|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||||||||||||||||||
2/2009
< Palaa sisällysluetteloon YHL:n jäsenet etsivät ja tallettavat tietoaarteitaYliopistojen henkilöstö tallettaa kirjat ja vuosijulkaisut oikeisiin paikkoihin, kaivaa esiin tarvittavan tiedon ja hankkii kirjat vaikka Aasiasta. Sarjassamme kerrotaan, minkälainen tuki YHL:n jäsenten asiantuntemus on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Erikoiskirjasto yhden ihmisen varassa
Kuka: Helena Ignatius
Pelastusopiston kirjasto on Suomen palo- ja pelastusalan keskuskirjasto. Alan järjestöt, pelastuslaitokset, palokunnat ja korkeakoulut tietävät, mistä kirjallisuutta voi lainata. - Kaikki alan kaukolainat välitetään meidän kauttamme, vaikka itse kirja sijaitsisi jossain muualla, kirjastonhoitaja Helena Ignatius kertoo. Pelastusopiston kirjaston aineistotietokannassa on muun muassa Suomen Palopäällystöliitossa, sisäasiainministeriön pelastusosastolla ja Kriisinhallintakeskuksessa sijaitsevia julkaisuja. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kokoelma siirrettiin viime syksynä fyysisestikin Pelastusopistoon. Kirjasto aloitti miltei tyhjästä Ignatiuksella on ollut vuoden verran työkaverinaan toimistosihteeri. Toisin oli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Ignatius palkattiin vastaperustetun kirjaston ainoaksi työntekijäksi. Yhden työntekijän oheistehtävänään hoitama kirjasto muuttui vähitellen ammattialakirjastoksi. – Kirjastohan ei ole koskaan kokonaan valmis, mutta silloin se oli pahasti keskentekoinen. Aineistoa oli luetteloituna 800 nimikettä, nyt 22 000. – Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tiedonlähteitä on niin valtavasti, että yhden ihmisen aika menisi tutkaillessa netistä, mitä siellä on. Opettajilta tulee esityksiä hankinnoista. Järjestöt, ministeriö ja VTT julkaisevat Pelastusopiston ohella alan kirjallisuutta. – Lisäksi yliopistoista on alkanut tulla jopa väitöskirjoja meidän alaltamme, Ignatius toteaa. Opinnot eivät tyssää aineistopulaan Opistossa on monta linjaa. Suurin osa opiskelee pelastajakoulutuksessa muun muassa tulipalojen sammuttamista, ennaltaehkäisyä ja ensihoitoa. – Sitten ovat hätäkeskuspäivystäjät, alipäällystökoulutus ja päällystökoulutus. Päällystökoulutuksesta valmistuu AMK-tasoisia paloinsinöörejä. Koulutus on järjestetty yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. – Päällystöopiskelijat käyttävät kirjastoa kaikkein eniten, opettajien ohella. Lopputyövaiheessa kaikki opiskelijat tarvitsevat kipeimmin kirjastonhoitajaa. – Annan aika varhaisessa vaiheessa opetusta tiedonhankinnassa. AMK-opiskelijat pääsevät myös Savonia-ammattikorkeakoulun tietokantaan. Jos opiskelija ei itse saa hakulausekkeillaan tulosta, hän varaa ajan Ignatiukselle. – Ja jos tuohon tulee ykskaks opiskelija ongelmineen, kyllä ne pitää hoitaa. Valmistuminen ei saa olla ainakaan kirjastosta kiinni. Ongelma ei ole aina selkiytynyt asiakkaallekaan. – Sitä pitää osata kysellä. En usko, että joskus selvittäisiin ilman sitä kirjastotätiä, Ignatius sanoo. Rähjäinen paketti Jakartasta Moitteita kirjasto saa opiskelijoilta ahtaista tiloistaan. Neljä päätettä on vähän noin 350 kokoaikaiselle opiskelijalle. Myös lukusalipaikat ovat kortilla. – Yleensä kaikki kuusitoista paikkaa ovat täynnä. Meillä tulevat seinät vastaan, Ignatius kuvailee. Kiitosta kirjasto on kerännyt palvelustaan. – Sellaista tilannetta ei ole tullut, jota ei olisi selvitetty, Ignatius sanoo. Kerran Kriisinhallintakeskuksen piti saada nopeasti oppikirjoja Aasiasta. Tilaus lähti, mutta vahvistusta ei kuulunut loman jälkeenkään. – Syyskuussakaan kirjaa ei ollut tullut. Niinpä se kaivettiin netistä ja ryhdyttiin tulostamaan, kopioimaan ja kansittamaan kiireellä, jotta kurssi pääsisi alkuun. – Juuri kun huokaisin helpotuksesta, tuli pölyinen ja oikein rähjäinen paketti Jakartasta, Ignatius nauraa. Puun ja kuoren välissä Pelastusopiston yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu AMK-tutkintojen osalta. Sisäasiainministeriö toivoo, että yhteistyökumppaneita löytyisi muista ministeriön alaisista oppilaitoksista. – Työryhmä pohtii parhaillaan, kuinka Pelastusopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Raja- ja merivartiokoulun kirjastojen yhteistyötä ja aineistotietokantoja tulisi kehittää, Ignatius kertoo. – Tässä olen puun ja kuoren välissä. Toisaalla on hallinnonalan yhteistyö, toisaalta paikallinen Itä-Suomen yliopistoa myöten. Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu Kirja-aarteet talteen vaikka vietnamiksiKuka: Kaija Kirjavainen
