1/2009

Yliopistojen työnantajayhdistys harkitsee Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyyttä
Itsenäiseksi työnantajaliitoksi jääminen ei SYTY:ä sytytä

Yliopistot muodostivat vuoden alussa oman työnantajayhdistyksensä, Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ry:n (SYTY). Sen tarkoituksena on huolehtia yliopistojen työnantajatehtävistä.

SYTY:n puheenjohtaja Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti sanoo työnantajayhdistyksen odottavan ensin eduskunnan ratkaisuja yliopistolaista, ja vasta sen perusteella tehdään johtopäätökset järjestäytymisvaihtoehdosta. Lahden mukaan avoinna oleva työnantajajärjestökysymys ei vaikuta seuraavaan palkkaneuvottelukierrokseen. - Yliopistojen työntekijäjärjestöt käyvät hyvin todennäköisesti sen SYTY:n kanssa, Lahti sanoo.

Tähän saakka sopimusoikeutta ovat yliopistojen puolesta käyttäneet opetusministeriö ja valtiovarainministeriö. Nyt kun meistä tulee itsenäisiä juridisia olioita,  sopimusoikeus on meillä. Silloin ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mielekästä käydä yksittäisten yliopistojen toimesta neuvotteluja työmarkkinoilla, SYTY:n puheenjohtajaksi valittu Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti perustelee yhdistyksen perustamista.

Perustamisella yliopistot valmistautuvat valmisteilla olevaan yliopistolain uudistukseen. Jos laki etenee odotetusti, yliopistot
saavat itsenäisen työnantaja-aseman. Se tarkoittaa, että yliopistolaitos neuvottelee itse henkilöstöjärjestöjen kanssa työntekijöidensä palvelussuhteen ehdot.

Muodollisen toimivallan SYTY saa vasta, jos eduskunta hyväksyy yliopistolain muutoksen ennakkosuunnitelmien mukaisesti.

– SYTY saa muodollisen toimivaltansa aikaisintaan elokuun alussa, jos yliopistolain uudistus menee niin kuin on suunniteltu, eli jos esitys annetaan ja eduskunta sen hyväksyy, Lahti sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto vai Valtion työmarkkinalaitos?

SYTY ei ole vielä minkään työnantajajärjestön jäsen. Sillä on kolme vaihtoehtoa: yksityisalojen työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos tai jääminen kokonaan työnantajajärjestöjen ulkopuolelle.

Järjestöjen ulkopuolelle jääminen on epätodennäköisin vaihtoehto:

– En usko, että se toisi riittävää vakautta meidän työmarkkinoillemme. Toisella puolella meillä on vastassa vahvat palkansaajajärjestöt ja uskon, että sielläkin toivotaan, että meillä on takana vahva työnantajajärjestö.

Julkisuudessa on uumoiltu, että SYTY olisi kaartumassa Elinkeinoelämän keskusliiton alle. Tämän pelätään lisäävän suuryritysten valtaa yliopistolaitoksessa enemmän, kuin mitä uusi yliopistolaki toisi tullessaan muutenkin.

Lahti korostaa, että työnantajajärjestön valinta on aidosti auki.

– Paljon riippuu siitä, minkä muodon yliopistolaki saa eduskunnassa. Hallituksen lakiesitystähän ei ole vielä edes annettu. Eduskunta lopulta päättää, mikä on yliopistojen työntekijöiden palvelussuhteen laatu. Kaikki tietävät, että tähän kysymykseen liittyy intohimoja. Odotamme nyt eduskunnan ratkaisuja, ja sen perusteella teemme omat johtopäätöksemme työnantajajärjestöstä.

Seuraavat työehtoneuvottelut käydään SYTY:n kanssa

Vaikka kysymys työnantajajärjestöstä on auki, yliopistojen työntekijöiden edustajat käyvät hyvin todennäköisesti seuraavan
palkkaneuvottelukierroksensa SYTY:n kanssa. Nykyiset sopimukset umpeutuvat tammikuun lopussa 2010.

Jo sopimuskauden umpeutumista ennen työntekijät ja työnantajat pääsevät neuvottelemaan, miten yliopistouudistuksen tuomat muutokset järjestellään.

– On ihan selvää, että uuden yliopistolain siirtymävaiheeseen tulee asioita, jotka täytyy sopia, Lahti sanoo.

Hän vakuuttelee, että työntekijöiden asemaa ei ole tarkoitus heikentää.

– Yliopistolaissa lähdetään liikkeelle siitä, että palvelussuhteen ehdot eivät tämän muutoksen myötä huonone. Eli samat palkat ja samat palvelussuhteen ehdot säilyvät.

Entä miten käy irtisanomissuojan? Eikö irtisanomissuoja ole huomattavasti parempi virkasuhteessa kuin ”tavallisessa” työsuhteessa?

– Irtisanomissuoja on vähän myytti. Irtisanomissuoja on aina huono, jos työnantajalla on vähän rahaa. Jos yliopiston talous menee huonoksi, irtisanomissuoja on aivan yhtä huono virkasuhteisella ja työsuhteisella, Lahti puolustautuu.

Hänen mielestään virkarakenne soveltuu yliopistoihin kehnosti.

– Kun katsotaan maailman huippuyliopistoja, kuinka monessa opettajat, tutkijat ja muu henkilöstö ovat valtion virkamiehiä? Aika harvassa. Ei huippuyliopistona oleminen tai sellaiseksi pääseminen edellytä, että henkilöstö on virkasuhteessa valtioon.

Aleksi Vienonen | UP-uutispalvelu