2/2008

”Palvelukeskuksista tulee haettava säästö”

Rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo Sibelius-Akatemian sitoutuvan ensi sijassa Musiikkitalo-hankkeeseen. Taideyliopistoa saatetaan pohtia sen jälkeen.
Kuva: Sibelius-Akatemia

Sibelius-Akatemia on suurin Taideyliopistoon kaavailluista korkeakouluista. Sen on suunniteltu liittyvän mukaan vasta muiden jälkeen.

Rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo korkeakoulun keskittyvän ensisijaisesti Musiikkitalo-hankkeeseen. Vasta sen jälkeen pohditaan Taideyliopistoa.

– Huhtikuussa tulosneuvotteluissa päätettiin, että Sibelius-Akatemia jättäytyy Taideyliopistohankkeen ulkopuolelle, kunnes
Musiikkitaloasia on selvinnyt. Jos päätös sen rakentamisesta saadaan aikaan, talon on määrä valmistua 2011.

Sibelius-Akatemia on muiden tavoin huomannut voimavarojen vähyyden. Musiikkitalo imaisee osansa, ja valtio vaatii
vastaisuudessakin yliopistoilta säästöjä, vaikka ne pääsisivätkin eroon tuottavuusohjelmasta.

– Ristiriitaista on, etteivät yliopistot ole vuoden 2010 jälkeen valtion virastoja, mutta niiltä vaaditaan yhä säästöjä. Eivätkö yliopistot voisi itse päättää toimintansa järjestämisestä rahoituskehyksen sisällä? Henkilöstön vähentäminen iskee kaikkiin keskeisiin tehtäviin.

– Suunnitelmat yliopistojen yhteisistä palvelukeskuksista
ovat Djupsjöbackan mielestä brezhneviläisyyttä pahimmillaan.

– Jos yliopistot toimisivat itsenäisesti, ne voisivat ostaa palvelut markkinoilta. Emme edes tiedä, onko palvelukeskus edullisin
ratkaisu.

Palvelukeskushanke vaikuttaa taideyliopistojen yhtenäistymishaluihin

– Jos hallinnolliset ja IT-ratkaisut joka tapauksessa yhdistetään, jo siitä saadaan suurin osa Taideyliopistosta haettavasta lisäarvosta.

Mikä idea on sen jälkeen yhdistää taidekorkeakouluja, Djupsjöbacka kysyy.

Uusi yliopistolaki lähtee lausuntokierrokselle syyskuussa.

– Uudessa yliopistolaissa mainitaan nimeltä, mitkä yliopistot vuonna 2010 ovat olemassa. Lakiluonnoksessa Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia mainitaan sellaisina kuin ne nyt ovat.