|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
|
< Palaa sisällysluetteloon ”Taistelumieli on korkealla”Kajaanissa huolta nostattaa etenkin 110-vuotiaan opettajankoulutuslaitoksen mahdollinen lakkauttaminen.
Ilmapiiri Kajaanin yliopistokeskuksessa on luottamusmies Seija Pyykkösen
mukaan hieman sekava ja epävarma. –Tämä on iso taloudellinen ja henkinen menetys koko Pohjois- ja Itä-Suomelle ja katastrofi Kainuun maakunnalle, ennakoi koulutusassistentti ja YHL:läisten luottamusmies Seija Pyykkönen Kajaanin yliopistokeskuksesta. Tähän saakka opettajankoulutus on houkutellut nuoria eri puolilta Suomea ja osa heistä on asettautunut valmistuttuaan Kainuuseen. Nyt näköalat ovat ankeat. Pyykkönen muistuttaa, että vastikään suljettiin UPM:n Kajaanin paperitehdas. Opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen lisäisi nuorten muuttoa etelään ja kasvattaisi työttömyyttä entisestään. Työttömyysluvut ovat jo maan korkeimpia. Pahin uhkakuva on, että myös Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdistetään Oulun ammattikorkeaan ja kutistetaan olemattomiin. Pyykköstä eivät lämmitä rehtorin vakuuttelut tutkimuksen säilymisestä Kajaanissa. – Tälle alueelle ei jäisi lainkaan korkeakoulutusta, Pyykkönen sanoo. Ilmapiiri Kajaanin yliopistokeskuksessa on hänen mukaansa hieman sekava ja epävarma. – Emme oikein tiedä, mihin mennään. Ihmiset ovat levottomia, väsyneitä ja stressaantuneita. He puhuvat paljon toistensa kanssa, mutta osa vetäytyy. Vaikka työilmapiiri laski pakkasen puolelle, motivaatiota ja sitkeyttä Pyykkösen mukaan riittää. – Meillä kainuulaisilla on taistelutahtoa.
Kajaanissa opettajakoulutusyksikön lakkauttamisuhka sai väen liikkeelle. ”Väärässä järjestyksessä”Pääluottamusmies Raimo Tervola oudoksuu, että ensin neuvotellaan yliopiston rakenteista, vaikka yliopiston uudesta strategiastakaan ei ole päätetty. – Tässä voi käydä niin, että kun kehittämisalueet ovat selvät, tekijöitä ei enää olekaan. Budjetissa näkyy myös opetusministeriön pieni kuritus. – Tulostavoitteet tutkinnoissa ovat olleet kovat, niitä ei ole pystytty saavuttamaan kuin osittain. Siitä on sakotettu. -Maaliskuun 15. päivä alkaneiden yt-neuvottelujen piirissä on puolet yliopiston väestä, 1 600 hengen työpaikat ovat joutuneet uudelleen harkittaviksi. Tehtävistä vain noin 300 on opetus- ja tutkimuspuolelta. Tervola arvelee, että myös niitä joudutaan vähentämään. – Jos 180 hengen säästö otetaan vain meistä pienipalkkaisista tukihenkilöistä, tännehän ei jää juuri ketään. Eläkeputki on vaikea ratkaisuTyönantaja on esittänyt mm. eläkejärjestelyjä ja määräaikaisten karsimista. Tervola ennakoi, että ainakin osa määräaikaisista nostaa yliopistoa vastaan kanteen perusteettomasta määräaikaisuuden ketjuttamisesta. Kyselyitä on jo tullut. – Virkasuhteessa olleiden pitää nostaa kanne ennen heinäkuuta, muuten kanneoikeus vanhenee. Yli 60-vuotiaita on noin sata henkeä. Tervola painottaa, että ketään ei saa pakottaa eläkkeelle. – Tässä on se ongelma, että täyteen eläkkeeseen vaaditaan yhtenäistä palvelua. Monelle on laskettu henkilökohtainen eläkeikä, jonnekin 63– 65 ikävuoden väliin. Jos sitä ennen joutuu työttömäksi, eläke leikkaantuu kohtuuttomasti. Vähennysuutinen tuli ikävästiUutinen henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yt-neuvotteluista tuli ikävällä tavalla. Koska kaikki sopimukset työnantajapuolen kanssa olivat poikki, henkilöstön edustajat kuulivat vähennyksistä vasta yleisessä tiedotustilaisuudessa. – Mielestäni tässä olisi pitänyt ensin selvittää, ovatko tällaiset neuvottelut lain mukaan edes mahdollisia, Tervola sanoo. – Meidät tunnustetaan nyt yt-edustajiksi. Työnantajan silmissä me emme ole luottamusmiehiä, vaikka jäsenistölle ollaankin. Olemme päättäneet, että uudet vaalit käydään vasta, kun uusi luottamusmiessopimus on voimassa. Yt-lain mukaan neuvotteluaikaa on vähintään kuusi viikkoa. Myös akavalaiset ja JHL:läiset ovat vaatineet, että säästöt pitäisi saada muutoin kuin henkilöstöä vähentämällä. Teksti: Birgitta Suorsa I UP-uutispalvelu
|
|
||||||||||||||||||||