1/2010

”Henkilöstörakennetta on muutettava”

Rehtori Lauri Lajunen puoltaa pysyviä leikkauksia

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen lupaa, että maaliskuussa alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa etsitään henkilöstön kanssa aidosti ratkaisuja.

- Yliopiston johto ei ole tehnyt mitään etukäteispäätöksiä. Vasta yt-neuvottelujen jälkeen lyödään kiinni, mihin vähennys kohdistuu, mitä keinoja käytetään, millä volyymillä ja millä aikataululla niihin ryhdytään.

Lajusen mielestä rakenteelliset muutokset on tehtävä.

– Tilanne on se, että olemme kamppailleet jo 1990-luvun puolivälistä taloudellisissa vaikeuksissa. Toinen konsti on, että käytetään vain tilapäistoimenpiteitä, lomarahojen vaihtoa ja vapautuvien virkojen jäädytystä.

– Opetusministeriö on päättänyt, että opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin on lisättävä. Kun yliopiston määrärahat eivät kasva, se vaatii muutoksia henkilöstörakenteeseen, rehtori painottaa.

Yliopisto pysyy Kajaanissa

Kainuussa Kajaanin yliopistokeskuksen kohtalosta  on tehty koko maakuntaa koskeva asia.

Kajaanin opettajankoulutuslaitos viettää 110. juhlavuottaan. Sitä pidetään ylipistokeskuksen kantavana voimana. Jääkö juhlavuosi viimeiseksi?

– Opettajankoulutusta on sekä Oulussa että Kajaanissa. Tämä on yksi syy, minkä takia koko tiedekunta piti ottaa tarkastelun alle. Emme tiedä, mitä tässä tehdään, Lajunen sanoo.

Hän muistuttaa opetusministeriön esityksestä, jonka mukaan opettajankoulutus tulee keskittää yliopistojen pääkampuksille.

- Ongelma on, että opetusministeriö ottaa huomioon vain opetuksen volyymin. Jos koulutusta on kahdella paikkakunnalla, siitä tulee ylimääräiset kustannukset.

Mikäli puntariin laitetaan yliopiston saamat pisteet valmistuneista, Kajaanin opettajankoulutus on varsin tuottoisaa Oulun yliopistolle.

Lajunen tähdentää, että yliopisto pysyy Kajaanissa.

– Läsnäolomme ja vaikuttavuutemme vahvistuu. Olemme sopineet Kajaanin kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa, että avaamme konsortioyhteistyössä Cemis-mittausjärjestelmien innovaatiokeskuksen. Siihen tulevat kaikki Kainuun laboratoriomme, ja mukana on muuan muassa VTT.

”Ulkoistamisesta vain pientä apua”

Valtaosa yliopiston alijäämästä on Lajusen mukaan katettava leikkaamalla henkilöstökuluja.

– Henkilöstömenojen osuus koko budjetista on 66 prosenttia, toimitilat vievät 14 prosenttia. Nämä ovat ainoat kohteet, joista saadaan todellisia, merkittäviä säästöjä.

Budjetista 145 miljoonaa on henkilöstökuluja, 30 miljoonaa toimitilakuluja. Tarvittava 8-9 miljoonan säästö haalitaan näistä.

Toimintojen ulkoistamisella ja rationalisoinneilla saataisiin Lajusen mukaan vain satojen tuhansien eurojen säästöt.

Myös neuvottelut yliopistopainon ulkoistamisesta on aloitettu.

Lahjoitusrahaa ei laiteta perustoimintoihin

Helmikuisessa mielenosoituksessa moitittiin koko yliopistouudistus epäonnistuneeksi.

Lajusen mukaan yliopistolaissa ei sinänsä ole mitään vikaa. Pulma on yliopistojen rahoituksessa.

– Toimintamäärärahat eivät tue yliopistolain päämääriä. Käsittääkseni ilman yliopistouudistusta olisimme taloudellisesti ihan samanlaisessa tilanteessa.

Yliopiston ulkopuolelta saadusta pääomasta ei Lajusen mukaan ole apua. Syömähammasta ei voi tärvätä juokseviin kuluihin. Vasta pääoman tuotot voidaan käyttää yliopiston toimintaan.

Lajunen painottaa, että yliopistojen rahoituksesta vastaa lakisääteisesti edelleen valtio.

– Tämä on yliopistolaissa. Ulkopuolinen lahjoitusraha ei ole mistään pois. Se on ylimääräistä, mutta ei sillä yliopiston perustoimintoja pyöritetä.

Teksti: Birgitta Suorsa I UP-uutispalvelu