|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
|
< Palaa sisällysluetteloon Riitta Korhonen valittiin vuoden STTK:laiseksi työsuojeluvaltuutetuksi
Kuva: Jari Tolvanen
Kuopion yliopiston työsuojeluvaltuutettuna toimiva Riitta Korhonen on ay-konkari, sanan oikeassa merkityksessä. Riitta on ollut aktiivinen ammattijärjestöihminen ja tarmokas parempien työolosuhteiden puolustaja jo vuodesta 1990 lähtien. Erityisen lähellä Vuoden STTK:laisen työsuojeluvaltuutetun Riitta Korhosen sydäntä on ammattiryhmäkohtaisen työn ergonomia ja sen kehittäminen. Laboratorioalan ergonomiatutkimus aloitettiin pyynnöstäni 1997 yhteistyössä työterveyshuollon ja aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Tutkimus oli ainutlaatuinen jopa maailmassa. Laboratoriotyötä ei ollut tutkittu aikaisemmin missään. Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet laboratoriotyövälineiden ja kalusteiden ergonomian parantumiseen. Laite- ja kalustevalmistajat ovat kehittäneet niiden käytettävyyttä ja työergonomiaa. Toimistotyön ergonomiaa on myös tutkittu ja Kuopiossa koulutettiin yksiköihin omia ergonomiaosaajia eli Erggejä, jotka säätävät kalusteita kullekin työntekijälle sopivaksi ja samalla neuvovat ja ohjaavat henkilöstöä ergonomia-asioissa. Mikä asema työsuojelulla on tänä päivänä työpaikoilla? Miten työntekijät ja työnantajat suhtautuvat työsuojeluun liittyviin asioihin? -Työsuojelun arvostus on noussut näinä vuosina huimasti, sanoo Riitta Korhonen. Enää se ei ole vain työsuojelupäällikön ja -valtuutetun kahdenkeskistä puuhastelua vaan on tiedostettu, että asia kuuluu kaikille ja jokainen voi vaikuttaa terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työyksiköiden riskien kartoitus ja vaaran arviointi ovat vaikuttaneet positiivisesti työsuojelu ja -turvallisuus asioihin. Mutta tietysti kaikkeen vaikuttaa työantajan ja esimiesten kiinnostus ja kuinka tarpeelliseksi työsuojelutyö katsotaan, siinä on vielä parantamisen varaa. Onko työsuojelun painopiste muuttunut työpaikoilla, miten? Nouseeko joku asia selkeästi muita enemmän esille työpaikan/ työntekijöiden arjessa? -Ennen oli työsuojelun painopiste fyysisessä työsuojelussa, hän kertoo. Kemikaalialtistukset, vetokaappien toiminta, työkoneiden turvallisuus, sisäilmaongelmat ym. -Nykyisin jatkuva muutos ja siitä johtuva epävarmuus rasittaa ihmisiä. Työmäärät lisääntyvät muutoksissa, epäselvyydet toimintatavoissa ja työnkuvien muutokset lisäävät kuormittumista, niin henkistä kuin fyysistä. Työilmapiiriongelmat ovat myös lisääntyneet. Mikä on mielestäsi työpaikan suurin työsuojelullinen haaste tulevaisuudessa? -Työilmapiiriongelmat lisääntyvät, kiusaaminen ja syrjintä, jos niihin ei puututa aktiivisesti, Riitta Korhonen painottaa. Liiallinen kuormittavuus lisääntyy liian tiukkojen saneerausohjelmien takia. Jatkuva muutos ja sen tuomat lieveilmiöt eivät voi olla vaikuttamatta ihmisiin. Uupumusta ja masentuneisuutta ilmenee jo nyt liian paljon. Ikäsyrjintä työpaikoilla on jo nyt tätä päivää, ollaan työntämässä ihmisiä eläkkeelle vaikka he eivät haluaisikaan. Anne Nordström Lue lisää Riitta Korhosen ajatuksia Universitas-lehdestä
|
|
||||||||||||||||||||