Varastokirjastosta löytyy aineistoa aina 1800-luvulta tähän vuoteen, opastaa Kaija Kirjavainen. Kaija Kirjavainen ihmetteli ensimmäistä kertaa Varastokirjastoon tullessaan, kuinka ihmiset voivat tehdä töitä tapaamatta asiakkaita. – Nyt olen ollut itse täällä viisitoista vuotta, hän naurahtaa. Varastokirjastoon kootaan kirjastoista tulevat teokset ja lehdet, yksi kutakin. Myös muissa maissa julkaistut teokset päätyvät tänne. Kirjastot itse päättävät, mitä materiaalia Varastokirjastoon lähettävät. – Yleensä aineistoa, jonka käyttö on vähäistä. Esimerkiksi lääketieteen ja tekniikan aineisto vanhenee ja täytyy hankkia uutta, Kirjavainen kertoo. – Aineistoa on 1800-luvulta aina tähän vuoteen. Myös kirjastojen yhdistymisessä hävitettävät kaksoiskappaleet päätyvät toisinaan Varastokirjastoon. – Kirjastot katsovat ensin tietokannasta, joko teos on meillä. Sitten he
lähettävät meiltä puuttuvat tänne. Meillä on velvollisuus Luetteloija hakee kärryllisen teoksia kerrallaan. – Meitä on yhdeksän luetteloijaa tallentamassa kaikkea tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Neljä henkilöä käsittelee kausijulkaisuja. 65 000 hyllymetriä kirjoja Tavallisessa kirjastossa kirjat ovat hyllyssä luokittain, mutta Varastokirjastossa saapumisjärjestyksessä ja koon mukaan. Kokoluokkia on kolme. – Hyllyssä voi olla rinnakkain aivan tuore kirja ja 1900-luvun alun saksalaista fraktuuraa. Kaikkiaan 65 hyllykilometriä kirjoja pysyy järjestyksessä. – Kirjoihin laitetaan viivakooditarra, joka kertoo kirjan sijainnin varastossa, ja niteen ID-tunnustarra, jonka avulla kirjan tiedot löytyvät, Kirjavainen kertoo. Tarran tietoja tarvitaan, kun kirjastosta tulee tilaus. Kirjavaiselle kaukopalveluvuoro tulee noin pari kertaa kuukaudessa. Silloin hän sujahtaa potkulaudalla oikealle hyllyriville, veivaa hyllyn esiin ja etsii kirjan. – Varastokirjastosta saa tilata kaukolainan ilmaiseksi. Vain palautus maksaa. Varastokirjasto pitää kunnia-asianaan hoitaa tilaukset nopeasti. Teokset lähtevät eteenpäin saman päivän kuluessa. – Artikkelit toimitetaan pdf-tiedostoina 24 tunnin sisällä. Pilkuntarkkuutta tallentamisessa Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Varastokirjasto on maailman ensimmäinen, johon kootaan sekä tieto- että kaunokirjallisuutta ja joka palvelee koko kirjastoverkkoa. – Meillä on tulostavoitteet kirjojen luetteloinnissa, Kirjavainen kertoo. Tahtia on hieman hidastanut vuoden vaihteessa käyttöön otettu uusi formaatti ja valtakunnallinen yhteisluettelo Linda-Aleph. Teos kirjataan omaan Vaari-tietokantaan ja Lindaan. Lisäksi käytetään apuna kansainvälisiä yhteisluetteloita mm. Bookwherea, josta tietueita poimitaan, konvertoidaan ja korjataan sopiviksi. – Uudessa järjestelmässä tietueita pitää tallentaa, editoida, konvertoida, muokata ja hakea moneen kertaan. Työ on käsityötä, pilkunviilaamista. Välimerkitkin pilkkuineen ja puolipisteineen pitää nykyisin laittaa itse. Kroatiasta Afrikan kieliin Oman lisänsä työhön tuovat erikieliset kirjat. – Meillä on teoksia yli sadalla kielellä. Kärryssä voi olla vierekkäin ranskaa, saksaa, jotain Afrikan kieltä tai kroatiaa. Pitää osata myös päätellä esimerkiksi, onko kyseessä sana vai artikkeli. Erikoismerkit eli diakriitit vaativat paneutumista. Ranskan aksentit ja saksan uun kaksoispisteet kuuluvat helpoimpiin. – Niitä pitää rakennella. Normaalista näppäimistöstä ei saa kaikkea irti. Joskus on vietnamiakin väännetty koneelle kaikkine pilkkuineen, Kirjavainen hymähtää. – Ovathan ATK ja järjestelmät ihana asia. Kirja on hetkessä haettavissa ympäri maailmaa. Toisinaan kuitenkin mietin, hallitseeko tekniikka jo ihmistä. Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu
|
|
|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||
