2/2009

Henkilöstön edustajien puheenvuoro

• Palvelujen yhtiöittäminen poiki sopimuskiistoja

• Työaikapankki tuo joustoa Opetushallitukseen

Palvelujen yhtiöittäminen poiki sopimuskiistoja

Kaisa Lammi oli vaikean valinnan edessä,
Heikki Halme moittii valmistelua kehnoksi

Luottamusmies Heikki Halme peräänkuuluttaa yhtiöittämisessä malttia ja asiantuntemusta.

Vahtimestari- ja muut tukipalvelut yhtiöitettiin Tampereen yliopistossa vuoden alusta. Työehtojen soveltamisessa on edelleen epäselvyyksiä. Luottamushenkilöt luonnehtivat ylimenokautta työteliääksi.

Reilut sata yliopiston työntekijää aloitti vuoden alusta työnsä TAY-Palvelut Oy:ssä. Työt ja työpaikka säilyivät samana kuten omistajakin, Tampereen yliopisto. Moni muu asia kuitenkin muuttui.

– Alku oli vaikeaa. Virkasuhteet vaihtuivat työsuhteiksi, luottamusmies Heikki Halme mainitsee esimerkkinä.

Yliopisto on sitoutunut ostamaan palvelut viiden vuoden ajan. Halme epäilee, että ylipistouudistus ja kiinteistöjen siirto yliopistoille tuo omat mutkansa matkaan.

– Uudistus voi vaikuttaa yliopiston rahoitukseen ja siihen, miten se ostaa palveluja meiltä. Budjettirahat eivät ole enää niin isot.

Yhtiöön siirtyi vahtimestari-, siivous- ja puhelinpalveluiden lisäksi toimistohenkilökunta entisestä teknisten palveluiden keskuksesta. Halme edustaa YHL:läisiä, joita on viitisenkymmentä.

Myös työnjohto ja johtaja tulivat yliopistosta.

Kiire jätti asioita auki

Muutos vietiin läpi vuodessa. Kiire jätti jälkensä. Halme ei anna kummoista arvosanaa muutosjohtamisesta.

– Koko viime kesän valmistelu oli hiljaista. Syksyllä tuli kauhea kiire sopimusten kanssa. Vasta joulukuussa kirjoitettiin uusia työsopimuksia ja irtisanouduttiin viroista.

Työehtosopimiskirjanen valmistui maaliskuussa. Yt-ryhmät ja työsuojeluorganisaatio saatiin kuntoon vasta huhtikuussa muun muassa luottamushenkilöiden vaalien takia.

– Nämä asiat olisi kyllä pitänyt ennakoida, Halme pohtii.

Epäselvyyksiä on riittänyt

TAY-Palveluissa työehdot määräytyvät Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajien LTY:n sopimuksen mukaan, mutta:

– Osittain noudatetaan vanhoja virka- ja työehtoja. Virkasuhteessa oli esimerkiksi vähän paremmat sairauslomaedut. Ne säilyvät sopimuskauden loppuun eli ensi vuoden maaliskuun alkuun, Halme kertoo.

Kahden sopimuksen noudattamisesta on tullut tulkintaongelmia. Halme siteeraa: ”Työehtosopimuksen soveltamisessa otetaan huomioon valtion työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet siltä osin kuin teksti vastaa valtion sopimusta ja vastaavasti LTY:n käytäntöä siltä osin, kuin sopimus pohjautuu LTY:n sopimukseen.”

– Aikaa on mennyt ja vielä on asioita, joita ei ole saatu kuntoon, Halme tuumii.

Toukokuussa piti päästä yhteisymmärrykseen vielä eräistä työaikoihin liittyvistä asioista. Ongelmia oli uuden laskentaohjelman kanssa, joka ei huomioinut kaikkia ylitöitä.

Muille yliopistoille Halme antaa vastaavien muutosten varalle vinkiksi, että kaikki pitää tehdä ajoissa selväksi.

– Eikä liian kiireellä aikataululla. Muuten asiat jäävät puolitiehen.

Etenkin luottamusmies-, yhteistoimintaja työsuojeluorganisaatiot pitää Halmeen mukaan olla kunnossa yhtiön aloittaessa toimintansa.

– Malttia ja asiantuntemusta pitäisi olla, kun tällaisia yhtiöitä tehdään, hän toteaa.

Huonoista vaihtoehdoista parempi

Yliopistouudistus ja valtion ohjeistus ydintoimintoihin keskittymisestä muuttavat yliopistojen toimintaa, sanoo pääluottamusmies Kaisa Lammi. Muutoksessa hän toivoo työnantajalta herkkyyttä henkilöstön kuulemiseen. Vain siten yliopisto saa sitoutunutta väkeä, hän tähdentää.

– Yhtiöittämisestä ei ollut helppo päättää. Se oli aikamoista painimista. Asioita piti tarkastella koko yliopiston näkökulmasta tulevaisuutta ajatellen, Kaisa Lammi muistelee.

