2/2010

Uusi Itä-Suomen yliopisto karsii väkeä

Pääluottamusmies pitää yt-neuvotteluja hätiköityinä

Itä-Suomen yliopiston käynnistymisen piti rauhoittaa sekavuus, jonka yliopistouudistus, valtion tuottavuusohjelma ja yliopistojen yhdistäminen viime vuonna aiheuttivat. Toisin kävi. 

– Yt-neuvottelut alkoivat huhtikuussa. Liian hätiköiden, pääluottamusmies Juha Riepponen kertoo.

Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampusten tukihenkilöstö on apeissa, jopa pelokkaissa tunnelmissa. Viime vuoden venyminen maksetaan ikävällä tavalla.

– Kiukku ja ketutus näkyvät, paikkakunnan välillä reissaava pääluottamusmies Riepponen kertoo.

– Kyllähän tämä surullista ja raskasta on. Ihmiset ovat kovan kuorman alla.

Työterveyshuollon käynnit kasvoivat keväällä tuntuvasti. Vasta 18. toukokuuta kampukset saivat taas työsuojeluvaltuutetut, joihin henkilöstö voi turvautua.

”Olisi pitänyt odottaa oikeita lukuja”

Yliopisto on ilmoittanut vähentävänsä hallintoja tukipalveluista 80 henkilötyövuotta. Säästyvät varat 1,1 miljoonaa sijoitetaan opetukseen ja tutkimukseen.

– Kyllä tämä tuntuu hieman erikoiselta. Meillä on uusi yliopisto ollut käynnissä vajaat viisi kuukautta, Riepponen sanoo.

Hän pitää yt-neuvotteluja liian hätiköityinä ja niiden ajankohtaa liian aikaisena. Riepponen muistuttaa yritysmaailman toimivan toisin.

– Jos yritys perustelee vähennyksiä taloudellisilla ratkaisuilla, niihin tarvitaan tase ja tilinpäätös. Ratkaisuja ei tehdä talousarvion perusteella.

Jos yliopiston on pakko saada säästöjä, nopein keino olisi lomauttaa henkilöstö määräaikaisesti. Tilannetta olisi pääluottamusmiehen mukaan voitu katsoa, kun tämän vuoden tilinpäätös on valmis.

– Sitten olisi nähty ne oikeat luvut, ja mukaan olisi voitu ottaa strateginen henkilöstösuunnittelu. Koulutusrakenteen muutokset olisi voitu huomioida paremmin. Se olisi ollut oikeampi aika tämän kaltaiseen prosessiin, Riepponen harmittelee.

Hän mainitsee, että Kuopiossa alkaa syksyllä uudelleen hammaslääketieteellinen koulutus, reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen. Toisaalta opiskelijoiden sisäänottoa ollaan supistamassa.

Kolikolla on kaksi puolta

Opetukseen ja tutkimukseen kaivatut lisärahat löytyvät Riepposen mukaan muualta. Nyt ajettu malli tulee yliopistolle kalliiksi.

– Yliopisto on kokonaisuus, jonka jokaisella työntekijällä on se oma tärkeä roolinsa. Jos hallinto- ja tukihenkilöstöä vähennetään, se näkyy varmasti siinä, että opetus- ja tutkimushenkilökunta joutuu tekemään jonkin verran tukipalvelutehtäviä.

He eivät pysty sataprosenttisesti keskittymään omaan tehtäväänsä, Riepponen perustelee.

– Lantilla on aina kaksi kääntöpuolta. Jukossakin pelätään, että opetus- ja tutkimushenkilökunnalle siirtyy näitä tukitehtäviä.

Työnantajaa tämä uhkakuva ei Riepposen mukaan ole vakuuttanut.

Osa tukitehtävistä häviää Riepposen mukaan yliopiston siirtyessä valtion virastosta erillisiksi yksiköiksi. Kaikki tehtävät eivät kuitenkaan katoa.

– Työnantaja tuijottaa tehokkuusnäkökulmaa. Entistä vähempi joukko hoitaa isomman kakun niistä hommista.

Fuusion myötä osa tehtävistä on työnantajan päällekkäisiä. Riepposen mukaan tämä pitää paikkansa osittain.

– Ihmisiä on jo jäänyt eläkkeelle tai siirtynyt muualle töihin, ja määräaikaisia on vähennetty. Säästöjä on jo syntynyt.

Seuraavaksi karsitaan tiedekunnista?

Yliopiston yt-ilmoituksessa 13. huhtikuussa luvataan, että säästö aiotaan saada ensisijaisesti määräaikaisia karsimalla, henkilöstön uudelleensijoittelulla, eläkkeelle siirtymisillä ja muilla keinoin.

Riepposen mukaan henkilöstö on esittänyt mm. työsuhteiden muuttamista osa-aikaisiksi ja lomautuksia. Hän pelkää, etteivät ne riitä. Säästötavoite on 80 henkilötyövuotta.

– Työnantajallahan se ratkaisuvalta on, Riepponen tokaisee.

Vielä viime vuonna valtion tuottavuusohjelma takasi Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa työskenteleville yliopistojen tukihenkilöstölle mahdollisuuden siirtyä valtion muihin tehtäviin. Tätä takaporttia ei enää ole.

Ainoan pehmusteen mahdollisissa irtisanomisissa tuo muutosturva.

– Jotkut varmaan työllistyvätkin, mutta ongelmia on. Ei näillä seuduilla sillä tavalla ole työpaikkoja, että vanhempi väki työllistyisi. Heillä on se työttömyysputki edessään. Kortisto kutsuu.

TE-keskuksen piste saattaa tulla myöhemmin yliopistoihin. Toistaiseksi henkilöstölle on käyty kertomassa muutosturvan ehdoista ja eläke-ehdoista.

– Epäilen, ettei tämäkään yt jää viimeiseksi. Nyt katsotaan keskushallinto ja palveluyksiköt läpi. Luulen, että seuraavaksi lähdetään tiedekunta kerrallaan katsomaan tämä prosessi, Riepponen ennakoi.

Valtion rahanjakomalli yliopistoille ratkaisee hänen mukaansa paljon.

Birgitta Suorsa I UP-uutispalvelu