoittelijoiksi palkattavien määrää.

-Uudistettu linjaus ei kuitenkaan tuo virastoille lisärahoitusta, hän muistuttaa.

Ilman rahoitusta ahdinko jatkuu puheenjohtajan mukaan kansallista kulttuuria tehtävänään vaalivissa pienissä virastoissa, kuten esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ja Museovirastossa.

Tuottavuusohjelman vaatimukset säilyvät

Yliopistojen rahoitukseen uudella linjauksella ei tiettävästi ole minkäänlaista myönteistä vaikutusta. Vuosien 2011-2014 kehysselonteossa ei ole enää mainittu yliopistojen tuottavuustavoitteita, jotka kuitenkin säilyvät entisellään vuodelle 2011 (250 htv yliopistot, 16 htv harjoittelukoulut). Päinvastaisista väitteistä huolimatta on siis todettava tuottavuusohjelman kohdentamisen yliopistoihin jatkuvan ehkä vieläkin kovempana, kuin budjettivaltioon.

Yliopistojen rahoitus ei edelleenkään kunnossa

Yliopistojen rahoituksen ongelmaksi  on tullut se, että kaikista lupauksista huolimatta yliopistojen toimintaa varten ei ole vuoden 2010 talousarvioon sisällytetty kaikkia välttämättömiä menoeriä.

Liiton puheenjohtaja huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö vakuuttelevat, että kaikkien yliopistojen rahoitus on vahvistunut uuteen hallintomuotoon siirryttäessä. Näissä laskelmissa on vedottu mm. yliopistojen pääomitukseen liittyviin eriin, jotka kieltämättä ovat huomattavia.

-Yliopistojen käytössä olleen kiinteistömassan siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen omistuksesta yliopistojen kolmeen kiinteistöyhtiöön kylläkin lisää yliopistojen omaisuutta, mutta sen käyttäminen toiminnan kustannusten kattamiseen ei ole mahdollista, puheenjohtaja Pellinen toteaa.

Yliopistoille luvatuista määrärahoista puuttuu eriä, joista merkittävimpinä on pidettävä työnantajan maksettavan työttömyysvakuutuksen kustannuksia. Työttömyysvakuutusmaksulain väliaikaisen muutoksen johdosta yliopistojen maksu määräytyy kahtena vuotena alennettuna, 0,75 prosentin suuruisena, kun sen pitäisi olla kaikissa yliopistoissa palkkasumman perusteella 2,95 prosenttia.

Vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksun kustannuksia (vuositasolla yhteensä 10,5 miljoonaa euroa) ei ole budjetoitu. Joulukuussa 2009 eduskunta myönsi yliopistoille erillisen 6 miljoonan euron lisäerän, joka siis kattaa runsaat puolet maksuun tänä vuonna tulevasta osuudesta. Vuoden 2011 kehykseen ei tällaista, edes osittain kustannuksia kattavaa erää näyttäisi sisältyvän.

Alueelliset toiminnot kvartaalitalouden armoilla

Yliopistouudistuksen ja sen seurauksena kärjistyneiden taloudellisten vaikeuksien vaikutukset alkoivat näkyä heti hallinnollisen aseman muutoksen jälkeen. Saneeraustoimenpiteet alkoivat kuukauden kuluttua uusien yliopistojen toiminnan aloittamisesta.

Erityisen kipeästi toimenpiteet koskevat YHL:n mukaan opettajankoulutusta. Opettajankoulutusta vähennetään juuri niillä alueilla, joilla alueellisen sijoituksen tavoitteena on varmistaa pätevien opettajien saatavuus lähiympäristössä. Näillä toimenpiteillä vaarannetaan sivutuotteena myös yliopistokeskusten toimintaa, jota korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen ohjelman mukaan on suunniteltu tuettavaksi. YHL vaatii, että eduskunta osoittaa erillisen kohdennetun rahoituksen alueellisten toimintojen varmistamiseksi.

YHL on myös huolissaan yliopiston sivistystehtävästä, johon yliopistojen huono perusrahoitus vaikuttaa. Alat, joiden perustutkimusta ei ole mahdollista suoraviivaisesti siirtää taloudellisesti hyödynnettävän tuotekehittelyn pohjaksi, näivettyvät nyt käytössä olevilla kvartaalitalouden toimintamalleilla.

Suunnitelmat muuttaa yliopistojen sisäänottoa ovat torsoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on esittänyt muutoksia yliopistojen itsemääräämisoikeuden piirissä jo virastoaikana olleisiin perusasioihin. Yliopistojen hallinnolliseen asemaan tehdyn muutoksen jälkeen perusautonomian piirissä oleva opiskelijoiden sisäänotto, opiskelijoiden määrä ja sisäänoton tapa on yliopiston itse päätettävissä.

-Esityksen taustalla sanotaan olevan työurien pidentämistavoite, sanoo YHL:n puheenjohtaja.

Pellinen pitää suunnitelmia yliopistojen opiskelijavalinnan muutoksesta vähintään yhtä onnettomina kuin tuottavuusohjelman toteuttamista samanaikaisesti pakkoalueellistamisen kanssa. Suunnitelmat eivät ole toteuttamiskelpoisia, tämä on tullut lausuntokierroksella täysin selväksi. YHL toivoo, että eduskunta kuuntelee edes tällä kertaa asiantuntijoita.

Kerttu Pellinen tähdentää, että suunnitteilla oleva malli ei pidennä työuria eikä lyhennä opiskeluaikaa. Ainoa seuraus tällaisesta mallista olisi se, että lukiokoulutuksen keskimääräinen kesto pitenisi, kun jokainen jatkopaikkaa haluava varmistaisi arvosanojensa tason riittäväksi. Tämä osaltaan lisää koululaisten stressiä, koska heidän pitäisi osata jo hyvin varhaisessa vaiheessa päättää tulevaisuudestaan.

OKM:n suunnitelman toteuttaminen on myös yliopistojen resurssien kannalta mahdoton.

-Jos sisäänottoja ei toteuteta niin, että pyrkijän motivaatio ja soveltuvuus edes jossain määrin varmistetaan, olemassa olevat resurssit menevät osittain hukkaan, huomauttaa puheenjohtaja Kerttu Pellinen.

Anne Nordström

• YHL:n lausunto valtiontalouden kehyksistä 2011-2014