2/2009

Alueellistamisessa on kyse ihmisistä

Valtion toimintojen ja tehtävien alueellistamisesta käydään vilkasta keskustelua. Kiista koko hankkeen järkevyydestä repii jo hallituspuolueidenkin rivejä. Myös pardialaisten jäsenten mielipiteet jakaantuvat kahtia. Vastakkain ovat nousseet maakunnissa asuvat vs. pääkaupunkiseudulla asuvat. Ihmisten mielissä sekoittuvat aluepolitiikka ja henkilöstön etujen puolustaminen.

Kuva: Eija Hiltunen

Aika ajoin Pardia saa kritiikkiä kannanotoistaan alueellistamisista. Puheenjohtaja Antti Palola joutuu, erityisesti
maakuntamatkoillaan, perustelemaan järjestönsä kantaa asiassa.

– Pardian on henkilöstöjärjestönä velvollinen tarkastelemaan ja arvioimaan jokaista alueellistamishanketta ja sen seurauksia ennen kaikkea henkilöstön näkökulmasta - ei alueiden näkökulmasta, painottaa Pardian puheenjohtaja.

Pardia on valtion suurin henkilöstöjärjestö ja sen on kannettava vastuunsa henkilöstön aseman turvaamisesta alueellistamishankkeissa - kuten kaikissa muissakin muutoshankkeissa. Vastuun alueiden kehittämisestä kantavat poliitikot. Tehtäväjako on tältä osin hyvin selvä.

Alueellistamisilla tehdään politiikkaa

Palola muistuttaa, että alueellistamisohjelma on samanlainen poliittinen päätös kuin valtion tuottavuusohjelma. Tavoitteet kummankin ohjelman osalta määriteltiin jo Lipposen II hallitusohjelmassa. Lisätavoitteista on päätetty Vanhasen hallituksissa. Tavoitteet ulottuvat vuoteen 2015, joten myös seuraava hallitus pääsee osalliseksi nyt tehdyistä linjapäätöksistä. Molempien hankkeiden tavoitteiden toteuttamista ohjataan voimallisesti valtionvarainministeriöstä mm. budjetin ja toimintamäärärahojen kautta.

– Pardia on valtion henkilöstöjärjestöistä kaikin voimallisemmin tehnyt työtä henkilöstön aseman turvaamiseksi, sanoo Antti Palola. Olemme toistuvasti, usean vuoden ajan pitäneet esillä tuottavuus- ja alueellistamisohjelmien välistä ristiriitaa. Tuottavuusohjelmaksi naamioitu valtion väen vähentämisohjelma vie alueilta huomattavasti enemmän valtion työpaikkoja, kuin alueellistaminen niitä sinne koskaan kykenee tuomaan.

Työpaikkojen alueellistaminen paikkakunnasta – olkoon paikkakunta mikä tahansa - toiseen on henkilöstön kannalta aina kivulias päätös. Uusien toimintojen perustaminen toiselle paikkakunnalle on kuitenkin henkilöstön kannalta vähemmän haasteellinen kuin jo olemassa olevien tehtävien ja toimintojen alueellistaminen. Alueellistamiseen liittyvillä tehtävä- ja henkilösiirroilla on vaikutusta välillisesti myös perustuslakiin, jossa jokaiselle on turvattu oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa.

Kyse on ihmisestä - ei vain työtehtävän siirrosta

Vuoden 2008 työolobarometri kertoo valtion henkilöstön kokemusten epävarmuudesta ja ristiriidoista lisääntyneen edellisiin vuosiin verrattuna. Puheenjohtaja muistuttaa, että alueellistamisessa kyse on henkilön lisäksi myös hänen perheensä hyvinvoinnista sekä työ- ja perhe-elämän aidosta yhteensovittamisesta. Toimenpiteiden kohteena oleva henkilöstö kokee alueellistamisen äärimmäisen vastenmielisenä.

– Mikäli toimeenpanossa ei huomioida yksilöiden toivomuksia ja tarpeita, toimitaan valtion henkilöstöpolitiikan linjan vastaisesti, huomauttaa Palola.

Epävarmuus tulevaisuudesta ja pelko pakonomaisesta paikkakunnan vaihdoksesta ajaa henkilöstöä eläkkeelle tai muutoin pois työelämästä.

– Tämä ei voi olla hallituksen tavoitteiden mukaista?, sivaltaa Palola.

Valtion harjoittama henkilöstöpolitiikka on koetuksella

Palolan mukaan valtioneuvoston henkilöstöpoliittiset periaatteet ovat olleet viimeaikoina kovalla koetuksella. Valitettavasti eräät viimeaikaiset poliittiset päätökset alueellistamisista ja virastojen uudelleenjärjestelyistä ovat vieneet edellytykset uskottavalta yhteistoiminnalta. Myös alueellistamisen perustelujen uskottavuus on murentunut.

Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että perustettavat virastot joutuvat käymään läpi alueellistamisselvityksen.

– Valitettavasti eräät selvitykset ovat olleet varsin puutteellisia ja niiden lopputulokset eivät kaikilta osin kestä kriittistä tarkastelua, hän huomauttaa.

Palolan mukaan toimivan ja osaavan työyhteisön voi hajottaa, mutta ei synnyttää hallinnollisilla eikä poliittisilla päätöksillä.

Valtio on kansansa palveluksessa

Valtion tehtävänä on turvata laissa määrättyjä palveluja kansalaisilleen. Tuottavuusohjelma kuitenkin tarkoittaa sitä, että valtio tosiasiallisesti vetäytyy varsin voimallisesti maakunnista.

– Alueiden kehittyminen turvataan parhaiten siten, että valtio lopettaa alueilta vetäytymisen ja luopuu toimintojensa alasajosta sekä kansalaisille tarjottavien palvelujen karsimisesta, sanoo Pardian puheenjohtaja. Alueellistamiskikkailulla ei ratkaista  maakuntien ahdinkoa eikä korvata sieltä hävinneitä työpaikkoja.

Anne Nordström