2/2008

Yhteistoiminnasta yhteinen asia

Useimmat virastot ja laitokset, yliopistot mukaan lukien, ilmoittavat strategioissaan noudattavansa hyvää, avointa ja kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa. Myös opetusministeriö vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan toteaa, että yliopistojen tavoitteena hyvä ja kilpailukykyä lisäävä henkilöstöpolitiikka.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun, parantaa työyhteisön toimintaa ja antaa henkilöstölle tietoa suunnitelluista asioista ja toimenpiteistä. Toistuvasti kuitenkin käy ilmi, että yhteistoiminnan velvoitteita laiminlyödään. Henkilöstö saa hälyttävän usein lukea itseään koskevista muutossuunnitelmista paikkakunnan lehdestä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Mistä tämä voi johtua? Miten
tällaiset tilanteet voitaisiin välttää?

Uskoisin, että vain harvoissa tapauksissa tiedon salailu on tahallista. Monesti kuitenkin muutosta suunnittelevien kokemattomuus vaikuttaa prosessin hallintaan. Prosessia ei ole suunniteltu kunnolla ja toteuttamista koordinoidaan puutteellisesti. Henkilöstön näkemysten kerääminen prosessin eri vaiheissa pitäisi aikatauluttaa heti alusta pitäen. Tahalliselta oikean yhteistoiminnan laiminlyönti vaikuttaa silloin, kun ainoaksi jäävä muodollinen yhteistoimintamenettely toteutetaan
toistuvasti tai jopa aivan säännönmukaisesti niin lähellä päätöksentekotilannetta, että päätösesitykset on jo tehty ja jaettu päättäjille.

Käsi sydämellä - voiko tällöin kukaan väittää yhteistoimintalain
hengen ja kirjaimen toteutuvan? Yhteistoimintamenettely
tulee käydä sellaisessa vaiheessa, jossa päätökseen voidaan todellisuudessa vielä vaikuttaa. Todella, salaisia asioita on tosi vähän - eivätköhän ne ole pääasiassa muiden kuin opetusministeriön hallinnonalan toimintapiiriä.

Hyvää kesää ja yhteistoimintaa toivottaen

Puheenjohtaja
Kerttu Pellinen