1/2010

Yliopistojen työehtosopimusta rakennetaan kohta kohdalta

Ajankohtaiset uutiset löytyvät YHL:n ja Pardian avoimilta verkkosivuilta ja PardiaPlus -jäsensivuilta.

Yliopistojen neuvottelutilanne on ollut vakioasiana YHL:n hallituksen asialistalla. Asia on tärkeä, sillä nyt neuvotellaan kokonaan uusi sopimus. Tekstiesitysten sisällöistä ja sanamuodoista käydään laajoja keskusteluja.
Kuva: Jari Tolvanen

Yliopistojen hallinnollisen aseman muuttumisesta johtuvat yliopistojen työehtosopimuksen valmistelut ja sopimuksesta käytävät neuvottelut aloitettiin melko pian yliopistolain voimaanpanolain tultua voimaan. Sopimusosapuolina ovat Yksityisen opetusalan liitto (YOL) työnantajapuolelta ja palkansaajapuolen edustajina JUKO, Pardia ja JHL. Työskentelyyn osallistuvat myös SYTY:n (Suomen yliopistojen työnantajayhdistys) ja pääsopijajärjestöihin kuuluvien yliopistojärjestöjen edustajat. YHL on siten tiiviisti mukana neuvotteluissa.

Ensimmäiset tapaamiset yliopistojen sopimusosapuolten välillä olivat jo syyskuussa 2009. Koska yliopistojen henkilöstölle oli vakuutettu, että palvelussuhteen ehtoihin ei muutoksen johdosta tule heikennyksiä, sopimuksen perustana oli tarkoitus käyttää valtion virka- ja työehtosopimusta. Yliopistojen työehtosopimuksen sisällysluetteloa hahmoteltiin syksyn neuvotteluissa. Muutamia sopimustekstien alustavia luonnoksia valmistui loppuvuodesta. Joulun välipäiviksi suunnitellut neuvottelut peruutettiin, koska syntynyt kiista syyskuussa tehdyn kehittämisrahasopimuksen kohtalosta haluttiin ratkaista ennen varsinaisten tes-neuvottelujen jatkamista. Lopulta korotusraha sovittiin käytettäväksi 2,26 prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikkien palkkausjärjestelmän piirissä olevien palkkoihin: vaativuustasoihin, takuupalkkoihin ja sopimuspalkkoihin. Korotus tuli voimaan 1.2.2010.

Nyt neuvotellaan kokonaan uusi sopimus

Usein kuulee ihmettelyä siitä, että yliopistojen työehtosopimusneuvotteluihin on käytetty poikkeavan paljon aikaa. Ihmettelyssä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä, että muilla sopimusaloilla neuvotellaan useimmiten vain muutoksista jo käytössä oleviin sopimuksiin. Yliopistojen sopimus on aivan kokonaan uusi, vaikka sitä rakennetaankin olemassa olevista sopimuspalikoista. Työnantaja haluaa kirjoittaa uudelleen nekin valtion virka- ja työehtosopimuksen tekstit, joiden sisältö on tarkoitus säilyttää ennallaan. Sovitettaessa yhteen virka- ja työsopimussuhteisten palvelussuhteen ehtoja tämä kirjoittaminen on välttämätöntäkin. Työnantajan tavoitteena on myös sisällyttää sopimukseen joitakin vanhoista sopimuksista poikkeavia, yksityisen sektorin käytäntöjä mukailevia ehtoja. Sopimuksen rakenne tulee muutenkin olemaan erilainen kuin aikaisemmin. Valtion sopimuksiin on usein sisällytetty sopimusmääräyksiä, jotka on jo säädetty esim. työaikalaissa, vuosilomalaissa, työsopimuslaissa jne. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näitä laissa säädettyjä asioita ei todennäköisesti sisällytetä sopimukseen. Henkilöstöjärjestöjen neuvottelijat tarkistavat kaikkien sopimustekstiluonnosversioiden
sisällön vertailemalla niitä aikaisempien sopimuksiin ja tavoitteisiin. Tämäkin vaatii oman aikansa neuvotteluja käytäessä.

Sopimuksen luettavuus saattaa kärsiä siitä, että osa määräyksistä pitää hakea eri laeista, mutta tavoitteena on tehdä sopimuksen ”selitysosa”, jonka avulla muidenkin kuin ammattilaisten on helpompi hahmottaa muutokset entiseen. Käsikirjan valmisteluaikataulua ei vielä ole suunniteltu.

Neuvottelut jatkuvat

Tätä kirjoitettaessa, keskellä viikkoa 7, yliopistojen henkilöstö on edelleen täysin sopimuksettomassa tilassa, johon se joutui helmikuun alussa. Koska tammikuussa ei ollut olemassa uusien
sopimusosapuolien välistä työehtosopimusta, ei sopimusoikeudellista jälkivaikutustakaan ole olemassa. Käytännössä sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta yliopistojen henkilöstön arkielämään.

Sopimusneuvotteluja käydään tiiviisti, mutta  neuvottelutuloksen saavuttamisen aikataulusta on mahdotonta esittää luotettavaa ennustusta. Neuvoteltavana ovat kaikki sopimuksen osat, vuosilomasta työaikoihin ja yleisistä määräyksistä ammattiyhdistyskoulutussopimukseen. Sopimuskauden pituus ja palkankorotusraamikin ovat vielä aivan avoimia kysymyksiä.

On mahdotonta tehdä päivittäin käytävistä neuvotteluista katsausta, joka on ajan tasalla vielä painetun lehden ilmestymispäivänä.

Kerttu Pellinen
YHL:n puheenjohtaja