Hän on Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies ja yliopiston hallituksen jäsen.

– Roolit ovat hieman ristiriitaiset. Hallituksen jäsenenä tein päätöksen yhtiöittämisestä, ja luottamusmiehenä olen valvonut henkilöstön aseman turvaamista.

Tarkemmat kannattavuussuunnitelmat ja -laskelmat kerrottiin henkilöstölle ytmenettelyssä.

– On sitten eri asia, kuinka ymmärrettäviä tällaiset laskelmat ylipäätään ovat, Lammi toteaa.

Hän päätyi uskomaan konsulttien laskelmia toiminnan kannattavuudesta.

– Yliopistouudistus ja valtion ohjeistus ydintoimintoihin keskittymisestä muuttavat toimintaa joka tapauksessa. Joissakin muissa yliopistoissa siivouspalvelut on ulkoistettu yksityiselle firmalle. Se on henkilöstön kannalta kovempi ratkaisu, Lammi vertaa.

– Yhtiö pysyy kuitenkin yliopiston omistuksessa, hän tähdentää.

Menettelytavat pohdituttavat

Päätöstä helpotti se, että aiesopimuksessa luvattiin noudattaa yliopiston toimintakäytäntöjä. Yhtiö kuitenkin muutti käytänteitä vedoten työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun.

– TAY-palveluiden toiminta näyttää perustuvan siihen, ettei henkilöstöön voi luottaa. Eri asia on, jos on syytä epäillä väärinkäytöksiä, Lammi kommentoi töiden jatkuvaa kontrollointia.

Jos työntekijä jää hoitamaan sairasta lasta, hänen puolisonsa työpaikalta tiedustellaan läsnäoloa. Ylenmääräinen kontrolli synnyttää Lammin mukaan epäluuloa, mikä on pois yhtiön tuloksen tekemisestä.

Pääluottamusmies toivoo, että kyse on alkukankeudesta.

– Tässä olisi toivonut hiukan herkkyyttä henkilöstön kuulemiseen, hän sanoo.

– Toivottavasti vastaava työnantajapolitiikka ei leviä muualle yliopistoon.

Tukitoimintoja karsitaan vielä?

Paineet yliopiston tukitoimintojen karsimiseen säilyvät Lammin mukaan yhtiöittämisestä huolimatta.

Valtio haluaa keskittää talous- ja henkilöstöpalvelut palvelukeskuksiin. Yliopistolla ei ole asialle lämmetty. Rahanmeno kalliisiin tietojärjestelmiin voi kuitenkin muuttaa mielen.

Lammi tähdentää, että henkilöstöä kuulemalla yliopisto saa sitoutunutta väkeä. Kolmikantainen edustus pitäisi siksi säilyttää yliopiston hallinnossa.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu

Työaikapankki tuo joustoa Opetushallitukseen

Jari Kiriloff epäilee tuottavuusohjelman vievän organisaatiouudistuksen hyödyt

Opetushallituksen uusi organisaatio on ajettu sisään. Muutos tehtiin yhdessä henkilöstön kanssa, henkilöstön yt-edustaja Jari Kiriloff kiittelee. Valmis sapluuna joutuu koetteille pikapuolin, sillä tuottavuusohjelman mukaan väkeä pitää vähentää kuuden henkilön vuosivauhtia.

Jari Kiriloff toivoo, että hiljaisen tiedon siirtoon annettaisiin mahdollisuus. - Nyt tulokas joutuu ihmettelemään, mitä kaikkea pitää tehdä ja varsinkin miten. Pöytä voi olla täynnä keltaisia lappuja eläkkeelle lähteneen jäljiltä.

Organisaatiouudistus muutti Opetushallituksen palvelukartan toiseksi, yksiköiden nimet vaihtuivat ja tehtävänjako.

– Nykyinen organisaatio vastaa paremmin koulutuksen ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toivottavasti siihen tällä organisaatiolla pystytään, Jari Kiriloff sanoo.

Hän on Opetusalan henkilöstöyhdistyksen OHY:n varapuheenjohtaja ja Opetushallituksen yt-edustaja.

Tavallinen ihminen ei välttämättä eroa huomaa, sillä tärkeimmät palvelut löytyvät perusnimikkeiden alta miltei entiseen tapaan.

– Muutos ei näy ehkä ulospäin. Ainakin minulla on vielä suuria hahmottamisvaikeuksia, missä ”laatikossa” kukin ihminen täällä on, Kiriloff kuvailee.

Suurimmalla osalla työtehtävät säilyivät ennallaan. Tehtäviä on toki järjestetty uudelleen.

Kuusi ihmistä lähtee vuosittain

– Valtion tuottavuusohjelman mukaan vuosina 2010–2011 pitäisi vähentää 18 henkilötyövuotta Opetushallituksesta, Kiriloff kertoo.

