2/2008

Nykyaikainen johtamiskulttuuri
ottaa henkilöstön mukaan päätöksentekoon

YHL :n puheenjohtaja Kerttu Pellinen pitää erittäin valitettavana sitä, että henkilöstö jäi uuden säätiömuotoisena toimivan Aalto-korkeakoulun strategisen päätöksenteon ulkopuolelle. Pellisen mukaan yliopistoyhteisön asiantuntemuksella olisi ollut hallituksen päätöksenteossa oma paikkansa.

YHL:n mielestä yliopistojen ylin päätöksenteko tulee järjestää siten, että yliopistoyhteisöllä on päätöksentekoon todellinen vaikutusmahdollisuus. Liitto on kritisoinut voimakkaasti tapaa,
jolla sekä säädekirjaluonnosta että koko yliopistouudistusta on valmisteltu. Koko prosessia on ilmentänyt tietynlainen epätäsmällisyys.

Uudessa yliopistomuodossa hallituksella tulee olemaan merkittävä rooli. Lähtökohtana pidetään, että säätiöyliopiston strategisesta ja lähes kaikesta muustakin päätöksenteosta
(ml. yliopiston sisäinen hallintorakenne ja päätöksentekojärjestelmä, jopa yliopistossa opetettavat ja tutkittavat tieteenalat) päättää puhtaasti yliopiston ulkopuolisista
koostuva, jäsenmäärältään hyvin pieni hallitus. YHL ei hyväksy mallia.

- Valmisteluprosessin yhteydessä on ulkopuolisten hallituksen jäsenten valinnan legitimoimiseksi esitetty perusteluja, joiden
mukaan hallitukseen ei haluta edunvalvojia, vaan tieteenalojen parasta osaamista, sanoo YHL:n puheenjohtaja Kerttu
Pellinen.

Hänen mielestään perustelut ontuvat.
- Epäilläänkö, että innovaatioyliopiston henkilökuntaan ei kuuluisikaan tieteenalojen parasta osaamista, hän sivaltaa. Määrärahojahan lisätään, jotta voitaisiin nostaa uusi yliopisto maailman huippujen joukkoon.

YHL:n puheenjohtajan mielestä olisi ollut kohtuullista, että henkilöstöllä erilaisine ryhmineen olisi ollut edes samantasoinen
vaikutusmahdollisuus hallitusjäsenten valintaan, kuin mikä nyt hyväksyttyjen sääntöjen perusteella on annettu ylioppilaskunnille.

Organisaation muodostaa ihmiset

Yliopiston ”tuloksen” tekevät aina ihmiset, hallintomallista täysin riippumatta. Ihmiset tekevät tutkimusta, opettavat, ohjaavat, tekevät hallintotyötä, hoitavat ja käyttävät tutkimuksessa ja muussa työssä tarvittavia laitteita ja huolehtivat tiedon saatavuudesta kirjastojen ja tietojärjestelmien kautta sekä
pitävät huolta siitä, että tarvittavat tilat ovat kunnossa ja toiminnan käytettävissä.

- Näitä ihmisiä kutsutaan henkilöstöksi, sivaltaa Pellinen kipakasti.

YHL:n puheenjohtaja kritisoi voimakkaasti nykyistä tapaa kohdella henkilöstöä asioiden valmisteluprosessissa. Hän pitää
täysin käsittämättömänä, että henkilöstön asema on edelleen avoin kysymys.

- Päivä päivältä ihmisiä huolestuttaa yhä enemmän henkilöstöpolitiikan laatu, sovellettavat säännökset, palvelussuhteen ehdot ja jo ansaittujen etujen säilyttäminen, hän sanoo. Epävarmuus ei motivoi työyhteisöä.

Pellinen vaatii, että salailu asian jatkovalmisteluissa loppuu.

- Jatkovalmistelut ja niihin liittyvät päätökset on tehtävä avoimesti ja aidossa yhteistyössä henkilöstön kanssa.

- Henkilöstön pitää olla mukana päättäjänä, ei pelkästään kuultavana, YHL:n puheenjohtaja vaatii. Toiminnan onnistumisen
edellytys on, että kestäviä ja oikeudenmukaisia, henkilöstön kanssa yhdessä valmisteltuja periaatelinjauksia noudatetaan
koko yliopistolaitoksessa - hallintomallista riippumatta.

- Yliopistojen ja varsinkin uuden innovaatioyliopiston odottaisi soveltavan modernia johtamiskulttuuria myös käytännössä,
huomauttaa Kerttu Pellinen.

Anne Nordström

Valtuudet annettiin

Valtioneuvosto valtuutti 29.5.2008 opetusministeri Sari Sarkomaan allekirjoittamaan innovaatioyliopiston säädekirjan
ja säännöt. Innovaatioyliopiston nimeksi on valittu Aalto-korkeakoulu.

Valtioneuvosto nimeää säätiön hallitukseen opetusministeriön esittelystä viisi jäsentä. Muut säätiön peruspääomaa lahjoittavat
tahot nimeävät kaksi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta.

Hallituksen työtä tukee ja sen rinnalla toimii akateemisten asiain komitea, johon kuuluu korkeakoulujen johdon, professorikunnan, muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. Rehtori nimittää akateemisten asiain komitean korkeakoulujen
esityksestä.

Säädekirja ja säätiön säännöt allekirjoitetaan kesäkuussa sillä edellytyksellä, että eduskunta myöntää vuoden 2008 ensimmäisessä lisätalousarviossa tähän tarkoitetun 200 miljoonan euron määrärahan. Aalto-korkeakoulu aloittaisi toimintansa elokuussa 2009, ja sen toiminta siirtyisi kokonaisuudessaan säätiön toiminnaksi vuoden 2010 alussa.