2/2008

Taideyliopisto vai yliopistoverkosto?

Taideyliopiston perustaminen saa kannatusta Teatterikorkeakoulun rehtorilta Paula Tuoviselta. Kuvataideakatemian rehtori ja Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksen professori torjuvat koko idean. Sibelius-Akatemian rehtori epäilee fuusion hyötyjä.

Kuva: Birgitta Suorsa.

Taideyliopisto on ollut suunnitelmissa enemmän tai vähemmän jo 20 vuotta. Se järkevöittäisi toimintaa, ja opetukseen jäisi enemmän rahaa, rehtori Paula Tuovinen sanoo.

- Esimerkiksi Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia ovat yhdessä paljon pienempi kuin jokin Helsingin yliopiston laitoksista, Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen vertaa.

Hänestä pienten yliopistojen voimavarat on syytä yhdistää.

– On aika järjetöntä, että tämän kokoiset pikkuruiset yksiköt ovat autonomisia yliopistoja. Kuvataideakatemialla on 250
opiskelijaa, meillä 430.

Tuovinen huomauttaa, että Taideteollisessa korkeakoulussa, Kuvataideakatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa käsitellään jokaisessa samat paperit kuin Helsingin yliopistossa. Rutiinitoimintojen karsimisella saataisiin hänen mukaansa kehitysrahaa opetukseen ja ehkä tukitoimintoihinkin.

Hän usuttaa ajatusleikkiin: – Olisi aika järjetöntä, jos teologinen yliopisto olisi erikseen tai kaikilla lääketieteen osa-alueilla olisi omansa.

Taide tarvitsee omat mittarinsa

Suuruuden ekonomialla on Tuovisen mielestä puolensa. Silti Teatterikorkean siirtyminen esimerkiksi Helsingin yliopiston
tiedekunnaksi tai laitokseksi ei häntä houkuta.

– Taideyliopistot ovat poikkeus akateemisessa maailmassa. Tarvitsemme erilaiset mittaristot kuin tiedeyliopistot. Siksi on järkevää säilyttää suora keskusteluyhteys ministeriön kanssa.

– Jos taideyliopistot kuuluisivat Helsingin ylipistoon taiteiden tiedekuntana, se olisi tavallaan taideyliopisto. Mutta silloin ääntämme käyttäisi Helsingin yliopisto ja erityislaatumme voisi unohtua, Tuovinen pohtii.

Autonominen Taideyliopisto toisi hänestä pääkaupunkiseudulle hyvän kokonaisuuden koko valtakuntaa ajatellen.

– Taideyliopisto, Innovaatioyliopisto ja Helsingin yliopisto muodostaisivat hyvän ringin. Ne voisivat tehdä keskenään joka
suuntaan yhteistyötä.

Taidekasvatus yhdistää nelikkoa

Oppiaineita voisi Tuovisen mielestä siirtää yliopistojen kesken. Innovaatioyliopistoon menevä Taideteollisen elokuvataiteen osasto sopisi Taideyliopistoon.

– Siellä kaikki sisältöalueet ovat yhteisiä meidän kanssa: näytteleminen, ohjaaminen, dramaturgia, käsikirjoittaminen, kirjoittaminen, liike, lavastus, valaistus, puvustus ja äänet.
Yhtä perustellusti Tuovisen mukaan voidaan kysyä, onko kuvataidekasvatuksen paikka Innovaatioyliopistossa.

– Taidekasvatus on yhteinen osa-alue nykyisille taideyliopistolle. Tässäkin on synergian paikka. Taideyliopistoon voisi perustaa taidekasvatuksen osaston, jossa olisi useampi taidekasvatuksen professori. Tulisi keskustelua ja erilaisia näkökulmia.

”Oma henki” säilyisi pitkään

Teatterikorkeakoululla ja muilla taideyliopistoilla on kullakin ”oma henkensä”. Teatterikorkeassa on vuosien saatossa ravisteltu yhteiskunnan arvoja useamman kerran.

– Mikään ei ole pysyvää. Koulun henki ei välttämättä heti muutu. Olemme kaikki eri rakennuksissakin, Tuovinen toteaa.

– Ruohonjuuritasolla kuten opetuksessa muutos näkyisi ehkä pitkällä aikavälillä, kun perustettaisiin uusia osastoja tai tehtäisiin syvempää yhteistyötä, hän arvioi.

Opetusministeriön mukaan Taideyliopisto vahvistaisi taiteita ja kehittäisi uutta taiteiden rajapinnoilla.

– Yksi tärkeä peruste Taideyliopistolle on, että taidelähtöinen tutkimus voisi kehittyä ja toisaalta meillä olisi parempi mahdollisuus tehdä yhteistyötä tiedeyliopistojen kanssa.

Akatemiamalli turvaisi jatkuvuuden

Taideyliopisto olisi rehtori Tuovisen mukaan julkisoikeudellinen yhteisö. Taideaineisiin ei hänen mukaansa löydy sellaisia lahjoittajia, jotta vaadittava säätiöpääoma saataisiin kasaan.

– Lahjoittajat ovat yksityisiä henkilöitä. Verovapaus on sen verran pieni, että se ei houkuta isoihin lahjoituksiin.

Taideyliopiston linjasta päättäisi hallitus, jonka jäsenistä puolet olisi nykykaavailun mukaan yliopiston ulkopuolelta. Tuovisen
mukaan myös henkilöstö ja opiskelijat saavat hallitukseen omat edustuksensa.

Miten eri taiteenalat saisivat hallituksessa äänensä kuuluviin?

– Samalla tavalla kuin eri tieteenalat tiedeyliopistoissa. Rahoitusmalleilla on tietyt perusteet. Aiemmassa, professori Turo Virtasen selvityksessä oli akatemiamalli, jossa akatemioille taattaisiin tiedekuntaa suurempi autonomia.

– Tottakai tässä syntyy pelkoja, miten rahat jaetaan taiteenalojen kesken. Nyt rahat jakaa ministeriö. Tehtävä vain siirtyisi Taideyliopiston omalle hallitukselle. Jakokysymys
on kaikissa muissakin yliopistoissa, Tuovinen painottaa.

Birgitta Suorsa | UP-uutispalvelu

Taideyliopistoissa jako kahteen?

Opetusministeriön esityksen mukaan nykyiset taideyliopistot jaettaisiin kahdeksi kokonaisuudeksi:

Taideyliopistoon kuuluisivat ensivaiheessa Teatterikorkeakoulu (430 opiskelijaa) ja Kuvataideakatemia (260). Myös Tampereen
yliopiston näyttelijätyön laitoksen (31) ottamista mukaan tutkittaisiin. Toisessa vaiheessa mukaan liittyisi Sibelius-Akatemia (1 700).

Innovaatioyliopistoon siirtyisi Taideteollinen korkeakoulu yhdessä kahden tiedeyliopiston kanssa: Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Opiskelijamäärät ovat yliopistojen ilmoittamia. Opetusministeriön laskelmissa määrät ovat pienemmät, koska se laskee esim. jatko-opiskelijan vain puolikkaaksi.