Toistaiseksi irtisanomisiin ei ole jouduttu. Ihmisiä on lähtenyt eläkkeelle, ja muihin töihin. Töiden järjestäminen kuitenkin vaikeutuu.

– Emme voi tarkasti tietää, mistä yksiköstä ihmiset lähtevät. Tilalle ei välttämättä palkata uusia.

Tuottavuusohjelmaa ollaan jatkamassa vuoteen 2015 saakka.

Työaikapankki tuo joustoa Opetushallitukseen Jari Kiriloff epäilee tuottavuusohjelman vievän organisaatiouudistuksen hyödyt

– Se merkitsisi kaikkiaan tästä sinne 38 henkilötyövuoden vähentämistä. Eli noin kuutta henkilötyövuotta vuodessa. Se on todella haaste, Jari Kiriloff toteaa.

Kaikkiaan Opetushallituksessa työskentelee hieman yli kolmesataa ihmistä. Heistä YHL:läisiä on nelisenkymmentä.

– Kun Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus toimivat erikseen, niissä kummassakin oli tuon verran väkeä. Vuonna 1991 väki puolitettiin Opetushallituksen perustamisen yhteydessä.

Kiriloff huomauttaa, että tuolloin oli vielä helppo löytää päällekkäisiä tehtäviä.

– Nyt rupeaa menemään jo aika tiukalle. Valtion ohje on karsia tehtäviä ja keskittyä ydintehtäviin.

– Se on aika haasteellista. Mistä löydetään tekijät niille töille, jotka saadaan Opetushallituksesta pois, Kiriloff kysyy.

Opetushallitus on jo ulkoistanut oppikirjojen myynnin. Muita irrotettavia osia on vaikea keksiä.

– Varmaan koko hallinnonalalla on vielä päällekkäisyyksiä. Niiden löytäminen vaatii tsemppaamista ja koordinaatiota.

Keskusteluyhteys on hyvä

Opetushallituksessa henki on Kiriloffin mukaan hyvä, vaikka paineita on ollutkin. Keskusteluyhteys toimii.

 – Esimerkiksi yt-kokouksissa talon johto kuuntelee henkilöstön edustajia.

Johtajan vaihdos reilu vuosi sitten herätti lehdistössäkin kiinnostusta. Kiriloff on tyytyväinen lopputulokseen.

– Olemme tasavertaisina johdon edustajien kanssa pöydän ääressä neuvottelemassa asioista. Siinä suhteessa olemme menneet aimo harppauksen eteenpäin.

Työaikapankki ei kiinnosta kaikkia

Henkilöstön jaksaminen organisaatiouudistuksen, remonttievakon ja tuottavuusohjelman keskellä on kovilla.

– Onhan se raskasta. Jonkin verran on ollut mielenterveyteen liittyviä sairauslomia. Niiden taustalla voi olla muutakin, Kiriloff muistuttaa.

Suunta on kuitenkin parempaan.

– Viime vuonna työtyytyväisyys oli noussut 3,1:stä 3,2:een, kun viisi on paras. Valtion keskiarvo on 3,3, Kiriloff muistuttaa. Ylitöiden ja harmaiden ylitöiden määrä kuitenkin huolestuttaa.

– Aika monet työskentelevät siellä jaksamisen äärirajoilla koko ajan. Tähän liittyy harmaan ylityön ongelma. Tehdään iltaisin ja kotona. Ne eivät näy työaikakirjanpidossa.

Kellokortilla olevat yli 40 tunnin ylityöt leikkautuvat muutaman kuukauden välein. Pahimmillaan ylityötunteja on ollut muutama sata.

– Mikäli työntekijä ei ole tehnyt sopimusta työaikapankkiin siirrosta, ylityöt vain katoavat. Kaikki eivät valitettavasti ole lähteneet mukaan työaikapankkiin, Kiriloff huomauttaa.

Asiasta on keskusteltu esimiesten kanssa.

– Siihen täytyy puuttua, Kiriloff painottaa.

Etätyöt uudelleen puntariin

Opetushallitus toimii uusituissa tiloissa Hakaniemessä.
Valoisat käytävät ovat kaikkien mieleen, avokonttorit jakavat mielipiteitä.

– Kaikille on hyvät työvälineet, kännykät ja kannettavat tietokoneet. Ne mahdollistavat liikkuvamman työnteon, Kiriloff kertoo.

Etätyösopimukset ovat tarkastelussa. Remontin aikana Opetushallitus oli evakossa teollisuusalueella ahtaissa tiloissa ja etätyölupa heltisi helposti.

– Etätyöt aiheuttavat jonkin verran närää. Tosiasia on se, että työpaikalla olevien työpaineet ovat kovemmat. Nyt mietitään, onko mahdollista purkaa osa etätyösopimuksista.

Kiriloffin mukaan etätyön ehdot täytyy  saada selvemmiksi. Tulosvastuu ja tarkka tehtävän määrittely etätyöpäiväksi voisi olla hyvä vaihtoehto.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu