2/2009

”Kaikki henkilöstöryhmät otettava huomioon”

Kerttu Pellisen mielestä yliopistolain uudistus olisi kannattanut ulottaa hallituskauden yli. Korkeatasoinen tutkimus vaatii, että yliopiston perusinfrastruktuuri hoidetaan, hän sanoo. Kuva: Pekka Sipola

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen on saavuttanut 60 ikävuoden rajapyykin. Pellisen mielestä yliopistolaitos on muuttunut 1980-luvulta kovempaan suuntaan. Suurin muutos on vasta edessä uuden yliopistolain myötä.

Kerttu Pellisen mielestä on hyvin tärkeää, että uudessa yliopistolaitoksessa tunnustetaan kaikkien työntekijöiden ja kaikkien tehtävien arvo.

– Ei saa lähteä jakamaan väkeä eri ryhmiin tehtävien mukaan. Jokainen tehtävä yliopistossa on äärimmäisen tärkeä. Perustehtävät ovat toki tutkimus ja opetus. Näiden kahden onnistumiseen tähtää kaikki työ, mitä yliopistoissa tehdään. Pellinen huomauttaa, että korkeatasoinen tutkimus vaatii, että yliopiston perusinfrastruktuuri eli kirjastot, tilat, laitteet ja tietotekniikka pidetään kunnossa.

Hän korostaa myös tutkimuksen ja opetuksen muiden tukitehtävien ja yliopistohallinnon tehtävien merkitystä.

– Kun katsotaan huippututkijoiden rekrytointia ja kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemista, tutkimuksen ja opetuksen hyvä perusinfrastruktuuri on hyvin tärkeää. Pitäisi aina muistaa, että meidän systeemimme ei toimi kuin antiikin Kreikassa, jossa opetusta annettiin puun alla auringossa.

Ay-uralle sattuman kautta

Pellinen päätyi ay-aktiiviksi osin sattuman kautta.

– Joskus 1980-luvun alkupuolella Helsingin yliopistossa tarvittiin työsuojeluvaravaltuutettua. Varsinainen valtuutettu oli luopumassa tehtävästään. Minulle kerrottiin, että varsinaiseksi valtuutetuksi olisi jo ehdokas, mutta varavaltuutettua tarvittaisiin.
Ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoista.

Kävikin niin, että Pellisestä tehtiin saman tien varsinainen työsuojeluvaltuutettu.

– Työsuojeluvaltuutetun homma oli tosi mielenkiintoista. Olin 12 vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Sinä aikana Helsingin yliopiston työsuojelu kehittyi ammatillisempaan suuntaan. Aikaisemmin oli ajateltu, että ainoat työsuojeluongelmat ovat teollisuudessa ja fyysisissä töissä.

Pääluottamusmiehestä puheenjohtajaksi

Työsuojeluvaltuutetun paikalta Pellinen nousi Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen HYHY:n pääluottamusmieheksi.

– Helsingin yliopiston pitkäaikainen pääluottamusmies oli edelleen tehtävässään, mutta varapääluottamusmiestä kaivattiin.
Pääluottamusmies oli aika lähellä eläkeikää, ja haettiin varsinaiseen pääluottamusmiehen tehtävään koulutettavaa varahenkilöä.

– Vaikka tunsin, että olin sielultani enemmän työsuojeluvaltuutettu kuin luottamusmies, lähdin kuitenkin tehtävään. Kun pääluottamusmies jäi eläkkeelle, minusta tuli Helsingin yliopiston toimihenkilöitä edustava pääluottamusmies.

YHL:n puheenjohtajaksi Pellinen nousi niin ikään varamiehen paikalta.

– Olin kymmenen vuotta HYHY:n pääluottamusmiehenä. Silloin YHL:n puheenjohtaja Päivi Kumpulainen hakeutui Pardiaan töihin. Olin silloin ensimmäinen varapuheenjohtaja ja Kumpulaisen kautta oli vielä toista vuotta jäljellä. Lähdin hoitamaan puheenjohtajan tehtävää varasijalta. Se oli vaihe, kun yliopiston uuden palkkausjärjestelmän kehittämistyö oli aika lähellä loppusuoraa. Minut valittiin loppukaudeksi puheenjohtajaksi.

Työnantajan otteet koventuneet

Pellisen mielestä yliopistot ovat muuttuneet entistä enemmän tavallisten työpaikkojen kaltaisiksi. Työnantajalla on selvä työnantajarooli ja työntekijät joutuvat asettumaan entistä enemmän työnantajaa vastaan.

– 1990-luvulta 2000-luvulle työnantajapolitiikka on koventunut, Pellinen sanoo.

Muutos alkoi Pellisen mielestä jo 1980-luvulla, jolloin yliopistojen henkilöstömäärät kasvoivat. Aikaisemmin yliopistoissa oli lähinnä sihteereitä, assistentteja ja professoreita. 1980-luvulla yliopistoihin otettiin tutkimuksen tukihenkilöstöä ja eritasoisia määräaikaisia tutkijoita.

– Työnantajan direktio-oikeuden korostaminen on lisääntynyt. Asioista, joista aikaisemmin olisi neuvoteltu, on alettu tehdä yhä enemmän työnantajapäätöksiä. Tätä on alkanut tapahtua 2000-luvulla.

Henkilöstöjohtamisen otteiden koventuminen on Pellisen mielestä yleinen ilmiö.

– Tiukempaan suuntaan ollaan koko aika menossa. Sopimukset ovat totta kai edelleen olemassa, ja sopimusneuvotteluissa saadaan kohtuullisia tuloksia, mutta soveltamiseen liittyvät erimielisyydet ovat lisääntyneet.

Kerttu Pellinen toivoo, että työnantajaosapuoli hoitaisi tehtävänsä kunnolla ja hyvää neuvottelutapaa kunnioittaen. Kuva: Pekka Sipola

Miksi yliopistolakia kiirehditään?

Pellisen mielestä uutta yliopistolakia on valmisteltu liian kiireisellä aikataululla.

– Jatkuvasti on ollut ihan tolkuton kiire. Tämä kiire on aivan selvästi poliittinen kysymys.

Hänen mielestään hallitus on ollut hieman liian kunnianhimoinen yliopistouudistuksen aikataulussa. Yksi hallituskausi on liian lyhyt koko prosessin läpiviemiseen taustaselvityksestä toimeenpanoon asti.

– Tämän muutoksen seuraukset voivat olla paljon laajempia kuin tällä hetkellä ajatellaankaan. Puhun lähinnä suomalaisten opiskelijoiden asemasta, suomalaisesta koulutuspolitiikasta ja korkeakoulupolitiikasta kaiken kaikkiaan.

Pellisen mielestä uudistus olisi kannattanut ulottaa hallituskauden yli. Hänen mielestään uhkana on myös, että uudistuksen myötä yliopistohallinto ei kevenekään.

– Ennen kaikkea tämä on iso muutos yliopistoille. Tämä vaikuttaa henkilöstön asemaan, ja siihen, kuinka paljon yliopistoissa joudutaan jatkossa panostamaan hallintoon. On paljon moitiskeltu, että valtionhallinto on kankea, mutta minun käsitykseni mukaan hallinto ei vähene tämän uudistuksen myötä lainkaan, se tulee vain vähän erilaiseksi.

Pitääkö YHL:n muuttua?

Pellisen mielestä YHL:n ei tarvitse muuttaa rakenteitaan tai toimintatapojaan uuden yliopistolain takia.

– Yliopistojen työnantajayhdistys on perustettu. Se tulee olemaan taho, jonka kanssa yliopistojen kollektiivisopimuksista neuvotellaan. Myös työnantajapuolella on tavoitteena, että yliopistoja koskevat kollektiivisopimukset tehdään.

– YHL neuvottelee jatkossakin Pardian mandaatilla tarvittavista sopimuksista, Pellinen sanoo.

Pellinen toivoo, että työnantajaosapuoli hoitaa tehtävänsä kunnolla ja hyvää neuvottelutapaa kunnioittaen.

– Toivoisin, että niin sanottua työnantajaosaamista tulee lisää. Eli neuvotteluosaamista. Sitä tarvitaan nyt, kun siirrytään tulevaisuuden maailmaan, jossa yliopistoilla on omat neuvotteluoikeudet.

Pellisen mukaan tulossa on tiukka neuvottelusyksy. Uudenmallisten yliopistojen on määrä aloittaa ensi vuoden alusta, mutta palkka-asiat ja työsuhteiden laadulliset seikat ovat edelleen auki.

YHL:n hallitus oli salaa harjoitellut yhteistä esiintymistä ja vetivät onnittelusäkeistön tunteella. Maljat kohotettiin päivänsankarille. Kuva: Jari Tolvanen

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu