|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||||||||||||||||||
1/2010
< Palaa sisällysluetteloon Joukkovoimalla on merkitystä!
Ammatillisella järjestäytymisellä on Suomessa vahvat perinteet. Ammattijärjestöt syntyivät aikanaan, kun huomattiin, että tarvitaan yhteistyötä ja joukkovoimaa parantamaan työntekijöiden oloja. Tarve puolustaa työntekijöitä ja heidän olojaan ei ole hävinnyt, ei myöskään joukkovoiman merkitys. Tämän päivän työelämän tehokkuusvaatimusten puristuksissa se on entistä merkityksellisempi. Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa. Liittymällä ammattijärjestöön kuulut joukkoon, joka vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Yhdessä on kehitetty sosiaaliturvaa ja työelämää, on saatu aikaan lapsilisät, oikeudet palkalliseen sairauslomaan ja -päivärahaan, 8-tunnin työpäivä, vuosilomat ja -korvaukset, nykyiset äitiys- ja perhevapaat, työeläke, työttömyysturva, työturvallisuutta, jne. Lista on pitkä. Nykyajan ihmisestä etuudet ja oikeudet tuntuvat usein itsestään selviltä. Näinhän on aina ollut! Etuudet ja oikeudet eivät kuitenkaan ole tulleet itsestään. Niiden saaminen on vuosikymmenien työn tulos ja edellyttänyt sinnikkäitä neuvotteluja ja hyviä neuvottelusuhteita. Joskus on tarvittu myös joukkovoimaa. Työntekijöitä puolustetaan myös nyt parhaillaan käytävissä yliopistoja
koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Jokaisesta sopimuskohdasta (palkka,
työaika, vuosiloma jne.) neuvotellaan. Ns. ”saavutettuja etuja” ei
neuvottelupöydässä ole. Järjestöjen painoarvoa sopimuspöydässä mitataan jäsenten määrällä. Siksi jokainen jäsen on tärkeä, sillä se lisää järjestön mahdollisuuksia viedä asiat hyvään lopputulokseen. Joukkovoimalla on merkitystä! Anne Nordström
|
|
|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||
